20.1.2026

Mennäänkö kävelylle?




Image



Jalan laittaminen toisen eteen saattaa tuntua täysin luonnolliselta ja se voidaan tehdä ajattelematta. Suurimmaksi osaksi se onkin, mutta nykymaailmassa työskennellään työpöydän ääressä, tuijotetaan tietokonetta tai seisotaan myymälässä tai ravintolassa. ja voi olla vaikeaa päästä ulos ja saada jalat liikkeelle. 
Nyt on täydellinen aika nauttia luonnosta, liikkua ja hengittää raitista ilmaa. Mene kävelylle päivä tarjoaa juuri tarvittavan motivaation lähteä ulos ja liikkua. 
Antiikin Rooman ajoista lähtien ihmiset ovat olleet kiinnostuneita kävelyn mittaamisesta. Tässä tapauksessa mailin käsite liittyi tarpeeseen suunnitella paremmin sotilaallista toimintaa. Itse asiassa ajatus roomalaisten sotilaiden kävelemän matkan mittaamisesta motivoi Leonardo Da Vinciä luomaan yhden maailman ensimmäisistä mekaanisista askelmittareista jo 1400-luvulla!  Kuuluisat taiteilijat ja aktivistit, kuten Ralph Waldo Emerson, Henry David Thoreau ja Mahatma Gandhi, ovat kaikki jakaneet ideoitaan, jotka kannustivat ulkona kävelyyn eräänlaisena fyysisenä harjoituksena ja sielun meditaationa sekä kansalaistottelemattomuuden ja rauhanomaisen protestin muotona. 
Muistuttaakseen ihmisiä pysymään aktiivisina ja nauttimaan raikkaasta ilmasta, mene kävelylle päivä tarjoaa erinomaisen ja terveellisen syyn viettää aikaa luonnossa. /DOTY 


#TakeaWalkOutdoorsDay
#OutdoorWalk
#NatureWalk
#GetOutside
#FreshAir
#WalkingDay
#WalkForHealth
#WalkOutside
#EnjoyNature



PS1: 
Tosin joissain kaupungeissa, esimerkiksi täällä Lahdessa, on ruvettu säästämään lumen aurauksessa Helsingin sohjotyyliin, ja niinpä sekä jalkakäytävät kuin tietkin aurataan vasta kun lumikerros on yli 6 cm korkuinen... =( Tämä lumisohjossa kävely on rankkaa, jos jaloissa on vähänkin jotain vikaa, tai pitää työntää lastenrattaita tai -vaunuja tai kulkea pyörätuolilla, polkupyörällä, rollaattorin avulla tai vetäen pyörilläkulkevaa ostoslaukkua, eivätkä ne kauppojen ruokarobotitkaan pääse kulkemaan jne... 
Ja kun suojasäiden jälkeen on taas pakkasta, on niissä jäisissä uramöykyissä vielä hankalampi kulkea. Myös autojen.
Miksi tällainen tyhmä säästöidea? Pitääkö jotain sattua ja pahasti, ennen kuin huomataan, että on säästetty jälleen väärässä paikassa?

Tähän asti olemmekin saaneet olleet ylpeitä, miten Lahdessa on hyvin auratut tiet ja kevyen liikenteen väylät. Ei ole enää... 

 

 

PS2:  Muista pitää välillä kahvitauko... 

18.1.2026

Lumipäivä & uusi kasvukausi




Image




Tänään on maailman lumipäivä 

Joinakin vuosina se on ollut niin myöhään, että lumi on melkein jo sulanut! Tänä vuonna lunta riittää. Ei muuta kun vaan heti aamusta ulos kunnon talvipukimissa, porkkanoita, *hiekoitussoraa ja kuivattuja luumuja yms taskuissa! Mennään pyörittelemään *lumiukkoihin ja -akkoihin palloja, rakentamaan lumilinnoja, hiihtämään ja laskemaan pulkalla, pilkille, tai luistelemaan, poro- tai koiravaljakkoajelulle, hevoskyytiin, tms. Ja tietenkin lumipatsaita tekemään. Ja hei, eväät mukaan! Ainakin kuumaa kaakaota termospulloihin. 

 *Hiekoitussorasta saa lumiukolle hampaat ja luumuista napit. Porkkanan paikan kaikki luulisi tietävän... 

*Ja pitääkö nykyään puhua "lumihenkilöistä"? 😁 No en kyllä ala! 

 

Image

 #BringChildrenToTheSnow 
#SnowDay 
#WinterSports 
#ExploreEnjoyExperience 
#WorldSnowDay 

Image

 

TalvenselkäSydäntalvi, talvennapa ja selkäviikot tarkoittavat suomalaisen kansanperinteen mukaan talven keskikohtaa tai talven vahvinta osaa, joka osuu tammikuun puoliväliin, 13 - 19. tammikuuta. Viimeistään tämä keskitalven puhkeaminen tapahtuisi huomisen Heikin päivän tienoilla, jolloin ajatellaan talven "taittuvan" kohti kevättä. Monesti kovimmat pakkaset ovat saapuneet helmikuussa, mutta niistä viis, koska silti ajallisesti talvi olisi nyt puolivälissä.  
Talven selkä taittuu meteorologisesti sisämaassa helmikuun ensimmäisellä ja rannikoilla toisella viikolla.


Image

 


Vanhan uskomuksen mukaan Heikin päivänä kansalliseläimemme karhukin kääntää kylkeään talvipesässään ja saattaa herätä talviuniltaankin, jos on leutoa. Mennään kevättä kohti. 


#🐻 
#heikinpäivä 
#karhukääntääkylkeä 
#talvipuolessa


Lisää aiheesta mm tuolla
 
 
Image



 
 

Uusi kasvukausi  

 
Image
 
Ja koska tänään on myös uusikuu, huomisesta Heikinpäivästä alkaen voit jälleen muuttaa huonekasveja isompiin ruukkuihin, ottaa pistokkaita, kylvää siemeniä jne, koska alkaa uusi ihana, vuoden 2026 kasvukausi!
🌱🌱 
Minulla oli tästä aiheesta täällä alunperin enemmänkin tekstiä, mutta se blogisivu katosi...  

