Siirry sisältöön

Miss Suomi

Wikipediasta
Miss Suomi
Image
Alkuperämaa Suomi
Verkko

Miss Suomi on kerran vuodessa Suomessa järjestettävä kauneuskilpailu.

1960-luvulta lähtien kilpailu on useimpina vuosina televisioitu suorana lähetyksenä, ja se oli usein vuoden katsotuimpia tv-ohjelmia. Vuoden 1979 Miss Suomi -finaali on Suomen kaikkien aikojen katsotuin tv-ohjelma 3,3 miljoonalla katsojallaan.[1] Vuonna 2011 kisojen finaalia katsoi televisiosta 857 000 katsojaa ja se oli MTV3-kanavan kuudenneksi katsotuin ohjelma tuona vuonna.[2] Sittemmin televisioinnista suurimmilla kanavilla on luovuttu vähentyneiden katsojamäärien takia ja kilpailu onkin menettänyt aiempaa merkitystään.[3]

Monista Miss Suomen osallistujista on tullut tunnettuja tv-esiintyjiä. Heidän joukkoonsa kuuluvat muun muassa Pirkko Mannola, Riitta Väisänen ja Sara Sieppi. Vuosikymmenten ajan kilpailun keulakuvana oli Eino Makunen, jota kutsuttiin missikeisariksi.[4][5] Spede Pasanen oli 1970-luvulla usein finaalin juontajana.[6]

Image
Vuoden 1934 Miss Suomi -kilpailut Helsingin Golf-Casinolla.

Tiettävästilähde? ensimmäinen kauneuskilpailu Suomessa järjestettiin jo vuonna 1919 ja voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Varsinainen Miss Suomi -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1931.

Vuonna 1939 Miss Suomea ei valittu. Vuotta myöhemmin eli 1940 kilpailua ei järjestetty talvisodan takia. Vuonna 1941 oli tarkoitus valita Miss Suomi, mutta kilpailun vaatimattoman tason vuoksi titteliä muutettiin Miss Messuhalliksi ja voittajaksi tuli Sanelma Pesonen (myöh. Vuorre). Jatkosodan takia Miss Suomea ei valittu vuosina 1942, 1943 ja 1944. Vuonna 1945 kilpailun järjestäjänä oli Suomen siviili- ja asevelvollisuusliitto, 1946 Virkistystä työn lomaan ja vuodesta 1947 eteenpäin aina vuoteen 1961 Ohjelmapalvelu Oy. Vuodesta 1962 alkaen Miss Suomi -kilpailun on järjestänyt Finnartist Oy.

Vuosikymmenten ajan Miss Suomi -kisojen tunnusmelodiana on toiminut Erik Lindströmin sävellys vuodelta 1952[7][8][9]. Saukki laati kappaleen sanat: Tiedän ken on kaikkein kaunein. Tiedän ken on herttaisin[10][11]. Kun Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi, myötätuulen toivossa kappaleelle annettiin uusi nimi, "Armi" [7][12][9], mutta alun perinkin kappale oli sävelletty "Miss Suomelle", nimittäin Lindströmin vaimolle, Vuokko Suomelle[7][13][12][9]. Vuonna 1953 Kuusela esiintyi kotimaisessa elokuvassa Maailman kaunein tyttö, jossa kappale kuultiin Olavi Virran tulkitsemana[9][8][10].

Vuoden 1960 Miss Suomi -kilpailujen voittajaksi valittiin Heli Heiskala, mutta tuomariston oltua tyytymätön kilpailun tasoon julistettiin edellisen vuoden Miss Suomi Tarja Nurmi myös vuoden 1960 kauneuskuningattareksi ja Heiskalan titteliksi jäi Miss Messuhalli. Tämä ei ole sittemmin toistunut. Tuomaristo nimesi "kuusi kauneinta" ja korotti kolme heistä vielä "tarkkailumisseiksi".[14]

Ensimmäisen kerran Miss Suomi -kilpailun televisioi Suomen Televisio vuonna 1959. Yleisradio jatkoi televisiointia 1962 parin vuoden tauon jälkeen. Juontajina olivat Lenita Airisto ja Jaakko Jahnukainen. Yleisö pääsi tuolloin äänestämään suosikkiaan puhelimella ja kiinnostus äänestykseen oli niin kova, että Helsingin puhelinkaapelit ylikuormittuivat ja pääkaupungin puhelimet mykistyivät[15].

