Vuoden pimein viikko on paljastanut kasvonsa Helsingissä. Tuuli viskoo räntäsadetta viistoon. Hämärä ei hellitä keskipäivälläkään, kun saavumme haastattelemaan Ukrainan Suomen-suurlähettilästä Olga Dibrovaa. Hän hymähtää säälle.
– Monet valittavat lumisateesta ja pimeydestä. Minä en edes huomaa sellaista. Olen tyytyväinen, että voin mennä ulos, kävellä rauhassa ja haukata happea, Dibrova sanoo.
Sotaa käyvän maan kansalaiselle pikkuasiat, kuten sade tai talven pimeys, eivät ole kovinkaan kummoisia vastuksia.
Suurlähettiläs Dibrova valmistautuu joulunviettoon ristiriitaisissa tunnelmissa. Hän haluaa viettää pyhiä, mutta työtä on valtavasti. Työtahti vain kiihtyy, jos Venäjä kohdistaa ankaria hyökkäyksiä Ukrainan puolelle joulun aikaan. Dibrovan mukaan Ukrainan puolustus on erityisen valppaana loma-aikoina, etenkin uskonnollisina juhlapyhinä. Ukrainalaisten kokemuksen mukaan juuri silloin usein rysähtää.
Samaan aikaan suurlähettiläs uskoo, että hänen maanmiehensä haluavat viettää joulua, juhlia uutta vuotta ja iloita mahdollisuuksien mukaan. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen, joululaulujen laulaminen ja traditioiden ylläpito antavat voimaa kaiken keskellä.
– Ukrainassa joulunvieton ydin on uskonto. Käymme kirkossa ja rukoilemme. Se on tärkeää tässä tilanteessa, Dibrovaa toteaa.
Ukrainalaiset opettelevat elämään uuden kalenterin mukaan
Ukrainan kirkko on noudattanut Venäjän ortodoksikirkon tapaan Juliaanista kalenteria, jonka mukaan Jeesuksen syntymää vietetään vasta tammikuun seitsemäntenä.
Meillä käytössä on Gregoriaaninen kalenteri. Siinä joulun paikka on 24.–26. joulukuuta.
Tänä vuonna joulua juhlitaan Ukrainassa muiden Euroopan maiden tapaan joulukuussa. Olga Dibrovan mukaan päätöksen kalenterin vaihtamisesta teki kirkko, mutta valtio seurasi mukana. Joulun siirtäminen on nyt siis kaikin tavoin virallista.
Vuosituhansien traditioiden muuttaminen voi tuntua oudolta. Dibrova epäilee, että tänä vuonna monet ukrainalaiset viettävätkin joulua kahteen otteeseen.
– Eihän se haittaa. On hyvä olla yhteydessä Kristukseen enemmän kuin vähemmän, varsinkin nyt, kun taistelemme pahaa vastaan, hän tuumii.
Juhliminen on osa ihmisyyttä
Olga Dibrova on ollut suurlähettiläänä Suomessa kolme vuotta. Sinä aikana kaikki on muuttunut.
Sota alkoi helmikuussa 2022. Sen seurauksena ukrainalaisten määrä Suomessa on kymmenkertaistunut. Nyt heitä on maassa mahdollisesti jopa 70 000. Se tietää lähetystölle paineita ja työtä, varsinkin, kun lähetystön työntekijämäärä ei ole lisääntynyt samaan tahtiin pakolaisten kanssa.
Dibrova toivoo ukrainalaisten jaksavan juhlia joulua sekä maanpaossa että kotona. Juhliminen korostaa ihmisyyttä ja sitkeyttä.
– Laulamme, mutta sydämessä asuu suru. Monet ovat menehtyneet tai menettäneet rakkaimpansa.
– Sain tämän vuoden aikana kuulla, miten moni ukrainalainen on menettänyt raajansa sodassa. Lukua en voi kertoa, mutta se järkytti minua todella, Dibrova huokaa.
Toive vuodelle 2024: EU-jäsenyysneuvottelut ja rauha
Suurlähettiläs Olga Dibrova odottaa jo hetkeä, jolloin Eurooppa saa ukrainalaiset takaisin, kuten hän asian muotoilee. Siinä vaiheessa maa on hänen toiveittensa mukaan liitetty Euroopan unioniin. Ukraina sai joulukuussa luvan käynnistää hakuprosessinsa.
Suurlähettilään mukaan Ukraina tekee konkreettisia ja poliittisia muutoksia, jotta se voi liittyä Euroopan unioniin, mutta myös symbolisia eleitä ja tekoja. Siitä on kyse myös kalenterin muutoksessa ja joulunvietossa joulukuussa.
Kaikkein suurin työ ja kamppailu on jatkuvasti meneillään. Dibrovan mukaan raskain taakka lähtee ukrainalaisten hartioilta vasta, kun maa on voittanut sodan.
– Vasta sen jälkeen voimme jatkaa elämäämme inhimillisinä olentoina.