16.1.2026

Tulppaanin juhlaa

 

 

Image

 

Tulppaanipäivä on 17.1.

Lauantaina Museumpleinillä Amsterdamissa on valtava ilmainen tulppaanipuutarha, josta yleisö voi poimia tulppaaneja. Tulppaanipäivän, eli Tulpendag tämän vuoden teemana on 'United in Bloom!' joka korostaa tulppaanien kykyä yhdistää ihmisiä. Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa jo 14 vuotta sitten. 

 

Image

Myöhemmin keväällä on lisää tulppaanitapahtumia joihin saatat löytää netistä vielä lippuja
 18.4.2026 Kukkaparaati, Flower Parade, jo 79. kerran  ja ajalla 19.3.-10.5.2026 on Tulppaanifestivaalit Amsterdamissa,  
eli Tulip Festival Amsterdam 

 

 

Image
  

Tulppaani on Alankomaiden symboli  

 

"Tulppaanipäivä on eloisa värien ja kauneuden juhla, jolloin upea tulppaaninkukka nousee keskipisteeksi. Kaupungin aukiot pursuavat tuhansista eloisista kukista, luoden visuaalisuutta, joka vetää väkijoukkoja puoleensa. Tämä tapahtuma muuttaa jopa kylmän talvipäivän lämpimäksi ja kutsuvaksi, esitellen tulppaanin kestävää viehätystä. Kyse ei ole vain kukista; kyse on ilosta ja elämän kirkastamisesta. Teemapäivä juhlistaa hollantilaisen tulppaanikauden alkua, joka on merkittävä osa maan kulttuuria.
Tulppaanit symboloivat kasvua, toivoa ja luonnon kauneutta. Teemapäivä antaa ihmisille mahdollisuuden arvostaa näitä kukkia ja nauttia väreistä pitkän talven jälkeen. Päivä korostaa tulppaanien merkitystä Alankomaiden taloudelle ja muistuttaa kukkien kulttuurisesta ja taloudellisesta arvosta. Teemapäivä olikin alunperin hollantilaisten tulppaaninviljelijöiden idea, jotka halusivat aloittaa tulppaanikauden näyttävästi. He päättivät muuttaa Amsterdamin Dam-aukion valtavaksi, värikkääksi tulppaanipuutarhaksi. Tapahtuma oli suunniteltu antamaan ihmisille mahdollisuus kokea tulppaanien kauneus läheltä. Ihmiset saattoivat vaeltaa kukkameressä ja poimia omat tulppaaninsa ilmaiseksi, vieden mukanaan osan juhlaa kotiinsa.  

Joka vuosi tulppaaninäyttelyllä on uusi teema  

Tulppaanipäivä on kasvanut kooltaan ja merkitykseltään ja siitä on tullut hollantilaisen talven kohokohta. Tapahtuma houkuttelee kävijöitä ympäri maailmaa, jotka haluavat osallistua tähän ainutlaatuiseen juhlaan. 

 Tulppaaniteemapäivä on auttanut vahvistamaan tulppaanin asemaa hollantilaisen kulttuuriperinnön symbolina, tehden siitä päivän, joka ei ainoastaan ​​kaunista Amsterdamin katuja, vaan myös kaikkien osallistujien mielialaa." /DOTY 

 

Koe sinäkin värikkäiden tulppaanien ilo ja vie niitä kotiin piristämään tilaa tai ojenna kimppuja ystäville ja rakkaille. Tulppaani on ihana, suht edullinen ja kestävä kukka, joka tuo kevään tullessaan! Mieti ihanaa isoa kimppua raikkaita tulpuksia. Niin helppo viedä tuliaisina. Tuottaa aina iloa saajalleen. En tiedä ketään, joka ei tulppaaneista ilahtuisi!   

Tulppaanin historiaa.  

🌷
🌷🌷🌷🌷



PS: 

 Jotkut hötkyilivät, eikä kun viettivät tulppaanipäivää jo 15.1. ! 😁🤭 mutta ei se nyt väärin ole... 

Joka päivä voi viettää tällaistakin päivää! 


🌷🌷🌷🌷🌷🌷


15.1.2026

Hääpukuja & mansikkajätskiä!

  

Image



Tänään voit käyttää hääpukuasi, jos sinulla sellainen on. Omat, kaksissa häissäni päälleni pukemani ihan tavalliset kesäiset mekkoset ovat jo aikaa sitten joutuneet UFF-laatikkoon ja jatkaneet matkaa jonkun muun vaatteiksi/askartelu/ompelumateriaaleiksi.   
Ensimmäisissä häissäni minulla oli valkoinen kukkakuvioinen reikäbrodeerattu puuvillamekko, johon äitini oli - minulle etukäteen kertomatta - häitä edellisenä yönä ommellut käsin lisäpitsin helmaan, että se näyttäisi pidemmältä...

Toisissa häissäni Hanin kanssa minulla oli vaaleanpunertava puuvillalangasta neulottu pitsikuviollinen mekkonen. Siinä meinasi muuten tulla kuuma kun olimme sitten taivasalla auringossa. Heinäkuussa. Kumpaakaan mekkoa en jostain syystä pitänyt päälläni enää koskaan? Edes puuvillabrodyyrimekkoa, vaikka purkasin jopa sen lisäpitsinkin siitä sitten jossain vaiheessa pois...



Ei ihminen tarvitse paljoa
ei mahtavasti mammonaa
ei hulppeaa taloa paraatipaikalla
ei tuhansien eurojen juhlia
ei satojen eurojen vaatteita
ei häitä kaukaisella saarella
ei julkisuussirkusta
Vain tavallista arkea

- Una Reinman


Hattujakin saisi nyt käyttää, jos sellaisia omistaa. Minulla taitaa olla pipoja vaan. Mökillä saattaapi olla joku hellehattukin...


Image


Ruokana tänään voisi sitten olla rinkeleitä, vastapuristetettua tuoremehua ja jälkiruuaksi mansikkajäätelöä, nam.
Tästä kaikesta tulee ihan kesä mieleen! 





#HatDay
#BagelDay
#StrawberryIceCream
#käytähääpukuasipäivä
#FreshSqueezedJuiceDay


13.1.2026

Puolet talvesta takana!