Vuoden 1995 kisoissa Carmen Mäkinen valittiin 2. perintöprinsessaksi. Kesällä hän kuitenkin esiintyi sopimuksen vastaisesti alastonkuvissa ja menetti tittelinsä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun titteli otettiin pois perintöprinsessalta.[16] Vuonna 2011 koettiin poikkeuksellinen tilanne, kun valtaapitävä Miss Suomi Pia Pakarinen luopui kruunustaan, jolloin Miss Suomeksi nousi ensimmäinen perintöprinsessa Sara Sieppi ja vastaavasti ensimmäiseksi perintöprinsessaksi Niina Lavonen.

Vuonna 2021 Miss Suomi -kilpailu järjestettiin poikkeuksellisesti All Stars -kilpailuna, johon osallistui vain aiempien vuosien missiehdokkaita. Kilpailun sääntöihin tuli samalla muutos, minkä jälkeen kilpailuun voivat osallistua 20–27-vuotiaat.[17] Miss Suomi kilpailuja on arvosteltu muun muassa siitä, että ne vahvistavat naiseuteen liittyviä konservatiivisia odotuksia ja ulkonäköpaineita.Kilpailua on pidetty jopa sovinistisena. Kilpailu on myös menettänyt aiempaa merkitystään osana yhtenäiskulttuuria ja kilpailun yleisömäärät ovatkin etenkin 2000-luvulla pienentyneet. Miss Suomi kilpailuja onkin pyritty uudistamaan muun muassa nostamalla kilpailijoiden muitakin piirteitä esille kuin ulkonäköä.[3] Yksi esimerkki tästä on vuoden 2023 sääntöuudistus, jolloin poistettiin muun muassa vaatimus ikärajasta, naimattomuudesta ja lapsettomuudesta. [18]

Vuoden 2025 Miss Suomi -kilpailuun osallistui sääntöuudistuksien myötä historiallinen kilpailija, Eveliina Liimatta,30, Miss Suomi 2025 Median Suosikki, joka oli 29- vuotias kilpailuun osallistuessaan. Hän täytti kilpailun aikana 30- vuotta, joka tekee hänestä ikänsä vuoksi historiallisen Miss Suomi- kilpailijan.[19]

Vuonna 2006 yhtiön osake-enemmistö siirtyi yhtiön silloisen toimitusjohtajan Pertti Himbergin hallintaan, kun Onerva Tamminen myi omistamansa osakkeet Himbergille. Yhtiötä johti myöhemmin Pette Himberg, Pertti Himbergin poika.[20] Finnartist Oy:n nykyinen toimitusjohtaja on Sunneva Sjögrén.[21]

Kilpailun rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miss Suomi -kilpailu koostuu alkukarsinnoista, semifinaalista ja finaalista. Kussakin vaiheessa valinnat tekee vähintään viisihenkinen tuomaristo.

Tuomaristossa on eri alojen asiantuntijoita, mutta kuitenkin aina yksi lehdistön edustaja sekä molempien sukupuolten edustajia. Finaalin tuomaristossa Finnartist Oy:llä ei ole omaa edustajaa. Finaalissa lopputulokseen saa vaikuttaa myös yleisö

Alkukarsinnoista valitaan noin 20 semifinalistia 3–6 kuukautta ennen semifinaalia. Semifinalisteja koulutetaan puhumisessa, esiintymisessä ja kävelyssä. Semifinaalissa valitaan kymmenen finalistia kolmen viikon mittaiselle Miss Suomi -kiertueelle, joka päättyy finaaliin.

