Veljet

Niin se tuo aika vaan kulluu. Viime lauantaina tuli Ricolla täyteen yheksän vuotta ja tännään Rallilla 12 viikkoo. Muistan sen vieläki vallan mainiosti, ku Rico meille tuli pentuna. Ja sen vielä paremmin, kuinka pieni tuo Ralli-poika oli kun se haettiin. Ihan liian nopeeta vauhtia kasvaa meijän pieni siilipukuttaja... Rallin eka rokotus meni hyvin ja kaveri oli reippaasti tutkimassa paikkoja. Lääkäri sanoki Rallille, että tätä rokotetta ei kuule oteta suun kautta, kun kaveri kerkes niitä lääkepullojaki haisteleen.

Ei oo Pienelle Pinseripojalle ennää paikkaa majatalossa

Kyllä Riemu hoitaa!


Voi noita poikia. On niillä hauskaa, kun pääsee keskenään hangille hengaileen. Nyt oli pari niin kaunista päivääki. Tännään onki ollu sitte aivan jottain päinvastasta... Ralli on kans ihastunu ulukoiluun, vaikka sillä hirviän heleposti vielä kylymä tulleeki. Mutta periksi ei voi antaa. Rico-isukin lelun vingutukselle pittää äristä ja Riemun jalloista voi ohimennen yrittää napata.

Ralli pääsi sunnuntaina ensimmäistä kertaa meijän omalle hallille. Ekaks se katteli Ronin emännän sylistä, ku Rimpula meni. Tärinä alako kuulemma heti, ku se huomas, mitä tapahtuu. Päästäkää mut kans! Ja päästettiinhän me. Putkee reenattiin ja sen sai vetää ihan pitkäksiki eikä mittään ongelmaa. Ralli meinas rueta juokseen sitä itekseen ees taas... Putkihullun poika.

Kattokaas ku Reino näyttää mallia!

Tandemkepit

Sitte ruettiin harjotteleen nokkimista pienintä muurin palikkaa apuna käyttäin. Nyt on sitä kotona jatkettu matalan pahvilaatikon avulla. Muutaman kerran kaveri on jo ite alottanu päätään laskeen ja reenikertoja on kolome lyhyttä vasta. On se vaan niin etevä ja motivaatioo riittää.

Lopuksi vielä reenattiin siivekkeitten läpi namikipolle juoksemista. Ja hyvinhän seki meni. Ralli meinas, että mitäs sitte tehhään, mutta ei nyt sentään viittiny rueta ahanehtiin. Täytyy yrittää löytää aikaa käyä reenaileen meijän koutsin kans tyyliin kerran viikossa nyt, ku kelit alakaa olla sellaset, että tarkenee.

Reinoki on alakanu leikkisetäksi

Pentukurssin kolomas kerta on nyt lauantaina. Sen kotiläksynä oli maahanmeno ja kosketusalusta. Molemmat menee jo oikeen hyvin, vaikka ihan hulluna ei oo reenattukkaan. Saapa nähä tietenki miten sitte siellä hallissa jaksaa keskittyä. Eka kerta meni niin hyvin, mutta viimeks meinas mennä haisteluks, ku ei koko ajan ollu nakki nokassa. Uusina juttuina on siis ruettu reenaan tota kosketusalustaa ja nokkimista. Niin ja "nakkia" eli kierimistä, koska sitä Ralli tuntuu tarjoovan niin heleposti. Ihan ku isänsä jälleen...

Riemun kans rupesin yrittään opettaan avainten hakemista. Tännään, muistaakseni kolomannella reenikerralla se meinas jo nostaa avvaimet suuhunsa, mutta ei ihan. Se tuntuu innostuvan niistä avvaimista enemmän ku esim. kosketusalustasta. Mutta tuossa kun yritin Riemullekki miettiä uusia juttuja niin mielikuvituksen puute iski taas. Mitä kaikkia sitä koiralle voiskaan opettaa? Näillä on nyt tähän mennessä aika perinteisiä nää temput: istu, sivulle, maahan, rela (leuka maahan), seis, ryömi, ympäri, väli (pujottelu), kasi (kasia jaloissa), pyöri (mun ympärillä pyöriminen), per (-uuta), nakki (kierähdys), tähän (jalkojen väliin istuun), sama (kävely samaa tahtia jalkojen välissä), vasen, oikea (käsien tunnistus), noja (jalkaa vasten nojaamaan), pyydä (orava-asento). Niin ja tietenki jottain muita tokojuttuja. Ideoita uusiin, kekseliäämpiin ja ehkä jopa hyödyllisiin temppuihin otetaan vastaan!

Kai sitä saa mennä kattomaan löytyskö sohovalta tillaa vielä. Jos tilan saa raivattua niin tyynyt nyt joka tappauksessa on varattu isäntäväelle...

- Emäntä

Rico, Multakirsun Magicmiracle, 9 v.