 

Image

Tänään on Nuutinpäivä sekä Talvennapa,
eli Sydäntalvi ja puolet talvesta on jo takana! On teillä talvenystävillä siis vielä puolet talvea jäljellä!  

Viikon päästä karhukin jo kääntää kylkeä!  

♡♡♡♡♡ 
 
Suomalaisen kansanuskomuksen talvennavasta ja sydäntalvesta sekä perinteistä ja karhun talviunesta olen kirjoittanut täällä aiemminkin... ja lisää aiheista tulee esiin tuossa 18.1... 

 

 





11.1.2026

Tatuointien haittoja






Image



Alkuun pari tatuointivitsiä; Lapsi kysyy uimahallissa ihonsa tatuoineelta mieheltä: "Eikö löytynyt paperia?" Toisessa vitsissä lapsi tiedustelee niin ikään kovasti tatuoidulta mieheltä: "Antoiko äiti luvan?" 


 

Tatuointien haittoja ovat akuutit ja myöhäiset komplikaatiot, kuten tulehdukset, bakteeri-, sieni-, virusinfektiot, allergiset reaktiot kutina, turvotus ja ihottuma, sekä harvemmin ihosyövät ja arpisarkoidoosi. Haitat voivat johtua huonosta hygieniasta, värien haitallisista aineista, kuten raskasmetalleista, jotka voivat aiheuttaa allergioita tai siirtyä elimistöön.



Yhä useampi tutkimus viittaa siihen, etteivät tatuointimusteet ole biologisesti täysin passiivisia. Kun mustetta viedään ihoon, se ei jää vain paikalleen, vaan sillä on vaikutuksia elimistöön. Tuore tutkimus viittaakin siihen, että yleisesti käytetyt tatuointipigmentit saattavat tietyissä olosuhteissa olla haitallisia terveydelle. Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan tatuoinnit voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, ne voivat lisätä tulehdusta ja saattavat myös muuttaa kehon reaktiota joihinkin rokotteisiin.

Keskeinen kysymys ei ole enää se, kulkeutuuko kehoon vieraita aineita tatuointien vuoksi. Sen sijaan pohdinnassa on, kuinka haitallisia ne voivat olla ja millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia niillä saattaa olla terveydelle. Osassa musteista on havaittu raskasmetalleja, kuten nikkeliä, kromia ja kobolttia, toisinaan myös lyijyä. Raskasmetallit voivat tietyissä pitoisuuksissa olla myrkyllisiä ja tunnettuja allergisten reaktioiden aiheuttajia.

Suomessa tilannetta helpottaa, että tatuointivärit kuuluvat EU:n kemikaalisääntelyn (REACH) piiriin, jonka myötä monia raskasmetalleja on rajoitettu tai kielletty ja myös satoja väripigmenttejä kuten atsovärejä on kielletty. Sääntely ei kuitenkaan välttämättä tarkoita nollariskiä tatuointimusteiden osalta.

Selkeimmin dokumentoidut haitat liittyvät allergisiin ja tulehduksellisiin reaktioihin. Erityisesti punainen muste on yhdistetty pitkäaikaiseen kutinaan, turvotukseen ja granuloomiin eli tulehduksellisiin kyhmyihin. Oireet voivat ilmaantua kuukausien tai jopa vuosien kuluttua ja aktivoitua esimerkiksi auringonvalon tai immuunijärjestelmän muutosten seurauksena.

Valtaosalle ihmisistä tatuoinnit eivät aiheuta vakavia terveysongelmia. Ne eivät silti ole täysin riskittömiä. Tatuoinnit merkitsevät elinikäistä altistumista kemikaaleille, joita ei ole alun perin suunniteltu jäämään ihmiskehoon. /MSN


Yleisimmät haitat ja riskit 

 

Infektiot: Bakteeri-, sieni- tai virusinfektiot (esim. hepatiitti B, C, HIV) huonon hygienian vuoksi.
Allergiset reaktiot: Kutinaa, turvotusta, punoitusta, ihottumaa tatuointivärien sisältämille aineille (esim. metallit), reaktio voi tulla viiveellä.
Iho-ongelmat: Granuloomat (tulehdukselliset kyhmyt) ja keloidit (arven liikakasvu).

Tatuointivärit voivat sisältää haitallisia aineita, jotka siirtyvät imusolmukkeisiin ja maksaan. 

 

Syöpäriski 


Tatuoinnit voivat lisätä ihosyövän sekä imukudossyövän riskiä, kertoo Etelä-Tanskan yliopistossa tehty tutkimus. Kaksostutkimuksen mukaan syöpäriski on korkeampi tatuoiduilla kuin tatuoimattomilla. Tutkimus toteutettiin tanskalaisilla kaksosilla ja siihen osallistui yli 2000 henkilöä.8.3.2025 / IS


Haittavaikutuksia jopa vuosien päästä 


Husin iho- ja allergiasairaalassa työskentelevä erikoislääkäri Nicolas Kluger on perehtynyt tatuointien haitta­vaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin, ja hän hoitaa haittavaikutuksia saaneita potilaita kerran kuukaudessa Pariisissa. Hänen koontitutkimuksensa mukaan jopa kolmannes tatuoinnin ottaneista raportoi vähäisistä oireista kuten ­kutinasta ja turvotuksesta vielä useiden kuukausien päästä tatuoimisesta.

Haittavaikutukset painottuvat mustaan ja punaiseen väriin. Musta on ennen ­saattanut sisältää DNA:ta muuttavia hiilivetyjä. Yksi mahdollisista vierasainereaktioista on granulooma. Se aiheuttaa ihoon ohimeneviä, rakkulamaisia kyhmyjä.