Miss Suomi -kilpailun kuvauksen mukaan voittajan valintaan vaikuttavat kauneuden lisäksi edustavuus, itseluottamus ja "henkinen voima".[22] [23] Kilpailun vaatimukset ovat nykyään väljät. Kilpailua suositellaan 20-30-vuotiaille naisille, ainoa ehdoton ikävaatimus on täysi-ikäisyys. Osallistujan tulee olla Suomen kansalainen eikä häneltä saa löytyä rikosrekisteriä. Lisäksi vaaditaan muun muassa halua rikkoa ennakkoluuloja ja streotypioita.[24]

Finaalissa palkitaan Miss Suomen lisäksi I ja II perintöprinsessa sekä Median suosikki (Lehdistön ihannetyttö) ja Yleisön suosikki (Yleisön suosikkityttö).

Miss Suomi -kilpailun palkinnot ovat lähinnä vähäisiä tavarapalkintoja. Voittaja ei saa rahallista korvausta. Kilpailun voittaja hyötyykin eniten saadusta julkisuudesta ja sen tuomista töistä.[25] Missivuoden aikana kisojen järjestäjäorganisaatio saa osan kaikista kuvaus- ja mallipalkkioista.[26]

Televisiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miss Suomi -kilpailun finaalin televisioi ensi kerran Tesvisio vuosina 1960 ja 1961 B-messuhallin yleisötilaisuudesta. Kolmannella televisiointikerralla 1962 tapahtuma muuttui Tesvision kellaristudion tv-lähetykseksi ilman yleisöä, juontajina Lenita Airisto ja Jaakko Jahnukainen[27]. Seuraavaksi finaalia televisioi vuonna 1964 Suomen Televisio Pasilan studiosta maaliskuisen sunnuntai-iltapäivän kaksituntisessa suorassa lähetyksessä.[28]. Yleisradiolla ja kisaa järjestävällä Finnartistilla oli viisivuotinen yhteistyösopimus, joka kattoi vuodet 1964–1968 ja Miss Suomen lisäksi myös Miss Skandinavia -kilpailut. Ne molemmat nousivat 1960-luvun puolivälissä television katsotuimpien ohjelmien joukkoon. Finaalit olivat Yleisradion ja Mainostelevision yhteislähetyksiä mainoskatkoineen.[29][30] 1970-luvulla Miss Suomea televisioi Mainostelevisio yksin, mutta huolimatta vuoden 1979 kaikkien aikojen katsojaennätyksestä (3,3 miljoonaa silloisella mittaustavalla) ohjelmapäällikkö Tauno Äijälä kertoi televisioinnin lopettamisesta 1980-luvun alussa perustellen sitä muun muassa kisaa sponsoroivien yritysten yhä tiukemmilla vaatimuksilla[31]. Vuonna 1981 Miss Suomi -finaali näkyi Helsinki Television kaapeliverkossa (HTV),[32] ja vuonna 1982 sitä ei televisioitu lainkaan. Sitten kilpailu palasi 30 vuodeksi MTV:lle, kunnes vuoden 2012 kesäkuussa yhtiö ilmoitti luopuvansa Miss Suomen televisioinnista kannattamattomana.[33]

Missikisat siirtyivät Liv-kanavalle vuonna 2013[34], TV5:lle vuonna 2017[35] ja AlfaTV:lle vuonna 2019[36].

