1981

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1981 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Suomessa valmistauduttiin vuoden 1982 presidentinvaaleihin.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön.
1. tammikuuta – Palau sai itsehallinnon.
1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi viimeiseksi jääneessään uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle.
1. tammikuuta – Kiikan ja Keikyän kunnat yhdistettiin Äetsän kunnaksi sekä Nummen ja Pusulan kunnat Nummi-Pusulan kunnaksi. Lokalahden kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli Suomessa pakolliseksi takaistuimella kaikissa uusissa henkilöautoissa. Sen käyttöön ei kuitenkaan velvoitettu.
1. tammikuuta – Huvivero poistui käytöstä Suomessa.
5. tammikuuta – Irakin–Iranin sota: Iran ryhtyi Khuzistanissa vastahyökkäykseen (Operaatio Nasr).
6. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Irma Rihtniemi-Koski kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli arkkitehti Jouni J. Särkijärvi.
12. tammikuuta – Saippuasarja Dynastiaa alettiin esittää Yhdysvalloissa.
14. tammikuuta – Poliisi poisti Altajoen voimalaitoksen rakentamista vastustaneet luonnonsuojelijat näiden voimalaitostyömaalle johtavalle tielle pystyttämästä leiristä Pohjois-Norjassa. Osa mielenosoittajista, joiden joukossa oli kymmeniä suomalaisia, oli kahlinnut itsensä puihin rautaketjuin.
15. tammikuuta – Kirkon tutkimuslaitoksen haastattelututkimus osoitti, että enemmistö suomalaisista halusi loppiaisen ja helatorstain palauttamista arkipyhiksi.
19. tammikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat ja Iran sopivat panttivankien vapauttamisesta 14 kuukauden vankeuden jälkeen.
20. tammikuuta – Ronald Reagan seurasi Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä. Maailmalla arvioitiin Reaganin valinnan merkitsevän Yhdysvaltain ulkopolitiikan jyrkentymistä.
20. tammikuuta – Vain minuutteja Ronald Reaganin virkaan astumisen jälkeen Iran vapautti 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen.
21. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentin viran jättänyt Jimmy Carter tapasi Iranin vapauttamat yhdysvaltalaiset panttivangit Wiesbadenissa Länsi-Saksassa. Carter kuohutti yhdysvaltalaisten mieliä sanomalla Iranin syyllistyneen ”uskomattomaan raakuuteen” panttivankeja kohtaan.
23. tammikuuta – Etelä-Korean hallitus muutti oppositiojohtaja Kim Dae Jungille syyskuussa 1980 langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi voimakkaan kansainvälisen painostuksen vuoksi.
25. tammikuuta – Oikeudenkäynti ns. neljän koplaa vastaan päättyi Pekingissä. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille ja Zhang Chunqiaolle langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla. Oikeudenkäynnin aikana ulkomaailmalle oli paljastunut, että 1960-luvun kulttuurivallankumous oli väkivaltaisimmassa vaiheessaan vaatinut kymmenientuhansien ihmisten hengen.
26. tammikuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle maailman suurin öljynetsintälautta Dyvi Delta, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 20 000 tonnia terästä.
28. tammikuuta – Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä Hyvinkäällä Paavolan kaupunginosassa. Viisi ihmistä kuoli ja viisitoista loukkaantui.

Helmikuu

4. helmikuuta – Norja sai ensimmäisen naispääministerin, kun Gro Harlem Brundtland muodosti uuden hallituksen. Brundtlandin hallitus jäi kuitenkin syksyn suurkäräjävaalien vuoksi lyhytikäiseksi.
8. helmikuuta – Vammaisten vuoden päätapahtuma pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten tarve tulla hyväksytyiksi kaikissa yhteisöissä ja liikuntarajoitteisten vaikea pääsy moniin paikkoihin, joihin heillä oli asiaa.
13. helmikuuta – Korkein oikeus vahvisti Saloran entisille johtajille Jouko Nordellille ja Olavi Laaksolle veropetoksesta langetetut vankeustuomiot.
14. helmikuuta – 48 nuorta kuoli ja yli 130 loukkaantui yökerhon palossa Irlannin pääkaupungissa Dublinissa.
16. helmikuuta – Riihimäen kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät ongelmajätelaitoksen sijoittumisen kaupungin alueelle.
17. helmikuuta – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täytti 150 vuotta.
17. helmikuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti ryhtyä kurinpitotoimiin luvattomien poissaolojen vuoksi, jotka olivat herättäneet runsaasti huomiota julkisessa sanassa. Kansanedustajien luvattomat poissaolot täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista olivat lisääntyneet vaalikauden aikana selvästi.
23. helmikuuta – Antonio Tejero tunkeutui aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan parlamenttiin. Vallankaappaus epäonnistui kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
25. helmikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun oikeuskäsittely päättyi. Neljä eläkeläistä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ja varastetun tavaran kätkemisestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja viisi lääkäriä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
26. helmikuuta – Suomalainen rallikuljettaja Ulf Grönholm kuoli, kun hänen Fiat Abarth 131 -ralliautonsa törmäsi pimeässä keskellä yötä aura-autoa päin. Grönholm oli harjoittelemassa vuoden 1981 hankirallia varten. Sekä Grönholm että hänen kartanlukijansa Bob Rehström kuolivat välittömästi törmäyksen voimasta ja tämän jälkeen auto syttyi tuleen.
26. helmikuuta – Leopoldo Calvo-Sotelosta tuli Espanjan pääministeri.
28. helmikuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen Brockdorfin voimalatyömaan lähistöllä Länsi-Saksassa. Mielenosoittajat ottivat yhteen paikalle komennettujen yli 10 000 poliisin kanssa.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta.
1. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön Länsi-Euroopan suurin jalkapallohalli.
7. maaliskuuta – Eduskuntatalo täytti 50 vuotta. Juhlakahveille osallistui myös useita entisiä kansanedustajia.
12. maaliskuuta – Suomen historian huomattavimpiin poliitikkoihin kuuluneen Väinö Tannerin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. SDP järjesti puheenjohtajansa Kalevi Sorsan johdolla juhlatilaisuuden, jonka Neuvostoliiton puoluelehti Pravda leimasi neuvostovastaiseksi mielenosoitukseksi.
17. maaliskuuta – Harjoituslennolla ollut ilmavoimien Hawk-hävittäjä syöksyi maahan Pirkkalassa lähellä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä. Konetta ohjannut kapteeni sai surmansa ja mukana ollut majuri loukkaantui vakavasti.
18. maaliskuuta – Työministeri Arvo Aalto erosi Mauno Koiviston hallituksesta voidakseen keskittyä SKP:n pääsihteerin tehtäviin. Hänen seuraajakseen tuli asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja.
20. maaliskuuta – Puolalainen Solidaarisuus-järjestö antoi yleislakkovaroituksen. Taustalla oli Bydgoszczissa Luoteis-Puolassa sattunut poliisin ja ammattiyhdistysaktivistien välinen yhteenotto ja Solidaarisuus syytti poliiseja aktivistien pahoinpitelystä.
29. maaliskuuta – Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa.
30. maaliskuuta – John Hinckley ampui presidentti Reagania Washingtonissa.