– Punainen väri on siinä mielessä ­haitallinen, että mahdollinen reaktio voi helposti toistua seuraavalla tatuointi­kerralla. Mustan tatuoinnin kohdalla oireet eivät yleensä toistu, Kluger kertoo. Haitallinen allerginen reaktio voi olla myös voimakasta kutinaa tai kovaakin kipua. /Apu

 

Haittana allergiset reaktiot


”Atopiaa sairastavien iholla on usein normaalia enemmän stafylokokkia, joka altistaa tatuoidun kohdan tulehtumiselle. Ihotaudeissa käytetty kortisonihoito voi puolestaan vähentää vastustuskykyä ja näin altistaa mahdollisille infektioille”, Kluger sanoo. On myös mahdollista, että ihotauti, kuten psoriasis, vitiligo tai punajäkälä, leviää tatuoituun kohtaan.

HUS oli Klugerin johdolla mukana myös toisessa suomalais-ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin tatuointien haittavaikutuksia psoriasista sairastavilla. Tämä yli 2000 psoriaasi-potilaan monikeskustutkimus julkaistiin myös JEADV-lehdessä.

Psoriaasia sairastavista 6,6 prosentilla oli tatuointien aiheuttamia ihokomplikaatioita, kuten vesirakkuloita, kutinaa ja allergisia oireita. Niillä, joilla oli taudin hoito meneillään tatuoinnin ottamisen aikoihin oli eniten haittavaikutuksia. /STT

  

Tatuointiväri leviää elimistöön 



Tatuointi- ja kestopigmentointivärien aineista vain osa jää tatuointikohtaan ja suuri osa kulkeutuu eri puolille elimistöä. Aineille altistuminen voi kestää koko eliniän ajan.

 

Tatuointiväreissä käytettyjä aineita ei ole alun perin suunniteltu pistettäväksi ihon sisään, eikä niiden turvallisuutta ole juurikaan tutkittu tässä käyttötarkoituksessa. Testauksessa löydettiin muun muassa 4-metyyli-m-fenyleenidiamiiinia, bentso(a)pyreenia, kadmiumia, lyijyä ja nikkeliä. Tatuointivärien sisältämät vaaralliset aineet saattavat aiheuttaa riskejä ihmisen terveydelle. Riittämättömien tutkimustietojen vuoksi turvallisen pitoisuusrajan asettaminen ei usein ole mahdollista, ylitarkastaja Petteri Talasniemi Tukesista kertoo.

Tatuointivärien sisältämät herkistävät aineet ja ärsyttävät aineet voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa ja muita paikallisia ihoreaktioita. Tatuointivärien ja syövän välisestä yhteydestä ei ole saatavilla riittävästi tutkimustietoa, eli varmaa tietoa yhteydestä ei ole.

- Tatuointivärien sisältämistä syöpä- ja lisääntymisvaarallisista aineista aiheutuvia terveysriskejä ei voida kuitenkaan poissulkea. Aineet saattavat lisätä ihmisellä syövän riskiä, olla haitallisia lisääntymiselle tai aiheuttaa muita haittoja, Petteri Talasniemi sanoo. /Tukes



Tatuoinnit ja magneettikuvaus


Tatuoinnit eivät yleensä estä magneettikuvausta (MRI), mutta ne tulee aina kertoa henkilökunnalle etukäteen, koska jotkin vanhemmat tai huonolaatuiset musteet saattavat sisältää metalliyhdisteitä, jotka voivat kuumentua ja aiheuttaa polttelua tai epämukavuutta kuvauksen aikana, vaikkakin harvinaisissa tapauksissa, ja harvoin häiritä kuvan laatua. Nykyaikaiset tatuointivärit ovat yleensä turvallisempia, mutta aina on tärkeää mainita tatuoinneista, erityisesti jos ne ovat suuria, tummia tai silmien ympärillä, jotta henkilökunta voi varmistaa turvallisuutesi. 

Metallipigmentit: Vanhimmat ja jotkin nykyiset tatuointivärit (esim. punainen, sininen, vihreä, keltainen) saattavat sisältää rautaa, kuparia tai muita metalliyhdisteitä. 

Lämpeneminen: Voimakas magneettikenttä voi saa nämä metallit lämpenemään, mikä voi aiheuttaa polttavaa tunnetta tai jopa palovamman tatuoidulla ihoalueella.
Kuvan häiriintyminen: Metallit voivat myös aiheuttaa häiriöitä itse magneettikuvassa, vaikeuttaen diagnoosin tekemistä. 

 

  Ennen magneettikuvausta 

 

Kerro kaikista tatuoinneistasi ja microblading-jäljistä (kuten kulmakarvat) tutkimusta pyytävälle lääkärille ja magneettikuvaushenkilökunnalle. Jos sinulla on paljon tai suuria tatuointeja, kerro niiden iästä ja sijainnista. 

Pyydä hälytyspallo, jolla voit kutsua hoitajan paikalle, jos tunnet epämukavuutta kuvauksen aikana.


Riskien välttäminen

Raskaana olevien, immuunipuutteisten ja perussairauksia sairastavien tulisi harkita tarkasti tatuointia.




Lähteet:STT Tukes Apu IS MSN 

 Science Alert, ECHA, PNAS



8.1.2026

Stephen Hawking





Image


 
  
 

Tänään on Stephen Hawking  muistopäivä 

 

Stephen William Hawking (8.1.1942 – 14.3.2018) oli englantilainen teoreettinen fyysikko, kosmologi, matematiikan professori ja kirjailija, joka toimi tutkimusjohtajana Cambridgen yliopiston Lucas-professorina teoreettisen kosmologian keskuksessa, vuodesta 1977 ja matematiikan professorina vuodesta 1979 lähtien. Hän tutki mm mustia aukkoja (Hawkingin säteily), ja universumin syntyä. Hän jäi eläkkeelle syksyllä 2009. 

Kouluaikoinaan Hawking joutui koulukiusatuksi lievän puhevikansa takia. Toisaalta Hawkingilla oli myös ystäviä, jotka hänen tapaansa menestyivät hyvin koulussa. Hawkingin keskiarvo oli vain hiukan luokkansa keskitason yläpuolella, mutta tästä huolimatta opettajat ilmeisesti pitivät häntä älykkäänä oppilaana.