Vuoden 2018 kisat lähetettiin ainoastaan internetissä, ilmaisessa Viafree-palvelussa.[37] Vuodesta 2019 Miss Suomi -kilpailu palasi jälleen televisioon, nyt AlfaTV:lle. Kanavalla esitettiin syksyllä 2019 vain kilpailun tunnin mittainen finaalilähetys.[36] Vuonna 2020 kilpailun oli tarkoitus siirtyä takaisin keväälle. Silloin oli tarkoitus esittää 12 viikkoa kestävä tositelevisiosarja, missä kilpailijoiden elämää seurataan aina ensimmäisestä castingista finaaliin ja kruunaukseen asti.[38] Koronapandemian takia finaali käytiin vasta syyskuussa 2020.[39]

Vuoden 2023 kilpailu järjestettiin Aino-areenalla Järvenpäässä 9. syyskuuta. Tapahtuma televisioitiin Eveo-kanavalla ja YouTubessa.[40]

Miss Suomi -tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
vuosiMiss SuomiI perintöprinsessaII perintöprinsessa
1931 Ragnhild Nyholm
1932[41] Maija Nissinen Tuulikki Kuusisto Margit Andersson
1933 Ester Toivonen Madeleine Lindebäck
1934 Anna-Lisa Fahler Karin Romantschuk
1935 Terttu Lyytikäinen Eeva Sihvonen
1936 Irma Streng Rita Molander
1937 Margareta Huldin Britta Wikström
1938 Sirkka Salonen Berta Barsk
1945 Irja Alho Ulla Pihl
1946 Anja Kola Kirsti Sammalisto
1947 Anna-Liisa Leppänen Margit Mattsson Maire Kinnunen
1948 Terttu Nyman Maija-Liisa Kuukasjärvi Orvokki Tukiainen
1949
1950 Hilkka Ruuska Heidi Lybeck
1951
1952 Eva Hellas Kyllikki Koskihalme
1953 Maija-Riitta Tuomaala Airi Uitto Inger Sandvik
1954 Yvonne de Bruyn Liisi Hokkanen Leni Katajakoski
1955 Inga-Britt Söderberg Mirva Arvinen Anni Helenius
1956 Sirpa Koivu Raija Kunnasmaa Irmeli Sipilä
1957 Marita Lindahl Airi Ikävalko Saara Turunen
1958 Pirkko Mannola Eva-Maija Sariola Anja Hatakka
1959 Tarja Nurmi Margit Jaatinen Else-Maj Pethman
1960 Tarja Nurmi Heli Heiskala Marja-Leena Manninen
1961 Ritva Wächter Ann-Mari Nygård Marja Ryönä
1962 Kaarina Leskinen Aulikki Järvinen Eeva Malinen
1963 Marja-Liisa Ståhlberg Riitta Kautiainen Anneli Rantala
1964 Sirpa Suosmaa Sirpa Wallenius Maila Östring
1965 Virpi Miettinen Raija Salminen Esti Östring
1966 Satu Östring Marita Gellman Terttu Ronkainen
1967 Ritva Lehto Satu Kostiainen Hedy Rännäri
1968 Leena Brusiin Sirpa Wilkman Leena Sipilä (missi)
1969 Harriet Eriksson Päivi Raita Crista Oinonen
1970 Ursula Rainio Hannele Hamara Hannele Halme
1971 Pirjo Laitila Eila Kivistö Mirja Halme
1972 Maj-Len Eriksson Tarja Leskinen Anneli Björkling
1973 Raija Stark Seija Mäkinen Marita Smeds
1974 Johanna Raunio Talvikki Ekman Leena Vainio
1975 Anne Pohtamo Merja Tammi Eeva Mannerberg
1976 Suvi Lukkarinen Riitta Väisänen Maarit Leso
1977 Armi Aavikko Maarit Ryhänen Marianne Åström
1978 Seija Paakkola Tii Heilimo Eija Laaksonen
1979 Päivi Uitto Tuire Pentikäinen Käte Nyberg
1980 Sirpa Viljamaa Marja-Leena Palo Anne-Marie Tarhia
1981 Merja Varvikko Eija Korolainen Pia Nieminen
1982 Sari Aspholm Tarja Hakakoski Aino Summa
1983 Nina Rekola Marita Pekkala Niina Kesäniemi
