CNN uutisoi, että CIA lopetti odottamatta ja varoittamatta 4. helmikuuta World Factbookin julkaisemisen. Kyseistä julkaisua on käytetty jo pitkään luotettavana tietolähteenä, jos on tarvinnut tietoja esimerkiksi maailman eri valtioista.
World Factbook tunnettiin nimellä The National Basic Intelligence Factbook jota vuodesta 1962 julkaistiin salaisena Yhdysvaltain hallituksen ja armeijan virkamiehille. Vuonna 1975 kirja tuli yleisön saataville painettuna. Vuonna 1981 sen nimi muutettiin ”The World Factbookiksi”, ja vuonna 1997 tietokirja siirtyi digitaaliseen muotoon.
Jukaisun etusivu vuonna 2016-2017.
Itse päivitän usein Wikipedian Länsi-Afrikan valtioiden artikkeleita. Luotettavia ja riittävän tarkkoja tietoja on joskus vaikea saada. Esimerkiksi monen köyhän maan väestömäärä perustuu pelkästään arvioihin, ei varsinaiseen väestönlaskentaan. Tiedot afrikkalaisten maiden faktoista saattavat muuttua nopeasti esimerkiksi nykyisin yleistyneiden vallankaappausten myötä ja on harmi, jos Wikipedian valtiotiedot eivät pysy ajassa. Vuosittain uskollisesti ilmestynyt World Factbook on tarjonnut riittävän luotettavaa tietoa.
Tämän ilmaisen tietolähteen sulkeminen kertoo jotain ajastamme, eli USA:n nykyhallinnosta. Nyt toisessa ilmaisessa ja maailmanlaajuisessa tietolähteessä, Wikipediassa tuumataan, mitä lähteenä käytetyn, mutta suljetun World Factbookin kanssa pitäisi tehdä? Käyttäjä Tappinen kyseli Kahvihuoneessa, mitä pitäisi tehdä?
Konstit kyllä tällaisen tilanteen varalle löytyy toki Wikipediassa, eihän internet-julkaisun lopettaminen ole uusi asia. Yksi vaihtoehto on käyttää lähteenä nettiarkistoa, Web Archivea, joka on luotu näitä tapauksia varten. Toinen on yrittää löytää luotettavia kansallisia lähteitä, jotka tosin eivät aina ole niin tarkkoja, kuten CIA:n faktakirja. Kun CIA:n World Factbookia on käytety melkoisen paljon Wikipediassa, viitteiden muuttaminen vie aikansa. Muutokset voidaan Wikipediassa tehdä myös boteilla tai joukkoistamalla kilpailuissa. Melkoinen homma se on koko Wikipediassa, jota julkaistaan yli 340 kielellä, mutta eiköhän sekin ratkaista vapaaehtoisten muokkaajien yhteistyöllä.
CNN:n artikkelissa haastatellaan opettajia, kouluttajia ja tutkijoita, joista monet valittelevat luotettavan tietolähteen poistumista. Toimittajille Factbook on ollut korvaamaton tietolähde. Itsellänikin on vähän haikea olo, kun tuota ”Maailman Faktakirjaa” on silloin tällöin tullut luettua.
Kuten kaikki kokeneet wikipedistit tietävät, tiedon luotettavuus tarkoittaa tavallisesti käytännössä tiedon tarkkuutta ja päivitystä, ja tähän perustui myös CIA:n World Factbookin luotettavuus. Siihen luottivat vuosikymmenien ajan niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaisetkin, itä- ja länsieurooppalaiset, aasialaiset ja afrikkalaiset.
Ehkä tuo julkaisu näyttää toteen vanhan suomalaisen sanonnan: ”Totuus ei pala tulessakaan”. Se tarkoittaa, että totuus on kestävää ja voittaa valheen. Totuutta ei voi hävittää tai tuhota, ja vaikka sitä yritettäisiin peitellä tai hävittää, totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt kaikille ilmainen ja avoin Wikipedia jatkaa ilmestymistään. Sen luotettavuus riippuu paljon siitä, löydetäänkö siihen yhtä luotettavia ja tarkkoja tietoja, kuin mitä CIA:n World Factbook tarjosi.