Koulussa Hawkingin matematiikanopettaja sai hänet kiinnostumaan matematiikasta, jota hän viimeisinä vuosina koulussaan erikoistui opiskelemaan. Nuori Hawking halusikin tulevia yliopisto-opintojaan ajatellen ottaa pääaineikseen fysiikan, matematiikan ja kemian.
Sisäoppilaitoksen kuudetta luokkaa (vastaa lukiota) käydessään Hawking mainittiin ensimmäistä kertaa sanomalehdessä paikallisen Herts Advertiser -lehden julkaistua artikkelin hänestä ja muutamasta muusta oman tietokoneensa 1958 rakentaneesta kuudesluokkalaisesta. Tähän aikaan Englannissa oli tietokoneita lähinnä vain puolustusministeriössä ja joissakin yliopistoissa.

Opiskeluvuodet ja sairastuminen


Luonnontieteellisissä opinnoissaan University Collegessa Hawking erikoistui fysiikkaan. Toisena Oxfordin vuotenaan hän voittikin yliopiston fysiikkakilpailun. Hawking alkoi harrastaa myös soutua joukkueensa perämiehenä. Kolmen Oxford-vuoden jälkeen vuonna 1962 Hawking siirtyi Cambridgeen tutkiakseen yleistä suhteellisuusteoriaa ja kosmologiaa.

Näihin aikoihin Hawkingilla alkoi esiintyä ongelmia motorisessa koordinaatiossa: paikoin jopa kengännauhojen sitominen tuotti ongelmia. Joululomalla kotonaan Hawking tapasi nuoren Jane Wilden, tulevan vaimonsa. He tutustuivat toisiinsa ja ystävystyivät. Joululoma toi kuitenkin Hawkingille myös huonoja uutisia, sillä kotipuolessa hänen lisääntyneet koordinaatio-ongelmansa huomattiin välittömästi. Aluksi hänen isänsä Frank Hawking, joka oli erikoistunut trooppisiin sairauksiin, epäili, että hänen poikansa oli sairastunut johonkin outoon tautiin lomallaan Lähi-idässä.

Kun Hawking oli sairaalassa kaksi viikkoa keväällä 1963, hänellä havaittiin motoneuronisairaus nimeltä amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS). Hawkingin tila heikentyi nopeasti, ja lääkärit ennustivat, ettei hän eläisi tarpeeksi kauan valmistuakseen tohtoriksi: Hänelle luvattiin kaksi vuotta elinaikaa.

Hawking masentui syvästi mutta Jane Wilde sai hänet piristymään. Hawking on kertonut, että nähtyään samassa sairaalassa kuolemaa tekevän leukemiapotilaan hän ymmärsi, että joillakuilla muilla meni vielä häntäkin huonommin. Olotilansa vakautuessa Hawking alkoi taas työstää väitöstyötään.

Hawkingin sairaus eteni nopeasti, ja pian hän alkoi tarvita kävelykeppiä kyetäkseen liikkumaan. Hawking sai kuitenkin kaikesta huolimatta vakiinnutetuksi itselleen maineen lupaavana tulevaisuuden fyysikkona. Sairaus jatkoi kuitenkin leviämistään, ja pian Hawkingin puheesta oli vaikeata saada selvää. Samalla hän kuitenkin lisäsi työskentelyään ja väitöskirja eteni nopeammin. Hawking myös kihlautui Jane Wilden kanssa ja avioitui tämän kanssa vuonna 1965. Cambridgessa ollessaan Hawkingilla oli tapana palkata opiskelijoitaan avustajikseen, jotta pärjäisi sairautensa kanssa. Heitä olivat muun muassa suomalaiset Mauri Valtonen ja Claus Montonen.


Mustia aukkoja


Hawking sai uutta puhtia mustista aukoista ja näiden mahdollisesti sisältämistä singulariteeteista ja alkoi kehitellä aiheeseen liittyvää omaa teoriaansa, jonka hän otti mukaan väitöskirjaansa. Hawking valmistui filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistosta 1966. Pian tämän jälkeen hän sai tutkijan paikan Cambridgen Gonville and Caius Collegesta. Hawking liittyi Institute of Astronomyn henkilökuntaan vuonna 1968. Oltuaan virassa viisi vuotta hän siirtyi Cambridgen yliopiston sovelletun matematiikan ja teoreettisen fysiikan laitokselle. Vuodesta 1970 eteenpäin Hawking alkoi soveltaa keksintöjään mustiin aukkoihin. Vuonna 1974 käyttämällä kvanttiteoriaa mustien aukkojen ominaisuuksien tutkimiseen Hawking kykeni osoittamaan, että mustat aukot tuottavat säteilyä. Tätä säteilyä kutsutaan nykyään Hawkingin säteilyksi. Cambridgessa Hawking alkoi saavuttaa mainetta tutkijana, ja joissakin piireissä hänestä puhuttiin jo ”uutena Einsteinina”.

Hawkingista tuli Cambridgen yliopiston gravitaatiofysiikan professori vuonna 1977, ja kaksi vuotta myöhemmin hän sai Lucas-professuurin.

Samaan aikaan Hawkingin sairaus paheni entisestään ja hän joutui vaihtamaan kävelykeppinsä kainalosauvoihin. Myös hänen puheensa muuttui entistä epäselvemmäksi.

Hawking sai myös lapsen vaimonsa Janen kanssa, mutta koska Hawking itse ei voinut sairautensa takia osallistua kotitöihin, ne jäivät hänen vaimonsa hoidettaviksi. Hawking ja hänen ensimmäinen vaimonsa Jane Wilde, silloinen Hawking, erosivat vuonna 1991. Eron syynä olivat Hawkingin saama kuuluisuus ja hänen sairautensa vaikeutuminen. Perheeseen oli tätä ennen syntynyt kolme lasta.

Neljä vuotta eron jälkeen 1995 Hawking avioitui hoitajansa Elaine Masonin kanssa. Tämän ensimmäinen aviomies David Mason oli suunnitellut ensimmäisen version Hawkingin puhesyntetisaattorista. Lokakuussa vuonna 2006 Hawking haki eroa 11 vuotta kestäneestä avioliitosta. 



Tutkimustyö ja sen hankaluudet


Hawkingin sairauden pahentuessa hänen puheensa tuli entistä hitaammaksi ja vaikeammaksi jopa tietokoneen avulla. 24. kesäkuuta 2012 ilmoitettiin, että Hawking tulisi kokeilemaan iBrain -laitetta, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa kommunikoinnin aivoaaltojen avulla.