1984 Anna-Liisa Tilus Tiina Laine Tiina Hyvärinen
1985 Marja Kinnunen Elisa Yliniemi Marjukka Tontti
1986 Tuula Polvi Maarit Salomäki Saila Saarinen
1987 Outi Tanhuanpää Niina Kärkkäinen Maria Valtonen
1988 Nina Björnström Minna Rinnetmäki Sari Pääkkönen
1989 Åsa Lövdahl Minna Kittilä Tuija Junnila
1990 Tiina Vierto Anu Yli-Mäenpää Nina Björkfelt
1991 Tanja Vienonen Nina Autio Päivi Hytinkoski
1992 Kirsi Syrjänen Kirsi-Maria Ketola Tiina Salmesvirta
1993 Tarja Smura Emilia Söderman Arlene Kotala
1994 Henna Meriläinen Petra von Hellens Marja Vuoristo
1995 Heli Pirhonen
Miia Puoskari
Carmen Mäkinen (alkuperäinen)
Susanne Tasa (myöhempi)
1996 Lola Odusoga Anitra Ahtola Ulrika Wester
1997 Karita Tuomola Taija Jurmu Maria Drockila
1998 Jonna Kauppila Mandi Malek Piia Hartikainen
1999 Vanessa Forsman Minna Lehtinen Saija Palin
2000 Suvi Miinala Jenni Dahlman Kati Nirkko
2001 Heidi Willman Susanna Tervaniemi Hanna Pajulammi
2002 Janette Broman Kaisa Jaako Katariina Kulve
2003 Anna Strömberg Piritta Hannula Suvi Hartlin
2004 Mira Salo Krista Järvinen Henna Ylilauri
2005 Hanna Ek Elina Nurmi Susanna Laine
2006 Ninni Laaksonen Sini Vahela Karoliina Yläjoki
2007 Noora Hautakangas Jenni Laaksola Joanna Väre
2008 Satu Tuomisto Susanna Mustajärvi Jaana Taanila
2009 Essi Pöysti Elsi Suolanen Linda Wikstedt
2010 Viivi Pumpanen Anne Nurminen Susanna Turja
2011 Pia Pakarinen[42] (alkuperäinen)
Sara Sieppi[42] (myöhempi)
Sara Sieppi (alkuperäinen)
Niina Lavonen[42] (myöhempi)
Niina Lavonen
[43]
2012 Sara Chafak Sabina Särkkä Viivi Suominen
2013 Lotta Hintsa Maija Kerisalmi Helianna Ylimaula
2014 Bea Toivonen Krista Haapalainen Milla Romppanen[44]
2015 Rosa-Maria Ryyti Carola Miller Saara Ahlberg
2016 Shirly Karvinen Heta Sallinen Emilia Seppänen[45]
2017 Michaela Söderholm Adriana Gerxhalija Pihla Koivuniemi[46]
2018 Alina Voronkova Eevi Ihalainen Jenny Lappalainen[47]
2019 Anni Harjunpää Jutta Kyllönen Riikka Uusitalo[48]
2020 Viivi Altonen Laura Hautaniemi Noona Pölkki[49]
2021 Essi Unkuri Emmi Suuronen Sonja Länsivuori
2022 Petra Hämäläinen Nana Partanen Adelaide Botty van den Bruele
2023 Paula Joukanen Serina Suvila Maisa Alatalo
2024 Matilda Wirtavuori Tiia Aalto Amanda Hakalax[50]
2025 Sarah Dzafce (alkuperäinen)[51]
Tara Lehtonen (myöhempi)[51]
Tara Lehtonen (alkuperäinen)
Julianna Kauhaniemi (myöhempi)[51]
Julianna Kauhaniemi
  • Suomen Sosialidemokraatti 18.1.1954 s. 2.
  1. Nordell, Marja-Liisa: Ylen Linnan juhlat 2015 -lähetys kaikkien aikojen katsojaennätykseen Yle. 7.12.2015. Viitattu 6.3.2019.
  2. Vuoden katsotuimmat lähetykset kanavittain MTV3, vuosi 2011 Finnpanel.
  3. 1 2 Kuukausiliite | ”He edustavat suomalaista naiskuvaa vuonna 2022”, missikeisarinna Sunneva Sjögren väittää Miss Suomi -kokelaista – HS seurasi kulisseissa, millä keinoin missikisoja yritetään tuoda nykyaikaan Helsingin Sanomat. 3.9.2022. Viitattu 4.3.2025.