Olemme aloittaneet Wikimedia Suomen 13.12.2025 syyskokouksessa julkaistavan ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelun. Tehtävä toimintasuunnitelma pohjautuu wikikyselyn tuloksiin sekä lokakuussa valmistuneeseen Wikimedia Foundationille jätettyyn avustushakemukseen.
Toimintasuunnitelman kirjoittamista varten järjestämme kaksi tapaamista verkossa ja yhden IRL-tapaamisen. Tapaamiset ovat avoimia kaikille.
Wikikyselyn käyttö vuoden 2027 kesällä avustushakemuksen ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena olisi saada seuraavan vuoden strategian ja toimintasuunnitelman luonnokset valmiiksi ennen lokakuuta 2027.
Seuraavan kolmivuotisstrategian (vuodet 2027–2029) valmistelu. Syyskokouksessa 13.12.2025 käydään myös läpi nykyisen strategian etenemistä.
Palautetta ja konkreettisia toimintaehdotuksia voi tehdä jättämällä ehdotuksia myös wikikyselyyn. ( https://wikikysely.toolforge.org ) Tällöin niistä näkee myös suoraan onko ehdotuksille kannatusta.
Luontokuvaaja luontaisessa ympäristössään. Kuva voitti kansainvälisen Wiki Science Competition -kilpailun tieteilijät-sarjan vuonna 2023. (Giles Laurent, CC BY-SA 4.0)
Loppuvuosi on Wikipediassa tieteen aikaa, sillä Wikimedia Suomi järjestää kaksi tiedeaiheista kilpailua, joiden tavoitteena on saada tiedeyhteisön jäseniä tuomaan asiantuntemustaan ja osaamistaan Wikipediaan. Molemmat kilpailut alkavat 1. marraskuuta ja päättyvät 15. joulukuuta.
Tiedekuvakilpailussa tallennetaan tieteeseen liittyviä, vapaasti käytettäviä kuvia ja muita mediatiedostoja kuvapankki Wikimedia Commonsiin. Se on osa kansainvälistä Wiki Science Competition -kuvakilpailua ja järjestetään nyt Suomessa kolmatta kertaa. Osallistua voi monenlaisilla kuvilla, sillä kilpailussa on seitsemän sarjaa:
Tieteilijät: Tiedeyhteistön jäsenet työympäristössään.
Mikroskooppikuvat: Optisen, elektroni- tai muun mikroskoopin kautta otetut kuvat.
Villieläimet ja luonto: Villeinä elävät tai kasvavat organismit, myös makrokuvaus.
Tähtitiede: Esimerkiksi kuvat tähdistä, ihmisistä katselemassa niitä tai niiden tutkimiseen käytetyistä välineistä.
Kuvasarjat: Teemallisesti toisiinsa liittyvät tiedeaiheiset kuvat.
Muut kuin valokuvat: Ääni- ja videotiedostot, tietokoneella luodut kuvat ja muut muuten kuin valokuvaamalla tuotetut tiedostot.
Muu tiede: Kaikki tieteeseen liittyvät kuvat, jotka eivät kuulu muihin sarjoihin, esimerkiksi arkeologiaan tai vulkanologiaan liittyvät kuvat.
Jokaisen sarjan voittajalle on luvassa 70 euron lahjakortti valokuvaustarvikeliikkeeseen, ja lisäksi sarjojen voittajakuvat pääsevät kansainvälisen kilpailun finaaliin.
