Nigmegen

Hollanti osa 2 :)

Ihmetys oli, kun Iittala tupsahti eteen.

Oli tosin kiinni,
muuten olisi voinut mennäkin. :)

Amsterdam

Siltoja kanaaleiden yli...

Paljon polkupyöriä...

Kapeita portaita, kujia...


Ikkunaluukkuja, korkeita huoneita...

Onneksi Suomessa rakennetaan myös puusta.

Tiili ja kivi alkaisivat ennen pitkää kyllästyttää.

Erikoisemmat sisustuselementit löytyivät
Sexmuseumista.

Erikoinen vessanpöntön kansi


ja pylväs, jonka maljassa voisi säilyttää
vaikka hedelmiä! :)

Kirpputorilta

Sunnuntaina hallikirpputorilta
(joka oli tietysti menossa 5 minuutin
kuluttua kiinni, kun saavuin)
kahmaisin mukaani kahvimyllyn.
Pettymys odotti kotona, kun huomasin,
että "koneisto" oli sidottu nippusiteellä!
Voi pientä parkaa.

Lähikirpparilta adoptoin ruskean
kammotusmukin kotona odottaneen
pariksi. Omassani on leima kulunut pois,
mutta Arabiaa tämä siis on. Mallista tai vuodesta
ei ole mitään tietoa, mutta sellaista otetaan vastaan. :)

Tässä yksilössä leiman rippeet vielä näkyvät.

Pakkasta odotellessa tyhjennetään pakkasta.
Pakkasentyhjennyspiirakka sisältää
raejuustoa, homejuustoa, hemapappia ja
juustonjämät raastettuna. Päälle hiukan
mustapippuria ja yrttisuolaa.

Koristeista

En pidä koristeista. Siis esineistä, joita keräillään
kirjahyllyyn pölyttymään.
Koristeillakin pitää olla tarkoitus, jokin funktio,
käyttömahdollisuus.


Vanha silitysrauta on muistaakseni
isänäidinäidiltä.
Sinälläänkin kaunis esine toimii nykyään
vastaliimattujen korttien ja muiden
paperiaskartelujen painona. Ja loistavasti
toimiikin!

Vanhoja kappoja taitaa olla kolme.
Tämä on äidinisänäidin peruja.
Toimii nykyään lehtitelineenä.
Pienemmät taas isänäidinäidin aitasta.
Toinen pienemmistä on leipälaatikkona,
toinen vielä etsii tarkoitustaan.

Pieni vankkaraaminen pyykkilauta nojailee
kylppärissä pesukoneen vieressä
muistuttamassa nyrkkipyykistä ennen koneita.
Käyttöön se pääsee silloin, kun tarvitsen apua
vaikkapa huovutetun patalapun loppuvanutukseen.
Löysin tämän äidinäidinäidinäidin
pikkuruisesta tuvasta.

Rappioromantiikkaa Espanjasta

Hoitamattomia, hylättyjä.
Kaunista kurjuutta,
rapistunutta romantiikkaa.

Lugo, Espanja, marraskuu 2007.

Punaista ja kuivaa

Rakastan ja haalin keittökirjoja.

Tuskin koskaan leivon tai teen ruokaa ohjeista.
Mitään ristiriitaa ei ole?

Roikutan kuivia värejä keittiössä merkkinä
haaveesta saada joskus paljon oman maan kynsilaukkalettejä.

Paprikaa, munakoisoa, chiliä...

Tänään(kin) tein pellillisen hoikkia sämpylöitä
"vähän tuota ja loraus tuota"-periaatteella,
vaikka olisi joskus kiva syyttää epäonnistumisista
huonoa ohjetta!

Todellisuus

Eteinen pukeutuu ruskeaan.

Toive

Lahonneita lasikuisteja,
leveitä lankkulattioita.

Kotini ja maan välillä on
80 askelmaa.

80 askelmaa liikaa.





Kuvan lähde 1
2
3
4&5