  4. Uusi Miss Suomi on pätkämisseydestä innoissaan (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.9.2011.
  5. IL: Missikeisari Makunen ei johda ensi vuoden kisoja Kaleva. 07.10.2011.
  6. Marjamäki, Tuomas: Spede Pasasen näköinen elämä. Apu, 8.9.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.5.2025.
  7. 1 2 3 Armi – suomalaisen kauneuden tunnusmusiikki SuomiLOVE-klassikkona Yle Areena. 16.3.2019. Viitattu 1.6.2022.
  8. 1 2 Illalla televisiossa: Armi ei olekaan kirjoitettu Armi Kuuselalle Ilta-Sanomat. 25.2.2013. Viitattu 1.6.2022.
  9. 1 2 3 4 Ampuja, Eetu: Missisävelmän isä Erik Lindström on kuollut Ilta-Sanomat. 27.8.2015. Viitattu 1.6.2022.
  10. 1 2 Muistatko Miss Suomi -kisoissa kuultavan Armi-kappaleen tarinan? Radio Nova. 13.4.2015. Viitattu 1.6.2022.
  11. Fono.fi - Äänitetietokanta www.fono.fi. Viitattu 1.6.2022.
  12. 1 2 Lindström lähetyksessä: Tällainen on Armi-kappaleen tarina Studio55. 18.2.2010. Viitattu 1.6.2022.
  13. K1, J4: Kaupungin valot | Iskelmä-Suomi | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 1.6.2022.
  14. Tuomo Väliaho: Kamala skandaali! Nyt-liite, 2009, nro 9, s. 15.
  15. Kirjeet. Nyt-liite, 2009, nro 10, s. 4.
  16. Miss Suomi 1995 finalistit: Miss Suomi. Arkistoitu 20.2.2004.
  17. Ylimutka, Leena: Perinteinen Miss Suomi -kisa jäihin – juhlavuotena voittaja valitaan täysin uudella tavalla Iltalehti. 17.2.2021. Viitattu 17.2.2021.
  18. Miss Suomi | Ovatko kauneuskilpailut enää tätä päivää? Tutkija: Eivät ole Helsingin Sanomat. 4.9.2023. Viitattu 4.3.2025.
  19. Iiro Myllymäki: Miss Suomi -finaalissa poikkeuksellisen vanha osallistuja – näin hän kommentoi ikäänsä Ilta-Sanomat. 18.8.2025. Viitattu 19.8.2025.
  20. Räsänen, Mikko: Miss Suomi -kilpailulle lopullinen kuolinisku? The Voice. 18.09.2011. Arkistoitu 26.3.2012.
  21. Finnartist Oy Finder. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 11.9.2023.
  22. Miss Suomi - Etusivu misssuomi.fi. Viitattu 6.3.2019.
  23. Miss Suomi: Säännöt misssuomi.fi. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
  24. Miss Suomi - Kauniisti itsevarma Miss Suomi. Viitattu 4.3.2025.
  25. Mitä Miss Suomi saa tittelin lisäksi? Sunneva Sjögrén kertoo ”todella arvokkaista palkinnoista” www.iltalehti.fi. Viitattu 4.3.2025.
  26. http://www.misssuomitour.fi/palkinnot.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. Miss Suomi -kilpailulle tänä vuonna uusi muoto. Helsingin Sanomat, 27.1.1962, s. 7. Näköislehti (maksullinen).
  28. Miss Suomi valitaan Pasilan tv-studiossa. Helsingin Sanomat, 22.3.1964, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  29. Yleisradio on sanonut irti missikisojen tv-sopimuksen. Helsingin Sanomat, 17.1.1966, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
  30. Berr, Claude: Olen Yleisradion sisäisen kilpailun propagandavaltti. (Mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat, 12.2.1967, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  31. Peltonen, Kalervo: Missi-inflaatio. Mainosuutiset, 2/1982, s. 24.