Huhtikuu

3. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa hidastelusta eräiden budjettiin liittyneiden sosiaalilakien valmistelussa ja vaati häntä eroamaan.
3. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi huhtikuun alussa 1982 voimaan tulevan uuden tieliikennelain.
4. huhtikuuta – Yhdysvaltain uusi ulkoministeri Alexander Haig saapui vierailulle Egyptiin, josta hän jatkoi matkaansa Israeliin, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Haigin tarkoituksena oli hankkia Lähi-idän maiden tuki Ronald Reaganin ulkopolitiikalle, joka korosti turvallisuusyhteistyötä ”Neuvostoliiton uhan vuoksi”.
4. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa. Kilpailun voitti Iso-Britannia edustajanaan yhtye Bucks Fizz kappaleella Making Your Mind Up.
4. huhtikuuta – Irakin–Iranin sota: Iranin ilmavoimat suorittivat ilmaiskun H-3-lentotukikohtaan.
6. huhtikuuta – Pääministeri Mauno Koivisto vastasi presidentti Urho Kekkoselta saamiinsa moitteisiin, ettei hän pyydä eroa niin kauan kuin hänen hallituksensa nauttii eduskunnan luottamusta.
11. huhtikuuta – Presidentti Ronald Reagan palasi Valkoiseen taloon sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana murhayrityksen jälkeen.
12. huhtikuuta – Avaruussukkula Columbian ensimmäinen lento STS-1.
17. huhtikuuta – Yksi turisti sai surmansa pommiräjähdyksessä Ajaccion lentokentällä Korsikassa. Teon arveltiin olleen suunnattu paikalle hieman räjähdyksen jälkeen saapunutta presidentti Valéry Giscard d'Estaingia vastaan.
27. huhtikuuta – Maailmanpankin kansantulotilastosta ilmeni, että Suomi oli maailman 19. vaurain maa. Maailman rikkaimmat maat olivat Persianlahden öljyvaltioita.
30. huhtikuuta – Keskustapuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue ja Liberaalinen Kansanpuolue perustivat keskipuolueiden valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen.

