Virkkasin kuusen

 

Monta vuotta sitten tilasin kuusen tekopaketin Lankavalta. Tänä vuonna löysin havunvihreetä hapsulankaa ja innostuin virkkaamaan toisenkin,

Ei tipu neulaset, mutta ei tuoksukaan joulukuuselta.

Kranssipajakin pyörinyt niin, että ystävätär jo kyseli, onko meidän puissa vielä oksia!

Tämä on joululahja.

Yksi hieman isompi jää itselle.

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Itsenäisyyspäivää vietin kahden kranssin teossa. Kuvat ikävästi jäi tummaksi.

Tämä kranssi  menee valkoiseen huusholliin. Spraysasin valkoisella tekolumella oksia.

Molempiin tuli ihana tuoksu idänhemlokista. Lisäksi käytin marjakuusta ja serbiankuusta sekä ripaus makedonianmäntyä. Kaikissa eri värisiä vihreitä ja neulaset erilaisia.

Näissä merkeissä

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pohjola kukkii ja joulutori

 Suomen Lasimuseossa aivan upea Matias Karsikkaan s. 1989 Pro vitrea -palkintonäyttely.

(kuva lainattu netistä)

Aivan huikea kukka, mistä mesi valuu. Varsi luonnon hioma puu.

(kuva lainattu netistä)

Kultasammal 2023

Matias Karsikas on sekä kuvanveistäjä että muotoilija. Pro vitrea -palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja myönnetään korkeatasoisesta ja persoonallisesta työskentelystä tai merkittävästä teosta suomalaisen lasikulttuurin edistämiseksi.

Ja kyllä tuo toteutuukin, kun näitä töitään katsoo. Puuta yhdistetty puhallettuun lasiin, aivan upeeta. Niin keskityin katsomaan, että unohdin kuvata tekstit, nimet ym. 

 Lasimuseon aulassa jälleen perinteinen käsinmaalattujen ja puhallettujen lasikoristeiden myynti. Lauschasta ja Tsekistä. Tänä vuonna ostin Tsekkiläistä:

En tiedä miksi kärpässieni myrkillisenä yhdistetään hyvän mielen juhlaan Jouluun. 

Kovasti oltiin kiinnostuneita näistä ihanista koristeista. 

Olen ostanut myös lasilinnun joka vuosi. Niitä onkin kerääntynyt iso parvi.

Kannattaa käydä katsomassa.

Tonttujoukko ja vähän muutakin

Turha lienee kirjoittaa, kuinka aika rientää. Mutta kaikkea silti syntynyt, olenhan kuunnellut yli 40 kirjaakin. On syntynyt sukkia, huiveja, ja tietysti tonttuja, myös muutamia joulupipareita. Työnalla seitinkevyt pusero, mistä myöhemmin. Kirjaa ei voi kuunnella ellei ole käsityö menossa.

Nyt Vekkilän tonttuväki on odottavalla kannalla. Jouluun on vielä hetki aikaa.

Nämä huovasta tekemäni piparit menee pikkumuistamiseksi kavereille. Olen vuosia sitten tehnyt näitä joulukorttien asemasta. Teksti tietysti joulun toivotuksin.

Kovasti värit kuvassa laimentuvat. Aivan superihanaa kokeilla uusia lankoja ja värejä. Ikinä ei varmaan käyttöö näille löydy, mutta näin minkälaiset mistäkin tulee.

Hyvää pyhäinpäivää ja viikonloppua!

Neela ja kumppanit

 

Neela ja kumppanit saapuivat Vekkilään. Tällä kertaa jatkavat matkaa vielä ennen joulua.

Osa porukasta asettautui ryhmäkuvaan.

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Kevään-kesän tekemisiä

 Kylläpä aika rientää ja pitkäksi aika edellisestä postauksesta.

Keväällä, toukokuussa kävin Maatiainen ry:n taimitorilla "en 0sta mitään"-asenteella. Pyh! tarttuihan sieltä "pakko saada" -kasveja mukaan.

Begonia venosa (kuva lainattu netistä). Myös Sammalpilea. Nämä kaksi huonekasveja.

Lisäksi ostin Kirsikkasorvarin pensaan, Mantsurianjalopähkinän, Japaninjättililjan. Myös siemeniä.

Mustila arboretumissa kävin myös. Ja kyllähän se on aarreaitta puita rakastavalle. Onneksi sen verran kaukana, ettei ihan usein tarvitse käydä.  Ostin:

Pensassembran, Siperiansembran, Kontontamännyn, Nikkonpihtan, Sinipalsamipihtan, Rotkohemlokin. Ja taas siemeniäkin päätin kokeilla, Prinssinlehtikuusi, Makedonianmänty, Kiinanpunapuu, mitkä kylvin lavaan odottamaan ensi kevättä.

Herkkuhyppykurkkunimi on niin hauska, että kylvin siemet purkkiin. Tällä hetkellä nuppuvaiheessa.

Japaninvaahteran istutin isoon ruukkuun, mikä on helppo nostaa sisälle talveksi. Minulla on ennestään Koreanvaahtera, mikä kärsii talvesta paljon. Ensi talveksi laitan senkin ruukkuun ja sisälle.

