Kuistimme on nyt sitten "virallisesti" käyttöön otettu!

Yksi projektin osa on loppuunviety.

(lukuunottamatta muutamia listoja yms.)

Matti kuvasi esivanhempansa Lyydian ja Severin heille rakkaassa talossaan...

He olivat siis sukumme ensimmäiset asukit tässä talossa,

jonka seinässä on vuosiluku 1899

29.12. on merkittävä päivä!

Olen syntynyt tuona päivänä, RAUHAN päivänä...

ja nimekseni tuli Tuulikki...

Hmmmm...joku hassu juttu tuossa piilee...

Joka tapauksessa synttäri ohitettiin

ja sitä juhlittiin uudella kuistilla...

Reettalla mukava juttu menossa.

Hän kokoaa wanhan valokuvan päällä palapeliä.

Iida löysi poikien wanhat autot ja
päätti laittaa niistä leikin pystyyn...




Virpin tekemä joulukranssi koristaa kuistin ovea.

NAM!

täällähän ON herkkujakin tarjolla...

OOOOO!

niin on! tuumii myös Tuomas...

...ja Virpi....

Kolme samannäköistä Oksaa..

Kellähän näistä on se (sisäpiiri vitsi), ns. "Atte-setä-syndrooma...

Voin kertoa, että Jukalla...

Iida kertoi olevansa mummin rakas!

ja sehän on musiikkia mummin (vanhoille) korville!

Kahvit joimme.

Kuppeina ikiwanhat kupit.

Eriparisetkin, mutta kaiki saman mallisia silti...

KAUNIIT, "oikeat" kahvikupit

Niinpä!

Tästä on hyvä jatkaa...

Kuisti on siis korkattu!

TERVETULOA kyläilemään!

++++++++

juttu jatkuu, kurki siis tutkalle!

"KOOTUT TEOKSET" Joulu Mummilassa 2008

JOULU 2008 kuvin ja

Hiukan selostettunakin:

Sairastuin juuri "sopivasti", kun olisi ollut viime hetken valmistelujen aika.

Makasin korkeassa kuumeessa ja tosi sairaana....

Mutta JUSSI tuli hätiin...

KIITOS Jussi, ilman sinua ei joulu olisi onnistunut!

Kinkku paistui hyvissä ajoin...

Aattoaamu, kello kymmenen ja meillä istutaan puurolle...

Jussi haki Marjunkin jo mukaan...
Kuumetta edelleen minulla,
mutta olo jo paljon parempi, kuin muutamana edeltävänä päivänä.
Jaksoin hengata mukana...

Kello 15.00

Jouluateriamme alkoi niin,

että tuttuun tapaan lauloimme virrestä "Enkeli Taivaan..."

säkeistön

ja sen jälkeen Tuomas luki evankeliumin.

Sitten pöytään istuutui 14 henkeä.

Oli juhlava ja hieno tunne.

Kahdet isovanhemmat,

lapsistamme kaksi oli paikalla ja heidän perheensä.

Oli oikeasti hienoa kokea tuo.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

KIITOS taas apujoukot!!!

Lapsille, (lue: Elinalle ja Juholle), oli varattu lihapullia toiveen mukaisesti.

HYVÄÄ! sanoi Juho!

Aikuisille maistui myös...

Ja pikku-Iidalle oli myös ihan oma jouluruoka!

Kaksi lautasellista upposi. HYVÄÄ!

Nuorisokin oli pukeutunut juhlavasti.

Ja he myös nauttivat ruuasta ja (hyvästä seurasta)!

Koska porukassa ei ketään kala-allergista ollut, tarjolla oli myös kalaa monessa olomuodossa.

Katkarapuvati UNOHTUI!(muttei sitä kukaan kaivannutkaan)

Kreetan matkalta ostamamme punaviini,

maistui hyvälle jouluruokien kanssa...

Sitten Iidalla oli jotain asiaa äidilleen...

tärkeää varmaan...

Pudasjärven Anja-mummin kanssa piti vaihtaa kuulumisia,

kun ei oltu nähty pitkään aikaan...

++++++++++++

Aterian jälkeen lähdimme koko joukko Jukan ja Virpin kotiin.

Sinne saapui odotetuin vieras:

JOULUPUKKI!

Pukki kyseli lapsilta ensin kuulumiset

ja sitten katsoi isosta kirjastaan,

kuinka kilttejä tässä talossa oli oltu...

Ja oltiin...

Kirjanluku olikin tarkka puuha...

Samu oli varmaan ollut porukan kilteimpiä,

päätellen noista lahjoista, joita pukki toi:

BASSOKITARAN,

kaikkine romppeineen, (vai miten se sanotaan)...

HIANO!

Mummoilla on jotain kertomista toisilleen....

Virpiltä kului seuraava tunti,

avatessaan laatikoista lasten leluja,

niin huolella tontut olivat ne pukin pajalla pakanneet...

Hiukan liiankin hyvin,

sanon ihan "sivusta seuranneena"

Mummin lahjapaketista ilmestyi korvakuumemittari...

Ja sitähän pitikin heti kokeilla...