Toukokuu

5. toukokuuta – Liikemies ja seuramatkailun kehittäjä Kalevi Keihänen tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikoksista ja valuuttasäännösten rikkomisesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Suuri osa jutun syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Keihäsen omistamien matkatoimisto Keihäsmatkat Oy:n ja lentoyhtiö Spear Air Oy:n konkursseihin liittynyt oikeudenkäynti oli kestänyt yli kolme vuotta.
10. toukokuuta – Liedon seurakunta vietti 650-vuotisjuhliaan. Juhlallisuuksiin liittyneeseen ”drive in” -jumalanpalvelukseen osallistui toista sataa moottoripyöräilijää.
13. toukokuuta – Paavi Johannes Paavali II haavoittui Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista.
16. toukokuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja MTV3:n toimituspäällikkö Kyllikki Stenros vihittiin avioliittoon.
17. toukokuuta – Lähes 200 vuotta vanha Haapaveden puukirkko paloi. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi.
20. toukokuuta – Porin Puuvillan kutomo paloi. Kyseessä oli yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista tulipaloista.
21. toukokuuta – François Mitterrandista tuli Ranskan tasavallan presidentti hänen voitettuaan istuvan presidentin Valery Giscard d'Estaingin. Mitterrand hajotti kansalliskokouksen 24. toukokuuta ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit, jotta hän saisi sinne sosialistienemmistön kyetäkseen johtamaan maata tehokkaasti. Tämä synnytti maailmalla sanonnan ”Mitterrand-ilmiöstä”.
24. toukokuuta – SKP:n edustajakokous valitsi puheenjohtaja Aarne Saarisen ja varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon uudelleen tehtäviinsä.
30. toukokuuta – Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhattiin Chittagongissa.
31. toukokuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland saapui lyhyelle vierailulle Suomeen. Hän tapasi presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Mauno Koiviston.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Kirjailija Mauri Kunnas sai kirjallisuuden valtionpalkinnon lastenkirjastaan Koiramäen talossa. Hän sai myös Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun Nyrok City -sarjakuvastaan 4. kesäkuuta.
1. kesäkuuta – Säveltäjä Aulis Sallinen aloitti taiteilijaprofessorin virassa.
3. kesäkuuta – Suomen ensimmäinen öljyntorjunta-alus Hylje luovutettiin merenkulkuhallitukselle Turun telakalla.
4. kesäkuuta – SDP piti puoluekokouksensa Porissa. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Kalevi Sorsa.
5. kesäkuuta – Yhdysvaltain tartuntatautikeskus raportoi viidestä homoseksuaalisesta miehestä Los Angelesissa, joilla oli harvinainen, vain heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla ilmenevä keuhkokuumeen muoto. Nämä ovat ensimmäiset havaitut AIDS-tapaukset.
5. kesäkuuta – Norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa paljastui Pohjoismaiden mahdollisesti suurin^[1] rauhanaikainen joukkomurha. Laitoksessa sairaanhoitajana työskennellyt Arnfinn Nesset tunnusti myrkyttäneensä 17 vanhusta, mutta poliisi epäili uhreja olevan enemmän.
5. kesäkuuta – Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entiset pääomistajat Jouko Nordellin ja Olavi Laakson maksamaan valtiolle yli 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta. Salora-yhtiö tuomittiin menettämään valtiolle 650 000 markkaa.
7. kesäkuuta – Operaatio Opera: Israelin ilmavoimat tuhosi Irakin Osirakin ydinreaktorin.
10. kesäkuuta – Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini erotti presidentti Abolhassan Bani-Sadrin armeijan ylipäällikön tehtävistä. Armeija piiritti Bani-Sadrin virka-asunnon 12. kesäkuuta.
13. kesäkuuta – Kuningatar Elisabet II:ta kohti ammutaan kuusi paukkupanosta Lontoossa sotilasparaatin yhteydessä. Ampujaksi osoittautui muuan teini-ikäinen nuorukainen.
13. kesäkuuta – Ruotsalainen Kansanpuolue aloitti kaksipäiväisen 75-vuotisjuhlakokouksensa Kokkolassa.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltain ja Kiinan ulkoministerit Alexander Haig ja Huang Hua sanoivat yhteisessä julkilausumassaan Pekingissä, että maiden on tiivistettävä yhteistyötään ”Neuvostoliiton hyökkäys- ja laajentumispolitiikan uhan edessä”.
14. kesäkuuta – Keskustapuolue aloitti kolmipäiväisen 75-vuotisjuhlakokouksensa Lahdessa.
15. kesäkuuta – Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini vaati presidentti Abolhassan Bani-Sadria pyytämään julkisesti anteeksi ”tekemiään virheitä”. Bani-Sadria ei ollut nähty julkisuudessa sen jälkeen, kun Khomeini oli erottanut hänet armeijan ylipäällikön virasta, ja hänen huhuttiin paenneen ulkomaille.
15. kesäkuuta – Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Pekka Oivio siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin Pertti Viinanen. Toiseksi puheenjohtajaksi tuli Olavi Hänninen.
15. kesäkuuta – Alkoholijuomien välittämisestä alle 18-vuotiaille nuorille – maksua siitä perimättäkin – tuli Suomessa lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
17. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen sai yhdysvaltalaisen Ralph Bunche -instituutin vuoden 1981 rauhanpalkinnon.
18. kesäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist siirtyi varatoimitusjohtajaksi Suomen Työväen Säästöpankkiin ja hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pirkko Työläjärvi. Työläjärven tilalle tuli kansanedustaja Mauno Forsman.
21. kesäkuuta – Kauhavalla ja Helsingissä vietettiin Suomen nuorisoseuraliikkeen 100-vuotisjuhlia.
26. kesäkuuta – Teatterikorkeakoulu sai ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Urho Kekkonen nimitti Jouko Turkan näyttelijäntyön professoriksi kahdeksi vuodeksi.
28. kesäkuuta – Yli 70 johtavaa iranilaista poliitikkoa, joukossa ajatollah Mohammad Beheshti, sai surmansa islamilaisen tasavaltalaispuolueen päämajaan tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.
30. kesäkuuta – Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta päätti perustaa Suomeen kolme uutta lääniä, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänit, vuoden 1985 alussa.

Heinäkuu

5. heinäkuuta – Ainakin 225 poliisia loukkaantui vakavissa mustien ja valkoisten välisissä katumellakoissa Lontoossa ja Liverpoolissa Britanniassa. Poliisi joutui ensi kerran käyttämään voimakasta kyynelkaasua levottomuuksien taltuttamiseksi. Uusia mellakoita puhkesi lisäksi Manchesterissa vain viikkoa myöhemmin ja niiden yhteydessä pidätettiin myös useita lapsia. Tapaukset herättivät keskustelun, tarvittaisiinko Britanniassa erityinen mellakkapoliisi.
7. heinäkuuta – Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón vapautettiin viisi vuotta kestäneestä kotiarestista. Hän siirtyi heti tämän jälkeen maanpakoon Espanjaan.
14. heinäkuuta – Pohjalaiset turkistarhaajat menettivät noin 12 000 minkkiä, jotka kuolivat pilaantuneen rehun aiheuttamaan botuliinimyrkytykseen.
15. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi, koska Pohjolan strateginen merkitys oli presidentti Ronald Reaganin ja ulkoministeri Alexander Haigin mielestä kasvanut.
17. heinäkuuta – Kaksi ylikulkusiltaa, joille oli kerääntynyt paljon ihmisiä, romahti Hyatt Regency -hotellissa Kansas Cityssä Missourissa. Surmansa sai 114 ihmistä.
22. heinäkuuta – Turkkilainen Mehmet Ali Agca tuomittiin paavi Johannes Paavali II:n murhan yrityksestä elinkautiseen vankeuteen.
29. heinäkuuta – Lady Diana Spencer meni naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa. Suomea häissä edusti Lontoon-suurlähettiläs Richard Tötterman.
29. heinäkuuta – Iranin syrjäytetty presidentti Abolhassan Bani-Sadr saapui Pariisiin Ranskan myönnettyä hänelle turvapaikan. Tämä kiristi Ranskan ja Iranin välejä siinä määrin, että Ranska kehotti Iranissa olevia kansalaisiaan poistumaan maasta.
29. heinäkuuta – Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan alkoi.

