Hertsi

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö. Yksikkö on nimetty saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin mukaan tunnustukseksi hänen työstään sähkömagnetismin alalla.

Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa jakson kesto (jaksonaika) on 1 sekunti.

Taajuuden f ja jaksonajan välillä vallitsee yhteys:

$f={\frac {1}{T}}$,

missä T on jaksonaika. Koska yhden hertsin taajuudella jaksonaika on yksi sekunti, hertsi voidaan suureyhtälöissä esittää myös muodossa

${\text{Hz}}={\frac {1}{\text{s}}}$,

missä s on sekunti.

Historia

Hertsi-nimitys alkoi vakiintua vuonna 1930, jolloin IEC otti sen käyttöön. CGPM hyväksyi yksikön 30 vuotta myöhemmin SI-järjestelmän mukaiseksi yksiköksi, mutta vasta 1970-luvulla hertsi korvasi vanhan yksikön sykliä sekunnissa (engl. cycles per second, cps).

Kerrannaisyksiköt

Yksi hertsi on käytännön mittauksissa suhteellisen pieni taajuus, joten usein yksikön mukana käytetään kerrannaisyksikköä:

Kerroin	Nimi	Tunnus		Kerroin	Nimi	Tunnus
100	hertsi	Hz
101	dekahertsi	daHz		10−1	desihertsi	dHz
102	hehtohertsi	hHz		10−2	senttihertsi	cHz
103	kilohertsi	kHz		10−3	millihertsi	mHz
106	megahertsi	MHz		10−6	mikrohertsi	μHz
109	gigahertsi	GHz		10−9	nanohertsi	nHz
1012	terahertsi	THz		10−12	pikohertsi	pHz
1015	petahertsi	PHz		10−15	femtohertsi	fHz
1018	eksahertsi	EHz		10−18	attohertsi	aHz
1021	tsettahertsi	ZHz		10−21	tseptohertsi	zHz
1024	jottahertsi	YHz		10−24	joktohertsi	yHz

Tietotekniikassa käytetään usein megahertsejä (MHz, 1 000 000 hertsiä) ja gigahertsejä (GHz, 1 000 000 000 hertsiä) kuvaamaan tietokoneen komponenttien kellotaajuutta.

ULA-radiotaajuudet ilmoitetaan megahertseinä; ULA-asemien taajuudet ovat välillä 87,5–108 MHz.