++++++++++++

Sitten tunelmointia uudella, kauniilla, kuistillamme:

Yritin kasvattaa pari amaryllista.

Valkoinen onnistui sikäli, että se oli joulupäivänä parhaimmillaan.

Epäonnistui siinä,

että kasvatti ihan mahdottoman pitkän kukkavarren...

jo kauan ennen, kuin mitään kuistia olikaan,

ostin joltain kirpparilta eurolla tämän kellon.
Hassua, mutta juuri tämä kello kuuluu kuistilla ollakin...

Viime jouluna Marju ja Jussi toivat minulle nuo neljä kaunista pikkuista tuikkukippoa.

Nyt ne ovat eteisessä antamassa tunnelmaa...

Tuon lyhdyn ostin viimejouluna Kempeleestä...

Tässä vielä kello "kavereineen."

Nuo taulut ovat muistoja vuosien takaa...

Tunnelmointia kuistilla....

"Näin sydämeeni joulun teen...."

Olen niin onnellinen ja iloinen tuosta kuistista!

KIITOS VAARI!!!!

ja "APU"JOUKOT!

Jääköhän multa kaikk' hommat tekemäti,

kun istuksin aina ja vaan tuolla...

kädet sylissä! (HUOM!!)

Vielä kuva tuosta kauniista, valkoisesta Amarylliksesta.

Takana kellomobile, jonka sain viimejouluna Erikalta ja Matilta!

Ja juuri oikean värinen tuonne!

KIITOS!

Innoissani olinkin tämän ottanut kahteen kertaan, vaan eihän se haittaa...

"Kertaus on...." vai miten se meni....

Joulu siis pulkassa mukavasti!

Mun tauti jo helpottanut, vaari kuumeessa vielä, mutta parempaan menossa...

++++

juttu jatkunee...

kurki tutkalle!

Aatonaatto. Joulu hiipii Mummulaan

Aatonaatto.

Täällä on touhuttu,

vaikka blogi onkin ollut hipihiljaa.

Syynä mun sairastuminen.

Eilen sain kasan diagnooseja ja määräyksen olla

"tekemättä mitään"

KIITOS APUJOUKOT!

JOULU TULEE, SITTENKIN!

Elina siivosi ja somisteli kuistia joulukuntoon....
Jussi oli graavilohen kimpussa....
ja teki kaikkea mahdollista muuta joulusyötävää...

Nyt tällä hetkellä kuistilla näyttää tältä:

Pöydällä jo joululiina,

mutta nuo lyhdyt odottavat ruuvikoukkuja wanhan ikkunan eteen...

Huomatkaa tuo ihana kristallikruunu, joka kruunaa myös tunnelman!

Kierrätys/wanhat huonekalut ovat päässeet paikoilleen...

Mattokin laitettiin lattialle

ja yhtään ei kuisti tunnu keskentekoiselta enää...

Tarkkasilmäinen huomaa tuolla ikkunassa vaaleanpunaisen lintuhäkin.

Sen sisällä nököttää PÖLLÖ,

jonka Jonas on pienenä poikana tehnyt ja lahjoittanut mummille.

NYT se sai arvoisensa paikan, sekin.
++++++

Yksi yö kun nukutaan, on AATTO!

KIITOS TEILLE KAIKILLE MUKANAKULKIJOILLE!

Palaan, kun voimat sallivat!

Kissankellojen hento ääni...

Muistatteko satua, jossa kerrotaan pienestä keijukaisesta,

joka aamuisin heräsi kissankellojen soittoon...

Meille taatusti jostain keijukainen tiensä löytää,

kissankellotkin on jo valmiina.

kun klikkaat kuvaa isommaksi, näet paremmin tuon tapetin...
Wanha nurkkakaappi sai uuden maalin pintaansa ja piskuiset somistukset tuonne ylös...
ylijäämä boordin palasesta, jonka roskiksesta poimin...

++++++++

Iloa tämä kyllä tuo.
Ja jospa tuo flunssanpoikanen saadaan tainnutettua...
Pitäisi kyetä vaarille avuksi vielä...
Nyt täällä yöpaita päällä levähtelen..
ja mietiskelen maailman kummallisuutta...
juttu jatkunee
kurki siis tutkalle!

Perjantai...."SE ON SIINÄ"!

Nyt sitä ollaan niin lähellä maalia, että seuraavaksi ollaankin sitten maalissa!

Ja tälläinen siitä tuli.

Sinistä...

kissankelloja....

iloisia kanoja ja lehmiä...

teemalla "KYLLÄ MAALLA ON MUKAVAA"!

Vaari mallailee listaa paikoilleen...
Eilen laitettiin tapetit...

ja mä maalasin toiseen kertaan paneelit...

Mikäs siinä oli kristallikruunun loisteessa maalata...

Nyt sitten katkesi meidän kamelilta selkä.

Mulla on kuume, kurkku on kuin raastinrauta ja rinta räkää, (ja murhetta) täynnä...

TULE JOULU KULTAINEN...

Mutta kuistin me saamme, jos nyt vaan jotenkin jaksan, edes päällysmiäheksi...

Juttu jatkuu

kurki