Elokuu

1. elokuuta – Music Television (MTV) aloitti lähetyksensä. Kaapelitelevisioverkon ensimmäinen esitetty musiikkivideo oli Bugglesin Video Killed the Radio Star.
1. elokuuta – Suomen Kike Elomaa voitti naisten kehonrakennuksen maailmanmestaruuden Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
5. elokuuta – Ronald Reagan erotti 11 359 lakkoillutta lennonjohtajaa, jotka eivät totelleet hänen määräystään lopettaa lakko.^[2]
7. elokuuta – Puolan hallitus syytti Solidaarisuutta vastuuttomuudesta, pahasta tahdosta ja yrityksistä saada aikaan yhteenotto. Hallitus sanoi, että sillä "on kaikki keinot kansalaisten puolustamiseen". Varsovan liiton joukot pitivät sotaharjoituksia Puolan rajoilla ja Itämerellä Puolan edustalla.
7. elokuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi sai Kostamuksen kaivoskombinaatin toisen vaiheen rakennusurakan, jonka arvoksi laskettiin yli kaksi miljardia markkaa.
10. elokuuta – Ranskan ja Iranin väliset diplomaattisuhteet katkesivat Iranin entisen presidentin Abolhassan Bani-Sadrin saatua turvapaikan Ranskasta.
14. elokuuta – Paavi Johannes Paavali II pääsi sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana kolme kuukautta murhayrityksen jälkeen. Lääkäreiden mukaan paavi oli täysin parantunut.
14. elokuuta – Valmet sai Neuvostoliitolta noin 800 miljoonan markan laivatilauksen.
18. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
19. elokuuta – Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 -hävittäjää ampui ohjuksia yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotettiin.
25. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Saturnuksen.
25. elokuuta – Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
29. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja 18 loukkaantui konepistoolein ja käsikranaatein aseistautuneiden arabien iskussa juutalaiseen synagogaan Wienissä Itävallassa.
30. elokuuta – Iranin presidentti Mohammad Ali Rajai ja pääministeri Mohammad Javad Bahonar saivat surmansa pääministerin virastoon tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.

Syyskuu

1. syyskuuta – MTV aloitti Kymmenen uutiset.
1. syyskuuta – Keski-Afrikan presidentti David Dacko syrjäytettiin armeijan suorittamassa verettömässä vallankaappauksessa. Tämä oli jo kolmas vallankaappaus Keski-Afrikan tasavallan historiassa ja Dacko oli ollut niistä kaikissa mukana, kerran syrjäyttäjänä ja kahdesti syrjäytettynä.
7. syyskuuta – Epäilyt presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vahvistuivat, kun Suomessa vieraillut Etelä-Korean pääministeri Nam Duck Woo ei päässyt tapaamaan Kekkosta tämän "vilustuttua".
10. syyskuuta – Solidaarisuus vaati kokouksessaan Gdańskissa vapaita vaaleja Puolaan. Neuvostoliiton uutistoimisto TASS sanoi, että Solidaarisuuden kokous oli sosialismin ja Neuvostoliiton vastainen ja varoitti Solidaarisuuden valmistelevan vallankaappausta.
10. syyskuuta – Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1980 aikana kuollut 551 ihmistä, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1958.^[3]
11. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen jäi kuukauden pituiselle sairauslomalle. Pääministeri Mauno Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin ja sisäministeri Eino Uusitalo pääministerin tehtäviä.
13.–14. syyskuuta – Norjassa käytiin suurkäräjävaalit. Vaalien suurin voittaja oli oikeistopuolue høyre ja suurkäräjät muuttui selvästi porvarienemmistöiseksi.
21. syyskuuta – Kansainvälistä rauhanpäivää vietettiin ensi kertaa.
21. syyskuuta – Belize itsenäistyi.
21. syyskuuta – Eliel Saarisen suunnittelema rakennushistoriallisesti arvokas Lahden kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
24. syyskuuta – Ryhmä armenialaisia terroristeja valtasi Turkin konsulaatin Pariisissa ja otti 60 panttivankia. Seuraavana päivänä poliisi lopetti kaappauksen konsulaattiin tekemällään rynnäköllä, jossa yksi henkilö kuoli ja viisi loukkaantui.
28. syyskuuta – Iranissa teloitettiin 110 islamilaisen hallituksen vastustajaa. Maassa oli kolmen kuukauden aikana teloitettu yli 1 200 ihmistä.
29. syyskuuta – Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri Helena Kekkonen sai puolet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon rauhankasvatuspalkinnosta. Toinen puoli palkinnosta myönnettiin Partioliikkeen Maailmanjärjestölle WOSM:lle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran.

