Turun tuleva pormestari Piia Elo (sd.) uskoo valtion maksavan Turun raitiotien rakentamisen kustannuksista 30 prosenttia, vaikka päätöstä rahoituksesta ei ole.
Raitiotien hinnaksi on arvioitu 344 miljoonaa, joten valtion osuus olisi reilut 100 miljoonaa.
Elon mukaan rahoitusta puoltaa valtion osallistuminen samalla osuudella Tampereen ja Vantaan ratikkahankkeisiin.
– Valtion täytyy tukea kaikkia samanlaisia hankkeita samoilla ehdoilla. Meille olisi syytä myöntää sama osuus kuin muillekin.
Turun valtuuston on tarkoitus päättää raitiotien rakentamisesta vielä tänä vuonna. Vaikka hanke hyväksyttäisiin valtuustossa, rakennustöiden alkamista voidaan joutua odottamaan vuosia.
Syynä on pormestariohjelmaankin kirjattu ehto, jonka mukaan raitiotien investointia ei käynnistetä ennen valtion päätöstä sen rahoittamisesta. Rahoituksesta päättää seuraava hallitus.
– Hanketta on tehty tässä parikymmentä vuotta, niin tuskin se yhteen tai kahteen vuoteen kaatuu. Tässä puhutaan kuitenkin isoista kehitysnäkymistä, Elo sanoo.
Valtio ei ole sitoutunut rahoitukseen
Valtio ja Turun kaupunki sopivat joulukuussa 2024 maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa, että valtio tukee raitiotien suunnittelua enintään kymmenellä miljoonalla.
Lisäksi sovittiin, että valtio päättää rakennustöiden rahoittamisesta erikseen, jos Turku päättää ensin raitiotien toteutuksesta.
Valtionrahoituksesta päätettäisiin seuraavalla MAL-sopimuskierroksella, joita käydään neljän vuoden välein.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Maria Torttilan mukaan valtio ei ole sitoutunut lisärahoitukseen.
– Tällä sopimuksella on valtion osalta sitouduttu maksimissaan kymmeneen miljoonaan euroon. Lisärahoitus vaatisi vähintäänkin erillisen neuvottelun.
Torttilan mukaan sopimus antaa mahdollisuuden neuvotella rahoituksesta jatkossa.
Hän ei ota kantaa, millä todennäköisyydellä Turku saa haluamansa rahoituksen. Uudet sopimusneuvottelut voisivat alkaa vuonna 2027.
– Mikäli muistan oikein, Tampereellekin myönnettiin ensin suunnittelurahoitusta, ja seuraavissa vaiheissa myönnettiin rahaa toteutukseen.
Vuonna 2023 valtionvarainministeriö katsoi julkisen talouden huonon tilanteen rajoittavan valtion osallistumista raitiotien kaltaisten hankkeiden rahoittamiseen. Ministeriö myös piti Turun raitiotietä hyöty-kustannussuhteeltaan heikkona.
Sittemmin Turku on arvioinut raitiotien tuovan väestönlisäystä merkittävästi aiemmin luultua enemmän.
Toimitusjohtaja: Rahoitus ”kohtuuvarmaa”
Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski uskoo valtion rahoittavan toivotut 30 prosenttia.
– On kohtuuvarma, että sieltä valtiolta se rahoitusosuus tulee, koska muillekin hankkeille on vastaavia annettu eri kaupungeissa.
Raitiotien toteutussuunnittelu on valmistumassa syksyllä. Sen jälkeen valtuutetuilla on käytössään tarvittavat tiedot investointipäätöksen tekemiseksi ja sitova hinta-arvio.
Vaikka valtionrahoitus on yhä epävarmaa, Saarikosken mukaan kaupungin kannattaa ratkaista ratikka-asia pian.
– Kaupunkikehitys laukeaisi siitä käyntiin. Ulkopuoliset investoijat uskoisivat, että Turkuun tulee oikeasti raitiotie ja radanvarren alueet ja kehityskohteet lähtisivät kasvamaan ihan uudella volyymilla.
Myös Piia Elon mielestä kaupunginvaltuuston olisi hyvä päättää raitiotiestä alkukaudesta.
– Kun selvitykset ovat valmiina ja meillä on tarvittava tieto, päätös tehdään, ettei sitä sen kauemmin vitkutella.
Äänestyksestä voi tulla Turussa tiukka. Ylen vaalikonevastausten perusteella valtuusto on jakaantunut raitiotien vastustajiin ja kannattajiin.