Hawkingin keskeisimpiä tutkimusaloja olivat kosmologia, kvanttigravitaatio ja säieteoria. Hänen tärkeimmät työnsä käsittelevät mustien aukkojen ja termodynamiikan välistä suhdetta.
Mustia aukkoja käsittelevillä tutkimuksillaan Hawking nousi maailmanmaineeseen, ja hänen mukaansa on nimetty Hawkingin säteilyksi kutsuttu ilmiö.

Hawkingin uran alkuvuosina tiedepiireissä vallitsi epäselvyys mustien aukkojen suhteen. Mustien aukkojen olemassaolon teoreettinen mahdollisuus oli jo tiedossa, mutta useimmat tieteilijät eivät pitäneet niitä todella olemassa olevina. 1960-luvulla kosmologipiireissä puhuttiin, että itse kaikkeus voisi käyttäytyä käänteisen mustan aukon tavoin.

Hawkingin mustia aukkoja koskeva työ oli hankalaa, sillä pitkälle edenneen sairautensa takia hän ei voinut enää käyttää kynää ja paperia laskelmissaan. Hawking joutuikin tekemään monimutkaiset laskelmat päässään. Monet työtovereista ovatkin kuvanneet hänellä olevan erittäin hyvä muisti. Erään tarinan mukaan Hawking saattoi muistaa jo vuosia sitten lukemassaan kirjassa olevan pienen virheen sekä kyseisen sivunumeron.

Mustia aukkoja koskevissa tutkimuksissaan Hawking päätti lähestyä ongelmia uudella tavalla. Hän yritti yhdistää laskuissaan sekä kvanttifysiikkaa että suhteellisuusteoriaa. Tätä vaativaa tehtävää hankaloitti Hawkingin kyvyttömyys käyttää apuvälineitä laskuissaan. Vuonna 1974 Hawking laski, että mustat aukot lähettävät ainetta ympäristöönsä, mikä vie aukoilta energiaa niin paljon, että ne saattavat lakata olemasta. Tulos oli mullistava, ja Hawking piti sitä itsekin aluksi pähkähulluna. Tämä Hawkingin teoreettisesti laskema niin sanottu Hawkingin säteily on sitä voimakkaampaa, mitä pienempi aukon massa on. Lopulta mustan aukon massa lähenee nollaa, Hawkingin säteily voimistuu entisestään, ja aukko näyttää räjähtävän. Ajatus oli uusi, ja se herätti nopeasti julkistamisensa jälkeen vastustusta. Teoria nousi nopeasti puheenaiheeksi ympäri maailmaa fyysikoiden keskuudessa.

Hawkingin säteily voidaan selittää virtuaalihiukkasten avulla. Nämä virtuaalihiukkaset ovat hiukkasia, joita on kvanttiteorian mukaan kaikkialla. Ne ovat hiukkas-antihiukkas-pareja, jotka kumoavat toistensa vaikutuksen heti syntymänsä jälkeen, mikä johtaa molempien hiukkasten tuhoutumiseen. Virtuaalihiukkasten joutuessa mustan aukon läheisyyteen, toinen virtuaalihiukkaspareista saattaa pudota mustaan aukkoon, jolloin hiukkasparin toinen osapuoli jää yksin. Jäljelle jäänyt hiukkanen saattaa päätyä myös mustaan aukkoon, tai liikkua pois sen läheisyydestä.

Virtuaalihiukkasparin käyttäytymistä mustan aukon läheisyydessä voidaan tarkastella myös toiselta suunnalta. Mikäli mustaan aukkoon putoaa antihiukkanen, sitä voidaan pitää mustan aukon vaikutuskentästä poistuvana tavallisena hiukkasena, mikä on selitettävissä antihiukkasen erikoispiirteiden avulla. Kun loogisesti katsoen ”väärin” kulkeva hiukkanen saavuttaa pisteen, jossa virtuaalihiukkanen vaikuttaa syntyneen, painovoimakenttä laittaa sen kulkemaan ajassa eteenpäin, jolloin se poistuu tavallisena hiukkasena mustan aukon läheisyydestä. Näin aikamatkustus toteutuu äärimmäisen pienessä mittakaavassa.


Alkuräjähdys


Yhdisteltyään kahta tieteen perusteoriaa Hawking alkoi tutkia kvanttiteorian soveltamista myös maailmankaikkeuden alkuun. 1980-luvun alussa hän päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan ajalla ei mahdollisesti ole alkua. Hawking otti kantaa myös aikamatkailuun ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Aihetta hän käsitteli sekä kirjassaan Ajan lyhyt historia että Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa, jossa hän toteaa: ”Fyysikoista vain me muutamat höyrypäät olemme uskaltautuneet ryhtyä näin arveluttavaan puuhaan, aikamatkustuksen käsittelyyn.” Hän oli kuitenkin yksi monista aikamatkustuksen mahdollisuuteen hyvin epäilevästi suhtautuvista tutkijoista. Teoksissaan Hawking ei suoraan kieltänyt aikamatkustuksen mahdollisuutta, mutta piti sitä hyvin epätodennäköisenä. Hänen laskujensa mukaan todennäköisyys sille, että ihminen pystyy matkaamaan menneisyyteen, olisi yhden suhde kymmenen potenssiin miljoona triljoonaa triljoonaa triljoonaa.


Miten ihmiskunta kehittyy?



Ihmiskunnan tulevaisuutta pohtiessaan Hawking käsitteli geenimanipulaatiota ja sen soveltamista ihmisiin. Hawking ei pitänyt ihmisen geenimuuntelua hyvänä asiana, mutta joka tapauksessa hän arveli, että melko varmasti jossakin vaiheessa myös ihmisten geeneihin kajotaan keinotekoisesti.