Lokakuu

1. lokakuuta – Henkilöautoon sijoitettu suuri pommi räjähti vilkkaalla ostoskadulla Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Ainakin sata ihmistä kuoli ja 250 haavoittui.
1. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1988 talvikisat Kanadan Calgarylle ja kesäkisat Etelä-Korean Soulille.
2. lokakuuta – Suomalainen Pirjo Häggman valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
5. lokakuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi Helsingin kaupungin johdon ylittäneen valtuutensa metrohankintojen yhteydessä.
6. lokakuuta – Islamilaiseen jihadiin kuuluneet sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin paraatissa hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
6. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkosen sairauslomaa pidennettiin kuukaudella.
13. lokakuuta – Høyren puheenjohtaja Kåre Willoch muodosti Norjan ensimmäisen puhtaan oikeistohallituksen toisen maailmansodan jälkeen.
14. lokakuuta – Varapresidentti Hosni Mubarakista tuli Egyptin presidentti.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet Finnvalcon johtoa vastaan yhteistoimintalain rikkomisesta.
16. lokakuuta – Elokuvan ”Uuno Turhapuron aviokriisi” ensi-ilta.
18. lokakuuta – Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitea hyväksyi päätöslauselman, jonka nojalla maan hallitus voi tarvittaessa julistaa sotatilan. Puoluejohtaja Stanislaw Kania erosi ja hänen tilalleen nimitettiin pääministeri, kenraali Wojciech Jaruzelski.
21. lokakuuta – Andreas Papandreusta tuli Kreikan pääministeri.
26. lokakuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen erosi virastaan oltuaan siinä 1. maaliskuuta 1956 lähtien.
27. lokakuuta – Hallitus päätti, että Suomessa järjestetään presidentinvaalit 17.–18. tammikuuta 1982.
28. lokakuuta – U 137 -sukellusveneselkkaus: Ruotsi esitti Neuvostoliitolle vastalauseen sen vuoksi, että neuvostoliittolainen sukellusvene oli tunkeutunut syvälle Ruotsin aluevesille. Ruotsin rannikkovartiosto oli havainnut karille ajaneen sukellusveneen sotilasalueella Karlskronan edustalla. Sukellusveneen päällikkö selitti eksymisen ja karilleajon syyksi navigointivirheen ja kompassin rikkoutumisen, mikä ei tyydyttänyt Ruotsin hallitusta.
28. lokakuuta – Thrash metal -yhtye Metallica perustettiin.

Marraskuu

1. marraskuuta – Antigua ja Barbuda itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen 64. vuosipäivän juhlallisuudet. Puolustusministeri, marsalkka Dmitri Ustinov sanoi juhlapuheessaan Punaisella torilla, ettei Neuvostoliitto koskaan salli minkään valtion saavuttavan sotilaallista ylivoimaa Neuvostoliittoon nähden. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden – Suomea lukuun ottamatta – edustajat jäivät pois juhlallisuuksista lokakuisen sukellusvenevälikohtauksen vuoksi.
12. marraskuuta – Avaruussukkula Columbiasta tuli ensimmäinen toistamiseen avaruuteen laukaistu alus, kun se lähti matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta.
12. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Tukholman kidutusliigan johtajan Jari Pullisen törkeästä ryöstöstä ja useista rikoksiin yllyttämisistä viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen sekä lisäksi 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen hänen Ruotsissa tekemistään rikoksista. Pullinen istui vankilassa 13 vuotta ja vapautui vuonna 1994.
19. marraskuuta – Hallitus päätti, että presidentti Urho Kekkonen saa asua Tamminiemessä koko elinaikansa. Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jolla presidentin valitsijamiesten lukumäärä nostettiin 300:sta 301:een.
21. marraskuuta – Brittiläinen Gibraltarille rekisteröity säiliöalus Globe Asimi katkesi kahtia Klaipėdan sataman edustalla Liettuassa. Kova myrsky paiskasi satamasta lähdössä olleen aluksen päin aallonmurtajaa, jolloin aluksesta vuoti mereen suuri määrä öljyä.
23. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Ronald Reagan allekirjoitti salaisen määräyksen NSDD-17 antaen CIA:lle oikeuden värvätä ja tukea Nicaraguan Contra-sissejä.
23. marraskuuta – Veronkiertoon erikoistunut tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin jatketusta törkeästä veropetoksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen ja neljän miljoonan kruunun sakkoihin. Glistrup uskoi tuomion tuovan edustamalleen Edistyspuolueelle lisää Tanskan ankaraan verotukseen kyllästyneitä äänestäjiä.
30. marraskuuta – Kylmä sota: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat Genevessä neuvottelut keskimatkan ydinaseiden vähentämisestä Euroopassa. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 17. joulukuuta.