Tämä makrolinssillä otettu kuva limasienistä voitti Suomen tiedekuvakilpailun luontokuvat-sarjan vuonna 2023. (FISH1E, CC BY-SA 4.0)
Tiede Wikipediaan -kilpailussa kerätään pisteitä luomalla, täydentämällä ja päivittämällä tieteeseen liittyviä tietosanakirja-artikkeleita suomeksi, karjalaksi sekä pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi. Kolme eniten pisteitä kerännyttä saavat palkinnoksi Museokortin sekä Wikimedia Suomen tarjoaman illallisen. Osallistujat saavat myös Wikipedian käyttäjäsivulleen erityisrusetteja saavutettuaan tietyt pisterajat. Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla osallistujat kirjoittivat Wikipediaan 442 kokonaan uutta tieteeseen liittyvää artikkelia, lisäsivät yli 2 600 lähdettä ja lähes 900 kuvaa.
Kilpailujen yhteisenä tarkoituksena on parantaa Wikipediasta löytyvän tiedon määrää, laatua ja luotettavuutta. Wikipedia on maailman kymmenen vierailluimman sivuston joukossa, ja suomenkielinen Wikipedia on käytännössä ainoa suomenkielinen tietosanakirja, jota enää päivitetään. Sen rooli tiedon levittämisessä suurelle yleisölle onkin siis suuri. Valeuutisten, tekoälysisällön ja disinformaation yleistyessä on entistä tärkeämpää, että luotettavaa tieteellistä tietoa on avoimesti kaikkien saatavilla.
Tieteen monipuolinen esittäminen Wikipediassa niin kuvien kuin artikkelien muodossa auttaa laajentamaan suuren yleisön käsitystä siitä, mitä tiede on, miltä se näyttää ja mitä tieteilijät tekevät. Tule sinäkin siis mukaan!
Kävimme 11.9. läpi wikikyselyn kysymyksiä ja vastauksia yhdistyksen toiminnan osalta, ja ne toivat esiin runsaasti ajatuksia. Seuraava työpaja, jossa käydään läpi Wikipediaan / Wikimedia-liikkeeseen yleisesti liittyviä kysymyksiä, on tänään tiistaina 16.9.2025 kl 18 etänä (Google meet -linkki). Tervetuloa mukaan!
Tähän astisten 33 henkilön kysymysten ja vastausten perusteella yhdistyksen rooli avoimen tiedon edistäjänä ja yhteisön toiminnan mahdollistajana nähdään tärkeänä, ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti viestintä, sillä puolet vastaajista koki sen riittämättömäksi. Wikimedia Suomea pidettiin myös yhä liian Helsinki-keskeisenä.
Perinteinen yhdistystoiminta (hallitus, byrokratia) ei vastauksien perusteella houkuttele, mutta matalan kynnyksen osallistumismuodot – kuten kerhot, retket ja etätapaamiset – kiinnostavat selvästi enemmän.
Yhdistykseltä toivottiin myös vahvempaa panostusta koulutukseen, harjoitteluun ja uusien muokkaajien tukemiseen. Prioriteettina pidettiin ohjesivujen ja opastuksen kehittämistä ennemmin kuin työkalujen teknistä jatkokehitystä – poikkeuksena kuvien siirron helpottaminen Finnasta Commonsiin, jota kannattivat lähes kaikki kysymykseen vastanneet.
Samankaltaista laajaa kannatusta saivat lisäksi Wiki Loves Monuments– ja Punaisten linkkien naiset -kilpailujen jatkaminen. Yleisötyö koettiin siis lähtökohtaisesti tärkeimmäksi toimintamuodoksi.
Tarkempia kommentteja ehdotuksista
Helpoimmin toteutettavia ideoita wikikyselyn kysymyksissä on Wikipedian Lähdekirjastosta tiedottaminen. Lähdekirjasto on wikiprojekti, jossa wikipedistit saavat pääsyn tieteellisiin lehtiarkistoihin kuten Jstoriin tai Nature-lehteen. Wikipedistien pääsyyn sähköisiin aineistoihin on myös perinteisesti Wikimedia Suomen budjetissa varattu rahaa, mutta tätä on aika vähän käytetty.
Toinen asia joka on helppo ottaa mukaan toimintaan on Yleisestä käyttösäännöstöstä kertominen, koska siihen Wikimedia Suomen on perehdyttävä oman toimintansa takia joka tapauksessa ja laadittava siihen liittyvää dokumentaatiota. Samalla on luontevaa jakaa tietoa siitä muille suomalaisille wikiprojekteille myös.