Hän kirjoittaa myös tietokoneiden lisääntyvän tehon ja toteaa, että tietokoneille on mahdollista kehittää keinotekoisesti ihmisenkaltaista älykkyyttä. Tästä Hawking jatkaa päättelemällä, että älykkäät tietokoneet pystyisivät myös suunnittelemaan vielä älykkäämpiä koneita. Ihmisten älykkyyden kehittymisestä Hawking taas toteaa, että pään koko synnytyksessä muodostaa rajan aivojen kehitykselle, mutta kasvattamalla sikiöitä laboratorioissa tämä ongelma voitaisiin kiertää.

Ihmiskunnan kehittymisen lisäksi Hawking käsitteli eri otteissa tähtienvälistä matkustamista ja uusille planeetoille siirtymistä. Nasan 50-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hawking esitti näkemyksen, jonka mukaan 0,25 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tulisi suunnata Maan ulkopuolisten asuttamismahdollisuuksien kartoitukseen. Miehitetylle Mars-lennolle hän esitti toteuttamisajaksi viimeistään vuoden 2025. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi hän halusi asettaa Aurinkokunnan ulkopuolelle suuntautuvan miehitetyn lennon 200–500 vuoden sisällä.


Onko maapallon ulkopuolella elämää?



Hawking käsitteli kysymystä siitä, että jos älykästä elämää on kehittynyt muualla maailmankaikkeudessa, miksi esimerkiksi maapallolla ei ole jo vierailtu. Erään hänen selityksensä mukaan mahdollinen älykkäämpi sivilisaatio ei juuri piittaisi itseään vähemmän älykkäästä ihmiskunnasta, samaan tapaan kuin ihmiset eivät juuri huomaa jaloissaan pyöriviä hyönteisiä ja matoja. Asiallisempana selityksenä Hawking pitää sitä, ettei muille planeetoille liene kehittynyt älyllistä elämää.

Hawking on huomauttanut, ettei evoluutio välttämättä johda väistämättömästi älyn syntymiseen, ja ettei älykkyys loppujen lopuksi anna eloonjäämiskamppailussa kovin suurta etulyöntiasemaa. Kirjassa Hawking 2003 Hawking toteaa: ” Älystä ei kenties ole ratkaisevaa etua eliölajien välisessä olemassaolokamppailussa. Bakteereilla menee hyvin ilman älyäkin ja ne jäävät jäljelle, kun tämä niin kutsuttu älykäs laji on tuhonnut itsensä ydinpommeilla. Voimme siis löytää galakseista alkeellista elämää, mutta tuskin itsemme kaltaisia olentoja.”

Keväällä 2010 Hawking julkaisi lausunnon, että ihmiskunnan pitäisi välttää kontaktia maapallon ulkopuoliseen elämään. Hawking totesi olevansa vakuuttunut siitä, että elämää löytyy maapallon ulkopuolelta. Hän perustaa näkemyksensä todennäköisyyksiin – on rationaalista olettaa, että 100 miljardia galaksia sisältävässä maailmankaikkeudessa Maa ei ole ainoa planeetta, jolla olisi kehittynyt elämää. Hän pitää mahdollisena, että elämää voisi löytyä muualtakin, kuten tähdistä tai leijumassa ulkoavaruudessa. Suurin haaste onkin Hawkingin mielestä selvittää, millaista maapallon ulkopuolinen elämä olisi.

Hawkingin mielestä kontaktiyrityksiä vieraiden planeettojen älyyn pitäisi välttää, koska jotkut avaruusolennot voivat muodostaa uhan maapallolle. Tässä tapauksessa yhteyden muodostaminen niihin voisi olla ihmiskunnalle tuhoisaa: »Jos muukalaiset joskus tulevat tänne, uskon, että lopputulos on samankaltainen kuin Kristoffer Kolumbuksen rantauduttua Amerikkaan. Sehän ei päättynyt kovin hyvin Amerikan alkuperäisasukkaiden kannalta.»


Hawking kehotti ihmiskuntaa miehittämään avaruutta


Syksyllä 2010 Hawking kehotti ihmiskuntaa miehittämään avaruuden kahden seuraavan vuosisadan aikana, ellei se halua kuolla sukupuuttoon. Hän näkee ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavien kriisien lisääntyvän tulevaisuudessa. Pitkällä tähtäimellä on vaikeaa tai jopa mahdotonta välttää tällaista onnettomuutta. Uhkia hänen mukaansa ovat väkiluvun ja rajallisten raaka-aineiden käytön eksponentiaalinen kasvu. Hawkingin mukaan ihmiskunnan ainoa mahdollisuus säilyä pitkään on muutto Maasta ja uusien planeettojen asuttaminen.


Hawkingin teoksia


Hawking tunnettiin myös tieteen yleistajuistajana, erityisesti maineikkaista tietokirjoistaan ja hänen kosmologiaa käsittelevät teokset ovat menestyneet hyvin. Vuonna 1988 julkaistu Ajan lyhyt historia oli vuoden 1995 toukokuuhun mennessä ollut The Sunday Times -lehden parhaiten myytyjen kirjojen luettelon kärjessä yhteensä 237 viikkoa, mikä rikkoi aiemman 184 viikon ennätyksen. Ennätys kirjattiin vuonna 1998 Guinnessin ennätysten kirjaan.

Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa (2001) keskittyy kertomaan tieteen uusista suuntauksista ja linjoista Ajan lyhyen historian jälkeen. Kirjassa Hawking käsittelee nykyaikaisia kaikkeuden luonnetta hahmottavia teorioita, kuten supersäikeitä, braaneja, kvanttifysiikkaa ja M-teoriaa.

Leonard Mlodinowin kanssa kirjoitettu Ajan lyhyempi historia (2005) sekä tytär Lucy Hawkingin kanssa kirjoitettu nuortenkirja Avain maailmankaikkeuteen (2007). Suomentamatta on vuonna 1993 ilmestynyt kirjoituskokoelma Black Holes and Baby Universes and Other Essays. Hawkingin kirjoittamia oppikirjoja ovat George Ellisin kanssa työstetty The Large Scale Structure of Spacetime (1973) sekä Werner Israelin kanssa tehdyt General Relativity: An Einsteinian Centenary Survey (1979) ja 300 Years of Gravity (1987).