Joulukuu

1. joulukuuta – Jugoslavialainen DC-9 törmäsi vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokenttää Korsikalla, 178 ihmistä sai surmansa.
2. joulukuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio puuttua millään tavoin Suomen tuleviin presidentinvaaleihin.
3. joulukuuta – Aamulehti täytti sata vuotta.
4. joulukuuta – Neuvostoliiton tunnetuimman toisinajattelijan Andrei Saharovin ja hänen puolisonsa Jelena Bonnerin kerrottiin ryhtyneen syömälakkoon. Heidän tarkoituksenaan oli painostaa viranomaisia myöntämään viisumi Moskovassa asuneelle Liza Aleksejevalle, jotta tämä pääsisi matkustamaan puolisonsa, Bonnerin pojan luokse Yhdysvaltoihin. Saharovin ja Bonnerin ilmoitettiin lopettaneen syömälakkonsa 9. joulukuuta.
6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei järjestetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentti Urho Kekkosen sairauden vuoksi.
9. joulukuuta – Yhdyspankin varatoimitusjohtaja Ahti Hirvonen valittiin pankin toimitusjohtajaksi. Entinen toimitusjohtaja Mika Tiivola jatkoi pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana.
9. joulukuuta – El Salvadorissa alkoi viisi päivää kestänyt El Mozoten verilöyly.
11. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi perulaisen diplomaatin Javier Perez de Cuellarin järjestön uudeksi pääsihteeriksi vuoden 1982 alusta lähtien. Yleiskokous vahvisti Cuellarin valinnan 15. joulukuuta. Cuellar ilmoitti keskittyvänsä pääsihteerikaudellaan etenkin kehitysmaiden ongelmiin ja maailmanrauhan turvaamiseen.
13. joulukuuta – Wojciech Jaruzelski julisti Puolan sotatilaan estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.
14. joulukuuta – Israelin hallitus antoi parlamentille esityksen Israelin lainsäädännön ulottamisesta Golanin alueelle, mitä pidettiin miltei alueliitoksena. Syyria tulkitsi päätöksen sodanjulistukseksi ja vuoden 1973 aseleposopimuksen irtisanomiseksi. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja arabimaat tuomitsivat päätöksen.
17. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin päätöksen liittää Golanin kukkulat alueisiinsa.
17. joulukuuta – Terrorijärjestö Punaiset prikaatit kaappasi yhdysvaltalaisen kenraalin James Dozierin Veronassa Italiassa. Italiaan sijoitetuissa Nato-joukoissa työskennellyt Dozier oli ensimmäinen Punaisten prikaatien kaappaama ulkomaalainen.
17. joulukuuta – Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
17. joulukuuta – Länsiafrikkalaiset Senegal ja Gambia allekirjoittivat sopimuksen löyhästä Senegambian konfederaatio-nimisestä valtioliitosta.
17. joulukuuta – 11-henkinen vähemmistö (ns. taistolaiset) erotettiin SKDL:n eduskuntaryhmästä vuoden 1983 eduskuntavaaleihin saakka. Syynä oli vähemmistön harjoittama enemmistön vastainen menettely budjettiäänestyksissä.
18. joulukuuta – Laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi.
27. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi. Ikola oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1975.
29. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
30. joulukuuta – Puolueeton yksityinen yhdysvaltalainen tutkimusryhmä totesi raportissaan, että El Salvadorissa oli vuoden 1981 aikana murhattu 12 000–17 000 ja Guatemalassa 9 000–12 000 siviilihenkilöä.

Tuntematon päivämäärä

YK julisti vuodet 1981–1990 kansainväliseksi vesihuollon vuosikymmeneksi.
Yhdysvalloissa esiteltiin videopeli nimeltä ”Pac-Man”.
IBM PC ja MS-DOSin versio 1.0 julkaistiin.
Ghawarin öljykentän tuotantomäärä oli ennätykselliset 5,7 miljoonaa barrelia päivässä.
Vuotta 1981 vietettiin Suomessa J. V. Snellmanin juhlavuotena. Snellmanin syntymästä oli 12. toukokuuta tullut kuluneeksi 175 vuotta ja kuolemasta 4. heinäkuuta sata vuotta. Kuvanveistäjä Terho Sakki suunnitteli juhlavuoden kunniaksi Snellman-mitalin.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Alexandra Babitzin, suomalainen laulaja
8. tammikuuta – Leanne Baker, uusiseelantilainen tennispelaaja
15. tammikuuta – Armando Christian Pérez (”Pitbull”), yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
21. tammikuuta – Dany Heatley, kanadalainen jääkiekkoilija
25. tammikuuta – Alicia Keys, yhdysvaltalainen R&B/soul-laulaja, pianisti ja näyttelijä
26. tammikuuta – Antti Tuuri, suomalainen televisiotoimittaja
27. tammikuuta – Toni Järvinen, suomalainen jalkapalloilija
28. tammikuuta – Elijah Wood, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. tammikuuta – Pekka Olkkonen, kitaristi (Stam1na)
31. tammikuuta – Julija Natšalova, venäläinen laulaja (k. 2019)
31. tammikuuta – Justin Timberlake, yhdysvaltalainen laulaja
4. helmikuuta – Risto Mattila, suomalainen lumilautailija
9. helmikuuta – The Rev oik. Jimmy Sullivan, Avenged Sevenfold -yhtyeen rumpali (k. 2009)
9. helmikuuta – Tom Hiddleston, brittiläinen näyttelijä
12. helmikuuta – Qiana Chase, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
16. helmikuuta – Jenny Kallur, ruotsalainen pika- ja aitajuoksija
17. helmikuuta – Paris Hilton, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijätär ja malli (Hilton-hotelliketjun perijätär)
17. helmikuuta – Joseph Gordon-Levitt, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Ebba von Sydow, ruotsalainen toimittaja ja muotiblogin pitäjä
24. helmikuuta – Georg Späth, saksalainen mäkihyppääjä
2. maaliskuuta – Bryce Dallas Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. maaliskuuta – Cristina Scarlat, moldovalainen laulaja
4. maaliskuuta – Ariza Makukula, portugalilainen jalkapalloilija
6. maaliskuuta – Riwandi Wahit, bruneilainen jalkapalloilija
10. maaliskuuta – Niklas Wykman, ruotsalainen poliitikko
11. maaliskuuta – David Anders, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. maaliskuuta – Mikael Forssell, suomalainen jalkapalloilija
18. maaliskuuta – Ingrid Olava, norjalainen muusikko ja näyttelijä
23. maaliskuuta – Maria Malmer Stenergard, ruotsalainen poliitikko
28. maaliskuuta – Julia Stiles, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Juho Vehmanen, suomalainen basisti