Viestinnän osalta tarvittaisiin kuitenkin tietoa siitä, millaista viestintää kaivattaisiin lisää ja ennen kaikkea missä kanavissa tulisi viestiä?
Yksi iso kysymys sosiaalisen median viestinnästä on se, että tällä hetkellä ollaan oltu pitkälti ainoastaan Facebookissa (mm. Wikipedian ystävät -ryhmä), mutta yleisesti ottaen näkyvyyden saaminen Facebookissa vaatii maksamista näkyvyydestä, johon ei olla lähdetty. Onko siellä siis tarvetta olla, ja jos ei, niin mitkä ovat vaihtoehdot sille? Vaihtoehdoksi on ehdotettu Fediversumin palveluita, mutta tämä ei ole ainakaan vielä saanut laajaa kannatusta.
Se, minkä olemme tunnistaneet jo aikaisemmin on, että blogikirjoittamista on tehty liian vähän, vaikka kerrottavaa olisi ollut. Viestintää on myös tarkoituksella keskitetty wikimedian muokkaajien luokse wikien ja Phabricatorin sisälle sen sijaan, että olisi viestitty esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä on toiminut ihan kohtuullisesti esimerkiksi pysyvän dokumentaation luomisessa ja wikipedistien tavoittamisessa.
Korkeakouluyhteistyön ja työkokeilujen yms. osalta yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa olisi laatia yhdistyksen verkkosivuille dokumentaatio niitä varten, jotka etsivät Wikimedia Suomesta työkokeilu-, työharjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkaa. Toinen konkreettinen asia on osallistua tarjoamalla projekteja Google Summer of Codeen ja Outreachyyn, jotka ovat stipendejä avoimen lähdekoodin ohjelmointiin. Siviilipalveluspaikkojen osalta yhdistyksen strategia on varmaankin löytää hakijalle Wikimedian in Residence -paikka suuremmasta organisaatiosta. Tällöin kyseinen organisaatio toimisi virallisena siviilipalveluspaikkana, ja Wikimedia Suomi tukisi näitä Wikipedia- ja Wikidata-projektien asiantuntijana.
Ehdotuksiin kuului myös vapaaehtoisten järjestämien wikikerhojen, valokuvausretkien, työpajojen ja etätapaamisten organisointi. Tässä kysymyksenä on, että vaikka moni vastaajista kannattaa näitä toimintana yleisellä tasolla, niin kuinka moni olisi kiinnostunut osallistumaan näihin myös itse? Wikipedia-luentoja ja muokkaustyöpajoja yhdistys järjestää ainakin silloin, kun eri tahot ovat näistä meihin yhteydessä. Muokkaus- ja valokuvakilpailut sekä valokuvausretket jatkuvat myös.
Ehkä toistaiseksi isoimpana suunnitelmia sitovana projektina on suunnitelma osallistua ensi vuonna Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen siten, että järjestäisimme siellä suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten wikipedistien tapaamista ja osallistuisimme OuluLöyly-hackathoniin. Tämän laajuus selviää sen myötä, kun OuluLöyly-tapahtuman hakemat eri avustushaut saavat päätöksensä.
Yleisötyön haasteet
Yksi merkittävimmistä yleisötyön haasteista on resurssien riittävyys. Laajamittainen yleisötyö vaatii rinnalleen tukitoimintaa, mutta meillä ei ole ollut kapasiteettia toteuttaa molempia samanaikaisesti. Tämä on rajoittanut kykyämme hyödyntää yleisötyön tuloksia ja on ollut tärkein yleisötyötä rajaava tekijä – ei niinkään se, etteikö yleisötyötä voisi tehdä määrällisesti enemmän.