  32. 'Pääasia että fiilis säilyy'. Helsingin Sanomat, 22.2.1981, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  33. MTV3 luopuu Miss Suomi -kisasta MTV Uutiset. 5.6.2012.
  34. Missikisat jatkuvat Liv-kanavalla (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 20.12.2012.
  35. Saarinen, Markku: Miss Suomi -kilpailu pois suurilta tv-kanavilta - missikisan uusi koti on TV5 Iltalehti. 25.8.2017. Viitattu 25.8.2017.
  36. 1 2 Miss Suomi -kilpailu tekee paluun televisioon AlfaTV. Arkistoitu 8.11.2019. Viitattu 8.11.2019.
  37. Miss Suomi -kisa uudistuu entisestään, ei nähdä enää televisiossa - lähetys siirtyy nettitelevisioon! iltalehti.fi. Viitattu 20.6.2018.
  38. Määttä, Jasmin: Miss Suomi -kisa uudistuu entisestään, ei nähdä enää televisiossa - lähetys siirtyy nettitelevisioon! Iltalehti. 20.6.2018. Viitattu 8.11.2019.
  39. Vuoden 2020 Miss Suomeksi valittiin Viivi Altonen Yle Uutiset. 19.9.2020. Viitattu 24.11.2022.
  40. Miss suomi -finaaligaalan Liput nyt myynnissä, misssuomi.fi
  41. "Miss Suomi". Helsingin Sanomat, 05.09.1932, nro 240, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 03.04.2023.
  42. 1 2 3 Miss Suomi Pia Pakarinen luopuu kruunustaan Iltalehti. 16.9.2011. Viitattu 16.9.2011.
  43. Suomelta puuttuu nyt yksi perintöprinsessa - kuka oli missikisojen nelonen? Iltalehti. 26.9.2011. Viitattu 27.9.2011.
  44. Bea Toivonen on uusi Miss Suomi – äiti voitti kilpailun 1985 4.5.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.5.2014.
  45. Shirly Karvinen on uusi Miss Suomi! 13.5.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.5.2016.
  46. Manninen, Tea: Michaela Söderholm on Miss Suomi 2017! Ilta-Sanomat. 1.10.2017. Viitattu 1.10.2017.
  47. Korpela, Tanja & Aalto-Setälä, Julia: Tässä on Miss Suomi 2018 - maamme kauneimmaksi kruunattiin Alina Voronkova Iltalehti. 29.9.2018. Viitattu 29.9.2018.
  48. Ruohisto, Wilma: Anni Harjunpää on Miss Suomi 2019! Ilta-Sanomat. 28.9.2019. Viitattu 28.9.2019.
  49. Hopi, Anna & Mettänen, Heli: Miss Suomi 2020 valittiin - Viivi Altonen vei voiton Iltalehti. 19.9.2020. Viitattu 19.9.2020.
  50. Juuti, Mikko: Matilda Wirtavuori on Miss Suomi 2024 Ilta-Sanomat. 14.9.2024. Viitattu 14.9.2024.
  51. 1 2 3 Niemi, Liisa: Miss Suomi Sarah Dzafce menettää tittelinsä Helsingin Sanomat. 11.12.2025. Viitattu 11.12.2025.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nina Af Enehjelm: Missit – suomalaisen missi-instituution historiaa vuoteen 1969. Yliopistopaino, 2004. ISBN 951-570-591-6
  • Timo T.A. Mikkonen: Suomen kauneimmat – missivuodet 1931-2000. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24644-1
  • Markku Erkkilä: Ritva Lehto - Miss Suomi 1967. Books on Demand, 2011. ISBN 978-952-498-470-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]