Ralli, Multakirsun Taran Toivo, 12 vk

Älä Sammu Aurinko

Eilen oli niin häikäsevä keli aamusta. Ja muutenki mukava touhupäivä. Ai että mää tykkään lumesta. Varsinki ku pakkasta on alle 10. Ja tuntuuhan tuo Ralliki pääsevän ulukoilun makkuun. Kuviakuviakuvia.

Tyyppi tunkee vaan mun koppaan kysymättä!

Aamujumppa

Tä?

Pahis-Rico

Ricoki meinas yltyä leikkimään

Kyllä sulla on sitä namia. Anna tänne nyt.

Häikäsevän kaunista

Prinsessa?




- Riemu

Bensaa Suonissa

Huokaus. Täälä ei Pieni Pinseripoika saa ennää minkäänlaista rääpyä. Ei ies plokkaileen meinaa keritä. Joka suuntaan ollaan repimäsä jatkuvasti. Taikka siis tuo yks on repimäsä. Se on aina herreillä ollessaan melekeen kiinni mun kaulanahassa taikka jalloisa. Ja sitte se hyväkäs vielä yrittää vallata mun kopan. Välillä asettautuu sinne nukkumaan ja välillä juoksee kylellään sen laitoja pitkin ympyrää. No tännäänki tuosa sitte vaan päätin, että määhän tuun ommaan koppaani ja kyllähän tuo väisti. Mutta ei tietenkään nukkumaan antanu rueta vaan nähäväämäänhän sitä piti taas rueta.

Pinserinkokonen koppaki tuntuu olevan liian pieni russelin egolle

Jos että kerro kellekkään niin tojensanuen mää oon kyllä aika tyytyväinen tuosta pikkuvelijestä... Nuo on niin mahottoman tylsiä tyyppejä välillä nuo isäntä ja emäntä. Mutta kyllähän sitä nyt vähä pittää marttyyriäki esittää, ku tommosen luppaa kysymättä ottivat.

Toivottavasti seki ei kasva mun eelle niinku nuo muut penikat on kasvanu. Kyllä se hirviää vauhtia ainaki isonee. Vetoleikeisä siittä on yllättävästikki vastusta. Taikka no siis määhän käytän sitä lähinnä omassa lihaskuntoreenissä painona.

Kolomas leikki, mitä meillä nähväämisen ja lelujen riepottelemisen lisäks harrastettaan on Riemuralli. Siinä mää puolustan keittiön mattoo ja Ralli vettää ympäri keittiöö ja hakkee välillä etteisestä vauhtia. Ideana on siis vaan se, että mää yritän ottaa sitä kiinni ja pittää pois matolta. No kyllähän mää sen saisin esimerkiks tosta oviaukolta kiinni ihan lapsellisen heleposti, jos haluaisin. Mutta katon muka aina vähäks aikaa johonki muualleppäin niin, että se pääsee vilahtaan mun leuan alta.

Emäntähän tuo tuntuu olevan jo ihan sekasi. Ralli ku assuu meijän yksinolot tuolla kojinhoitohuoneesa aijan takana niin emäntä on siltä koittanu siellä pittää kengät ulottumattomisa. Se on sitte ottanu tavakseen pistää niitä aina pesukonneeseen suojaan. No eilen aamulla se heti ekana otti sieltä muutamat kengät pois ja kävi sitte reppiin lakanat sängystä pessuun. Jonku aikaa se pesukone ehti pyöriä, ennenkö se alako kuunteleen sen ihimeellistä kolinaa. Ja siellähän ne pyöri ilosesti isännän nahkakengät lakanoitten kans. Ihimeen kaupalla kuitenki lakanat ei värijääntyny ja kengätki on vissiin vielä käyttökeleposet.

Minä ja siilipukuttaja

Jaahas, kaippa sitä pittää taas mennä kaittemaan tuota kakaraa. Tuolla se olohuoneesa vinguttaa possua. Se koki pari päivää sitte vingutusherätyksen. Ohan se ennenki aina satunnaisesti osunu noihin vinkuihin. Ja jos mää tai ihimiset on niitä vinguttanu, niin se on yrittäny hyökätä hilijentään. Mutta toissailtana se tais olla, ku ensin saatiin kuunnella vinkupossukonserttia, sitte röhköpossua ja sitte taas vinkupossua. Isänsä poika.

Onneksi sentää on vielä hengähystaukojaki, ku tuoki nukkuu vielä aika palijo. Ja sitte ku pääsen emännän kans reeneihin. Ja tännään saahaan isännän kans laatuaikaa, ku noi mennee ommiin reeneihisä. Toivottavasti ei tällä kertaa mee Rallin maha nammeista sekasi. Viimeksi se puklas ne kotona matolle. Ja nyt sillä on jo valamiiksi ollu muutamana päivänä maha vähä turhan löysällä, että emäntä on sitä yöt pitkät juoksuttanu pihalle. Kun vaan tulis mahansakki kans issäänsä eikä muhun...

- Riemu

Ralli 10 -viikkosena