Vaikka olemme melko teknisesti orientoitunut ryhmä, olemme samalla todennäköisesti eniten Wikipedia-työpajoja järjestänyt taho Suomessa. Yleisötyötä olemme siis tehneet runsaasti, mutta kokemuksemme perusteella yksi vaara on se, että yleisötyö ”kannibalisoi” muuta toimintaa.
Jos esimerkiksi siirretään yksi kolmesta osa-aikaisesta työntekijästä teknisistä tai helpdesk-tehtävistä yleisötyöhön, tämä vaatii sekä varsinaisen yleisötyöhön käytetyn ajan että sen edellyttämän lisääntyneen tukitoiminnan. Tässä tekninen ja muu toteutuskyky on siis ollut useammin pullonkaulana yleisötyölle kuin päinvastoin, ja olemme tarvinneet lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät MediaWikin, wikikoodin, Wikidatan ja tekijänoikeuksien kaltaisia asioita. Tästä syystä olemme priorisoineet teknisen osaamisen vahvistamista yleisötyön laajentamisen sijaan.
Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi yleisötyön näkökulmasta tämän vuoden Outreachy-projekti oli selkeä menestys: noin 20 uutta muokkaajaa teki Wikipedia-tunnukset, opetteli Phabricatorin ja Wikimedia-gadgettien käytön sekä muokkasi Wikimedia Commonsia. Tuloksena korjattiin Cat-a-lot-työkalusta iso joukko bugeja ja lisättiin HotCat:iin tuki Wikimedia Commonsin data-nimiavaruudelle. Täältä voit lukea Adiban, joka oli harjoittelijana projektissa, kokemuksista.
Vapaaehtoisten tarpeet
Toinen keskeinen huomio koskee vapaaehtoisten tarpeiden ymmärtämistä. Osallistujia kiinnostavat eniten sellaiset toimintamuodot, jotka ovat omaehtoisia eivätkä luo heille lisätyötä tai -vastuita.
Yhdistys painottaa toiminnassaan usein rahoituksen saamisen takia avustushakemusten täyttämistä raportteineen ja näyttävien tapahtumien järjestämistä. Kokemukseni mukaan nämä eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisten – olivatpa he wikipedistejä tai yhdistyksen aktiiveja – kannalta kovinkaan tärkeitä. Heille tärkeää on, että perusasiat toimivat.
Käytännössä vapaaehtoiset arvostavat mahdollisuutta järjestää omaa toimintaansa sujuvasti ilman byrokratiaa ja saada apua ongelmatilanteissa.
Kansainväliset vaatimukset
Kolmas toimintaa ohjaava tekijä on kansainvälisten vaatimusten toteuttaminen. Koska toimimme pääosin Wikimedia Foundationin avustuksilla, toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia. Käytännössä mitattavia asioita ovat esimerkiksi uudet muokkaajat, muokatut artikkelit sekä Wikimedia Commonsiin tallennetut ja eri wikeissä käytetyt kuvat.
Yksinkertaisin tapa lisätä vaikuttavuutta on tehdä asioita, jotka ovat hyödynnettävissä tai kopioitavissa muihin wikeihin suomenkielisen alueen ulkopuolella. Toinen on, että teemme Wikimedia-liikkeen sisällä jotain, mitä hyödynnetään Wikimedia-liikkeen ulkopuolella. Esimerkiksi melko suuri osa Wikidatasta on tällaista sisältö,ä jota hyödynnetään myös muualla.
Kansainvälisen wikiyhteisön kannalta oleellisia ovat myös Affiliate Health Criteria -säännöt, joilla seurataan WMF:n kumppaniverkoston toimijoiden elinkelpoisuutta. Pyrimme systemaattisesti parantamaan kriteerien toteutumista sekä omassa toiminnassamme että suomenkielisessä wikiyhteisössä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta jos saamme vuosittain yhden listalla olevan asian parannettua, se on jo edistystä.