Hawking populaarikulttuurissa


Hawking oli tunnettu julkisuuden hahmo, josta tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita. Tieteellisen työn lisäksi myös hänen yksityiselämänsä oli viestimien uutisaiheena. Hänen tiedetään kuitenkin suhtautuneen yksityiselämänsä käsittelyyn kielteisesti. Hawking halusi olla tunnettu ensisijaisesti tutkijana ja tietokirjailijana.

Viihteessä Stephen Hawkingin hahmo on esiintynyt muun muassa Simpsoneissa, Futuramassa, Disaster-elokuvassa, Dilbert-sarjakuvassa sekä Star Trekissä holokannen pokerivastustajana. Hawking on lisäksi näytellyt itseään yhdessä jaksossa Rillit huurussa -sarjassa vuonna 2012.

Vuonna 2004 BBC tuotti 90-minuuttisen tv-elokuvan Hawking, jossa pääosaa näytteli Benedict Cumberbatch. Elokuva kertoo Hawkingin nuoruusvuosista, sairastumisesta ja läpimurrosta.

Stephen Hawking puhuu syntetisoidusti Pink Floyd -yhtyeen kappaleessa "Keep Talking'" (The Division Bell -levyltä, 1994), ja samoin kappaleessa "Talkin' Hawkin" (The Endless River -levyltä, 2014). Manic Street Preachers -yhtye julkaisi vuonna 2009 kappaleen nimeltä "Me And Stephen Hawking" (Journal For Plague Lovers -levyllä).

Hawking oli käsikirjoittamassa vuonna 2008 julkaistua elokuvaa Beyond the Horizon. Hän myös esittää itseään samassa elokuvassa.

Vuonna 2014 ensi-iltansa sai James Marshin ohjaama elämäkertaelokuva Kaiken teoria, joka perustuu Jane Hawkingin muistelmiin Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Elokuva keskittyy heidän suhteeseensa, Stephenin sairastumiseen ja menestykseen fyysikkona. Elokuvassa Stepheniä näyttelee Eddie Redmayne ja Janea Felicity Jones. Stephen Hawking liikuttui nähtyään elokuvan Toronton elokuvajuhlilla ja kutsui elokuvaa pääpiirteittäin todenmukaiseksi.

Hawking on inspiroinut ranskalaista laulaja-lauluntekijää Nolwenn Leroyta kappaleeseen ”Stephen”, joka julkaistiin hänen vuoden 2017 albumillaan Gemme.


Hawkingin saamat huomionosoitukset 



Stephen Hawking sairasti pitkään etenevää ALS-tautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi), joka on etenevä liikehermoja rappeuttava motoneuronitauti, ja sai diagnoosin jo 21-vuotiaana 1960-luvun alussa, jolloin hänelle ennustettiin vain parin vuoden elinaikaa.

Sairaus rajoitti hänen fyysistä toimintakykyään, mutta ei henkistä. Keuhkokuume vuonna 1985 johti hengityskoneeseen ja hänelle tehtiin henkitorveen avanne, minkä vuoksi hän menetti myös puhekykynsä. Hän viesti pyörätuoliinsa liitetyllä puhesyntetisaattorilla, jonka avulla hän pystyi kirjoittamaan lauseita kirjain kirjaimelta laitteen puhuttaviksi. Lopulta hän pystyi kommunikoimaan vain posken lihaksen liikkeillä, jotka tietokone tulkitsi puheeksi. Hän pystyi kommunikoimaan puhesyntetisaattorin avulla ja jatkoi uraansa merkittävänä teoreettisen fysiikan tutkijana. Hawkingin sairaus eteni niin, ettei hän voinut osallistua 70-vuotiaana syntymäpäiväjuhlallisuuksiinsa.

Hawking eli ALS-taudin kanssa yli 55 vuotta ja kuoli 76-vuotiaana maaliskuussa 2018. Hänen hautajaisensa pidettiin 31. maaliskuuta Cambridgen kirkossa. Hänen tuhkansa sijoitettiin Westminster Abbeyyn Isaac Newtonin haudan viereen, lähelle Charles Darwinin viimeistä leposijaa.

Hawking oli poikkeuksellinen ALS-potilas kahdessakin suhteessa: hän sairastui ALS:ään jo 21-vuotiaana ja tauti oli hänellä erittäin pitkään. Tyypillisesti ALS:ään sairastutaan 40–60-vuotiaana ja potilaat menehtyvät 3–5 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Eräs Hawkingia hoitanut lääkäri Pentti Tienari, (nykyään Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori) on esittänyt, ettei Hawkingin sairaus olisikaan ollut puhdas ALS.


Millainen sairaus on ALS 

 

ALS, amyotrofinen lateraaliskleroosi on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, joka tuhoaa hermosoluja (motoneuroneja) jossa aivojen ja selkäytimen liikehermosolut rappeutuvat, mutta älylliset toiminnot ja persoonallisuus säilyvät yleensä ennallaan. Sairaus johtaa lihasten heikkenemiseen, surkastumiseen ja lopulta tahdonalaisen liikkumisen menettämiseen, vaikuttaen muun muassa puheeseen, nielemiseen ja hengitykseen, ja vaikka parannuskeinoa ei ole, oireenmukainen hoito ja kuntoutus voivat parantaa elämänlaatua.
Vaikutus: Tauti tuhoaa liikehermoja, jotka säätelevät tahdonalaisia lihaksia, mutta ei yleensä vaikuta aisteihin (näkö, kuulo, tunto) tai henkiseen kykyyn.
Oireet: Alkaa usein lihasheikkoudella tai -nykimisellä käsissä, jaloissa tai kielessä, ja etenee nielemis-, puhe- ja hengitysvaikeuksiksi.
Syy: Tunnetaan huonosti, mutta sairaus on yleensä satunnainen, vaikka perinnöllinen muoto on olemassa.
Elinikä: Keskimääräinen elinajanodote diagnoosista on 3–5 vuotta, ja kuolinsyy on usein hengityslihasten heikkeneminen.
Hoito: Ei ole olemassa mitään parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittäviä lääkkeitä ja moniammatillista kuntoutusta (fysio-, puhe-, toimintaterapia) on saatavilla.
Suomessa ALS on harvinainen. Sitä sairastaa arviolta 450–500 ihmistä. 



 
Wikipedia