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Linnéa Engström, ruotsalainen europarlamentaarikko
2. huhtikuuta – Markus Vanhala, suomalainen kitaristi
6. huhtikuuta – Heikki Pärnä, suomalainen korkeushyppääjä
7. huhtikuuta – Amund Maarud, norjalainen muusikko
9. huhtikuuta – Charlotte Frogner, norjalainen näyttelijä
9. huhtikuuta – Eric Harris, yhdysvaltalainen opiskelija, joka oli toinen Columbine High Schoolin ammuskelijoista (k. 1999)
17. huhtikuuta – Hanna Pakarinen, suomalainen laulaja (Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun voittaja)
18. huhtikuuta – Milan Jovanović, serbialainen jalkapalloilija
19. huhtikuuta – Hayden Christensen, kanadalainen näyttelijä
22. huhtikuuta – Madis Kallas, virolainen poliitikko
24. huhtikuuta – David Karlsson, ruotsalainen jääpalloilija
25. huhtikuuta – Laura Birn, suomalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Mika Niemi, suomalainen jääkiekkoilija
28. huhtikuuta – Jessica Alba, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. toukokuuta – Fernando Menegazzo, brasilialainen jalkapalloilija
8. toukokuuta – Andrea Barzagli, italialainen jalkapalloilija
12. toukokuuta – Rami Malek, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. toukokuuta – Patrice Evra, ranskalainen jalkapalloilija
19. toukokuuta – Elina Hietala, suomalainen näyttelijä
25. toukokuuta – Tuukka Mäntylä, suomalainen jääkiekkoilija
28. toukokuuta – Adam Green, yhdysvaltalainen laulaja
27. toukokuuta – Akira Suzuki (”Reita”), japanilainen basisti (”the GazettE”)
31. toukokuuta – Marlies Schild, itävaltalainen alppihiihtäjä
1. kesäkuuta – Amy Schumer, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. kesäkuuta – Jade Goody, brittiläinen julkisuuden henkilö (k. 2009)
7. kesäkuuta – Anna Kurnikova, venäläinen tennispelaaja
8. kesäkuuta – Pär Sundström, ruotsalainen basisti (”Sabaton”)
9. kesäkuuta – Takashima Kouyou (”Uruha”), japanilainen kitaristi (”the GazettE”)
9. kesäkuuta – Natalie Portman, israelilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
11. kesäkuuta – Dan Ahti Tolppanen (”Uniikki”), suomalainen rap-artisti
12. kesäkuuta – Agustina García, argentiinalainen maahockeypelaaja ja olympiamitalisti
12. kesäkuuta – Adriana Lima, brasilialainen huippumalli
13. kesäkuuta – Chris Evans, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. kesäkuuta – Ola Kvernberg, norjalainen jazzmuusikko
21. kesäkuuta – Brandon Flowers, yhdysvaltalainen laulaja (”The Killers”)
25. kesäkuuta – Simon Amman, sveitsiläinen mäkihyppääjä