Tulevaisuuden tavoitteet
Nämä rajat eivät ole este toiminnalle, vaan ne määrittävät sen kehykset, joiden sisällä toimimme. Ymmärtämällä rajat voimme keskittyä sellaiseen toimintaan, joka:
hyödyntää nykyisten aktiivien osaamista
motivoi vapaaehtoisia osallistumaan
tuottaa mitattavaa vaikuttavuutta
kiinnostaa sekä paikallista yhteisöä että kansainvälistä Wikimedia-liikettä
on toteutettavissa käytettävissä olevilla resursseilla
Wikikysely on ollut avoinna kaksi viikkoa, ja siihen on osallistunut 29 vastaajaa. Wikipedistien ja wikimedistien vastauksista alkaa hahmottua jo selkeitä linjoja. Jotta yhteisön ääni kuuluisi mahdollisimman laajasti, tarvitsemme kuitenkin vielä lisää näkemyksiä. Vastaamalla ennen syyskuun puoliväliä voit olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä Wikimedia Suomi tekee ensi vuonna. ( vastaa kyselyyn )
Kyselyssä kysymykset ovat kyselyyn osallistujien lisäämiä, ja niihin vastataan yksinkertaisesti ”Kyllä” tai ”Ei”. Vastaukset näkyvät kaikille reaaliajassa anonyymisti ja kertovat, mistä olemme samaa mieltä ja missä mielipiteet eroavat.
Mihin kerättyä tietoa käytetään?
Syksyn aikana Wikimedia Suomi valmistelee ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Syyskuun lopussa jätetään Wikimedia-säätiölle vuosiavustushakemus, ja marraskuun loppuun mennessä viimeistellään toimintasuunnitelma. Kyselyn tulokset ohjaavat valmistelua: haluamme tietää, mikä toiminta on yhteisön mielestä tärkeintä. Päätösesityksiin ja pöytäkirjoihin lähteistetään niiden perustana olevat yhteisön mielipiteet.
Miten voit vaikuttaa?
Voit osallistua joko vastaamalla kyselyyn tai tulemalla mukaan työpajoihin, joissa käydään vastauksia läpi ja muokataan niiden pohjalta tekstiä vuosiavustushakemukseen. Työskentely muistuttaa Wikipedian muokkaamista: kuka tahansa voi osallistua itsenäisesti verkossa tai yhdessä työpajoissa. Voit seurata toimintaa projektisivulla.
Työpajoissa tarkastelemme kysymyksiä ja vastauksia, etsimme kannatusta saaneita ideoita ja muotoilemme niistä konkreettista toimintaa. Tarvittaessa voimme myös esittää kyselytyökalussa jatkokysymyksiä. Jos vastauksissa kyseenalaistetaan nykyisiä toimintaa jota pidämme tärkeänä jatkaa, keskustelemme siitä, pitäisikö toimintaa muuttaa vai perustella sen merkitystä paremmin. Kuukauden aikana muotoilemme kyselyn tuloksista tekstin vuosiavustushakemukseen.
Työpajoihin voi ilmoittautua osoitteeseen info (at) wikimedia.fi tai jättämällä viestin järjestäjille Wikipediassa. Osallistumalla kyselyyn ja työpajoihin pääset suoraan vaikuttamaan Wikimedia Suomen toimintaan. Tervetuloa mukaan!
Wikimedia Suomi avaa wikikyselyn Oodissa keskiviikkona 20. elokuuta 2025 klo 14.00. Wikikysely on kehittämämme vertaiskyselytyökalu, jota kokeillaan yhteisön mielipiteiden kartoittamiseksi. Wikimedistit voivat käyttää anonyymiä vastausaineistoa oman harrastuksen tai työn hyväksi ja Wikimedia Suomi hyödyntää sitä yhdistystoiminnan suunnittelussa.
Kutsumme kaikki kiinnostuneet wikimedistit ja -pedistit julkaisutapaamiseen Helsingin pääkirjasto Oodin ryhmätila 3:een. Luvassa on wikikyselyn esittely ja koekäytön aloitus, eli osallistujat pääsevät ensimmäisenä lisäämään kysymyksiä ja vastaamaan. Lisäksi tarkoituksena on rennossa tunnelmassa vaihtaa kuulumisia tuttujen kesken ja tavata uusia wikimedistejä, sekä keskustella ajankohtaisista wiki-aiheista ja yhdistyksen ensi vuoden toiminnasta. Tapaaminen kestää n. klo 16.00 asti. Jatkot, ja toinen esittely pidetään läheisessä Cafe Lasipalatsissa klo 17.00 after work -hengessä.