Pitkän ajan olen miettinyt mitä tehdä ikivanhalle keinulle. Kaatopaikalle en raskinut viedä ja ruma näinkin. Keksin, että maalaan sen muiden ulkokalusteiden mukaan mustaksi.

Ennen 

Valmis

Jalkoihin laitoin maalisuihkepullojen korkit, joihin tein reiät sadevesille.

Istuintyynyt ompelin Ikean jämäpaloista.

Toinen pihaprojekti. Ikivanha valurautapata oleillut vuosikausia puunjuurella ja ruostunut siellä rauhassa. Taas iski idea. Pata kukkapenkkiin keskelle pihaa ja siihen pieni suihku vettä lorisemaan.

Sitten huomasin, että pata oli ruostunut puhki niin, että reikä pohjassa. Plastik Paddingilla paikkasin ja hyvä tuli.

Käsitöitä tein kaiken helleajan äänikirjoja kuunnellen.  

Sain kirjonnan valmiiksi juuri eilen. Tykkään kovin tästä vanhanaikaisesta mallista. 

En laskenut tunteja montako meni, mutta 7 kirjaa kuuntelin tehdessäni. Yhdessä kirjassa menee n. 10 tuntia.

Ja nyt kohti uusia juttuja.

Kirjontaa

Kun ulkotöitä ei vieläkään pääse aloittaan, otin kirjonnat jälleen esiin. Tämän pöytäliinan olen saanut kauan sitten blogituttavalta. Ja nyt sain valmiiksi jo aikoja sitten aloittamani.

Kaksi huoneentaulua ostin netistä. Kiva tehdä pieniä nopeasti valmistuviakin. Huomaan, että hämärässä tehty jälki on epätasaista verrattuna kirkkaassa valossa tekemääni. Pidän kovin huoneentauluista ja niitä on kerääntynyt omia ja toisten tekemiä muutama.

Katselin finna.fi'stä vanhoja huoneentauluja. Kyllä löytyikin kivoja ja harvoin nähdyillä teksteillä. Paljon oli uskonnollisia tekstejä.  Täytyy tehdä joku pellavalle vanhalla tekstillä. 

Kesää odotellessa

 

Pelargonit, sitkeät ja sopeutuvat odottavat kesää ja ulos pääsyä. Sisällä lamppujen alla on talvehdittu hyvin, Jotkut innokkaimmista yrittänyt kukkiakin, mutta kukat nypin pois.

Korton Hilda

Pasuunakukka päätti kasvaa, vaikka hätäistutuksessa talveksi ja vanha multa. En erityisemmin ole pasuunoista välittänyt, mutta nyt innostuin ja hankelistalla on vaaleanpunainen.

Vanhatpojat kavereineen talvipaikassa.

Lehtikaktukset viimeistä kertaa talvehtimassa. En enää talveta, kun eivät meillä viihdy eikä kuki.

Daaliat jo valmistautumassa tulevaan kauteen. Niitä onkin kertynyt 15kpl.

Siemeniäkin on jonkin verran kasvussa, mutta tilaa ei enää ole yhtään. Kyllä kevät ei ole mitään ilman siemeniä ja esikasvatuksia.

Kiirastorstai 2024

 

HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ!

Kirjontaa

Kirjonta jatkuu. Tämä pienempi liina on alkujaan koulun välikäsityöni ja kulkenut kaapista kaappiin vuosikaudet. Nyt sain tehtyä valmiiksi ja onneksi langatkin oli tallella. Pitsikin löytyi varastostani. Kovasti tykkään lopputuloksesta.

Onneksi näissä vanhoissa malleissa on käytetty hyviä materiaaleja. Ovat säilyneet hyvin ja helppo pestä ja kunnostaa.

Toinen liina onkin jäämistöstä saatu ja arvioin 60-luvun pellavaliinaksi. Kuviot tosi helpot, mutta ketjupistot oli opeteltava uudestaan.

Yksinkertainen, mutta kaunis.

Kirjonta jää nyt sivuun. Hanget sulaa ja puutarhatyöt alkaa. Ostin jo uuden akkusahan ja sillä on hyvä siistiä paikkoja. Myös pelargonikokoelmani vaatii hoitoa. 

 

Perintöliina

 

Kymmenen vuotta siihen meni! Sain keskeneräisen pellavaliinan sukulaiselta. Olen kirjonnasta kirjoittanut jo 2013.

(https://vekki.blogspot.com/2013/07/kirjonta-aarteita.html)

Innostuin kaivamaan varastostani tekeleen,  ja pistojen tekniikkaa muistelemaan.

Melkoisen surullinen näky ja nuhraantunutkin vuosien säilytyksessä.

Pienellä tekniikkaharjoittelulla sain kuin sainkin liinan kirjottua valmiiksi. Toki aiempi tekijä oli ollut paljon taitavampi. Pistot niin kauniita ja tasaisia.

Reunapitsit kutistuivat 40 asteen pesussakin. Mutta vanhat veritahrat sain hyvin pestyä pois.

Olen vuosia sitten pelastanut kirpparilta löytämiäni kirjoliinoja. Tosi kivaa tekemistä ja onnistunut lopputulos on suuri ilo.

( https://vekki.blogspot.com/2012/12/brodeerattu-kirppariloyto.html )