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Kirsti Bergstø, norjalainen poliitikko
3. heinäkuuta – Jefferson Vieira da Cruz, brasilialainen jalkapalloilija
7. heinäkuuta – Brian Elwin Haner (”Synyster Gates”), yhdysvaltalainen kitaristi (”Avenged Sevenfold”)
16. heinäkuuta – Jukka Koskinen, suomalainen basisti
19. heinäkuuta – Sakari Saikkonen, suomalainen tanssija ja akrobaatti
19. heinäkuuta – Elsa Saisio, suomalainen näyttelijä
21. heinäkuuta – Paloma Faith, englantilainen laulaja ja näyttelijä
23. heinäkuuta – Lisa Aisato, norjalais-gambialainen kuvittaja ja lastenkirjailija
23. heinäkuuta – Luiz Fernando Gonçalves da Silva (”Luizão”), brasilialainen jalkapalloilija
23. heinäkuuta – Jarkko Nieminen suomalainen tennispelaaja
28. heinäkuuta – Frank Kjosås, norjalainen näyttelijä
29. heinäkuuta – Fernando Alonso, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja (vuosien 2005 ja 2006 maailmanmestari)
31. heinäkuuta – Gabriel Andre, kanadalainen alamäkiluistelija ja jääkiekkoilija
4. elokuuta – Ushma Karnani, suomalainen näyttelijä ja laulaja
4. elokuuta – Meghan (o.s. Markle), Sussexin herttuatar, yhdysvaltalainen prinssi Harryn puoliso ja entinen näyttelijä
4. elokuuta – Florian Silbereisen, saksalainen laulaja, näyttelijä ja televisiojuontaja
5. elokuuta – Jesse Williams, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
8. elokuuta – Roger Federer, sveitsiläinen tennispelaaja
8. elokuuta – Harel Skaat, israelilainen laulaja
10. elokuuta – Piret Hartman, virolainen poliitikko
11. elokuuta – Marisanna Jarva, suomalainen Keskustan kansanedustaja
20. elokuuta – Ben Barnes, brittiläinen näyttelijä
25. elokuuta – Rachel Bilson, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. elokuuta – Tomasz Majewski, puolalainen kuulantyöntäjä ja olympiavoittaja
31. elokuuta – Johanna Frändén, ruotsalainen urheilutoimittaja
1. syyskuuta – Susanna Laine, suomalainen juontaja, näyttelijä ja toimittaja
4. syyskuuta – Beyoncé Knowles, yhdysvaltalainen laulaja
4. syyskuuta – Jero, Jerome Charles White Jr., yhdysvaltalainen laulaja
8. syyskuuta – Risto Katajisto (”Vivian Sin'amor”), suomalainen kitaristi, (”Lovex”)
11. syyskuuta – Dylan Klebold, yhdysvaltalainen opiskelija, joka oli toinen Columbine High Schoolin ammuskelijoista (k. 1999)
12. syyskuuta – Jennifer Hudson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
17. syyskuuta – Umurbek Bazarbayev, turkmenistanilainen painonnostaja
17. syyskuuta – Ossi-Petteri Grönholm, suomalainen jääkiekkoilija
17. syyskuuta – Bakari Koné, norsunluurannikkolainen jalkapalloilija
21. syyskuuta – Nicole Richie, yhdysvaltalainen laulaja
22. syyskuuta – Janne Niskala, suomalainen jääkiekkoilija ja maailmanmestari
26. syyskuuta – Christina Milian, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, lauluntekijä, tuottaja, tanssija ja malli
26. syyskuuta – Serena Williams, yhdysvaltalainen tennispelaaja
28. syyskuuta – Venla Saartamo, suomalainen näyttelijä
30. syyskuuta – Dominique Moceanu, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Jamelia Davis (”Jamelia”), laulaja
1. lokakuuta – Rupert Friend, englantilainen näyttelijä
3. lokakuuta – Zlatan Ibrahimović, ruotsalainen jalkapalloilija
8. lokakuuta – Tim Draxl, australialainen näyttelijä ja laulaja
14. lokakuuta – Aliaune Damala Bouga Time Puru Nacka Lu Lu Lu Badara Akon Thiam (”Akon”), yhdysvaltalainen laulaja
15. lokakuuta – Christina Santiago, yhdysvaltalainen malli
15. lokakuuta – Pamela Tola, suomalainen näyttelijä
16. lokakuuta – Caterina Scorsone, kanadalainen näyttelijä
19. lokakuuta – Heikki Kovalainen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
22. lokakuuta – Samuli Vauramo, suomalainen näyttelijä
23. lokakuuta – Elina Valtonen, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomen ulkoministeri
27. lokakuuta – Jenni Dahlman, suomalainen malli
28. lokakuuta – Uke Yutaka (”Kai”), japanilainen rumpali (”the GazettE”)
30. lokakuuta – Ivanka Trump, yhdysvaltalainen malli ja liikenainen
31. lokakuuta – Frank Iero, yhdysvaltalainen kitaristi (”My Chemical Romance”)
2. marraskuuta – Monica Iozzi, brasilialainen näyttelijä ja toimittaja
3. marraskuuta – Diego López Rodríguez, espanjalainen jalkapallomaalivahti
10. marraskuuta – Kjell Junior Wallmark (”Brolle”), ruotsalainen laulaja
11. marraskuuta – Guillaume V, Luxemburgin suurherttua
18. marraskuuta – Vittoria Puccini, italialainen näyttelijä
20. marraskuuta – Andrea Riseborough, englantilainen näyttelijä
25. marraskuuta – Barbara ja Jenna Bush, George W. Bushin tyttäret
28. marraskuuta – Dan Petronijevic, kanadalainen näyttelijä
29. marraskuuta – Kristin Auestad Danielsen, norjalainen kirjailija
29. marraskuuta – Mikko Savola, suomalainen Keskustan kansanedustaja
30. marraskuuta – David Constantine Brooks (”Mavado”), jamaikalainen reggaemuusikko ja näyttelijä
2. joulukuuta – Britney Spears, yhdysvaltalainen laulaja
7. joulukuuta – Teemu Rajamäki, suomalainen basisti
10. joulukuuta – Paula Vesala, suomalainen laulaja (”PMMP”)
13. joulukuuta – Amy Lee, yhdysvaltalainen laulaja (”Evanescence”)
15. joulukuuta – Michelle Dockery, englantilainen näyttelijä (Downton Abbey)
17. joulukuuta – Wacław Kiełtyka, puolalainen muusikko ja säveltäjä
19. joulukuuta – Bjørnar Moxnes, norjalainen poliitikko
20. joulukuuta – Janna Hurmerinta, suomalainen pop- ja soullaulaja, lauluntekijä ja pianisti
22. joulukuuta – Cheek, suomalainen rap-artisti
24. joulukuuta – Dima Bilan, venäläinen laulaja
27. joulukuuta – Emilie de Ravin, australialainen näyttelijä
28. joulukuuta – Sienna Miller, yhdysvaltalais-englantilainen näyttelijä ja malli
28. joulukuuta – Mika Väyrynen, suomalainen jalkapalloilija
31. joulukuuta – Jimi Constantine, suomalainen laulaja/kitaristi

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1981 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1981

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1981

Sonja O. kävi täällä – Anja Kauranen

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1981

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1981

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1981

Lähteet

↑ Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1982, Otava 1981, Helsinki, s. 70.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 90.
↑ Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1983, Otava 1982, Helsinki, s. 14.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1981 Wikimedia Commonsissa

[1] Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1982, Otava 1981, Helsinki, s. 70.

[2] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 90.

[3] Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1983, Otava 1982, Helsinki, s. 14.

[1]

[2]

[3]