Kaikki Wikimedian käyttäjät (edellyttää kirjautumista) voivat lisätä kysymyksiä tai väitteitä, joihin muut ja itse voivat vastata vain ”Kyllä” tai ”Ei”. Kysely alkaa tyhjänä, puhtaalta pöydältä. Anonyymien vastausten kokonaismäärät ja uudet kysymykset ovat reaaliajassa julkisia. Kysymyksiä ja vastauksia pyydetään 15.9. mennessä, jotta Wikimedia Suomi voi hyödyntää niitä strategian, toimintasuunnitelman, ja Wikimedia Foundationin Community Grant-hakemuksen valmisteluun.
Wikimedia Suomi ry osallistui vuoden 2024 lopulla ja kuluvan vuoden alussa Avoimen demokratian yhteisöjen opintopiiriin. Mukana olivat toiminnanjohtaja Kimmo Virtanen sekä hallituksen jäsenet Tuukka Hastrup ja Heikki Kastemaa sekä taustalla pj Tero Toivanen. Opintopiirin ohjaajana toimi allekirjoittanut, avoimen demokratian asiantuntija Raimo Muurinen.
Opintopiirissä käydään läpi yhdistyksiä ja erilaisia käytäntöjä päätöksenteon järjestelmällisestä avaamisesta verkossa laajemmalle yleisölle kuin yhdistyksen hallitus ja työntekijät. Wikimedia Suomi ry:n päätösten valmisteluun voi osallistua kuka tahansa verkossa. Myös avoimen tiedon alalla Open Knowledge Finland ja hakkeri- ja makerkulttuuria edistävä Tampere Hacklab ovat noudattaneet ”radikaaleja” avoimuuskäytäntöjä, mutta myöhemmin rajanneet osallistumismahdollisuutta pienemmälle joukolle.
Avoimen demokratian teoreettinen pohja on Jürgen Habermasin (kuvassa vasemmalla) (Julkisuuden rakennemuutos 2004) ja Jean-Jacques Rousseaun (Yhteiskuntasopimuksesta 1998) tuotannoissa. Mitä paremmin erilaiset mielipiteet voivat tulla kuulluksi julkisessa keskustelussa sitä paremmat mahdollisuudet päätöksenteolla on heijastaa ihmisten erilaisia arvoja. Valistusfilosofi Rousseaun tuotantoon viitaten, kansa, ja vain kansa on suvereeni päättämään omista asioistaan, eikä se ole enää suvereeni jos se luovuttaa valtansa pienelle joukolle edustajia. Siksi täysi demokratia voi toteutua vain suorana.
Avoimen demokratian yhteisöt on viime vuonna aloittanut “tekevä ajatuspaja”, joka järjestää yhdessä opiskelua ja kehittää demokratiaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen demokratian ja wikipedian perusajatus on sama: kuka tahansa voi muokata. Avoimuus sinällään ei kuitenkaan aina takaa päätöksenteon toteutumista ideaalilla tavalla.
Wikimedia Suomi ja Avoimen demokratian yhteisöt kehittävät niin kutsutun arvopohjaisen, datan ohjaaman demokratian mukaista kyselytyökalua. Idea on, että kaikki yhteisön jäsenet voivat esittää kyllä- tai ei -kysymyksiä. Tunnetuin tämänkaltainen työkalu on Pol.is.
Vastaukset tuottavat yhteismitallista, vertailukelpoista dataa, joka kertoo saman- ja erimielisyyden asteista, tai yhteisymmärryksestä. Anonyymina reaaliajassa julkaistavaa vastausaineistoa voi tulkita esimerkiksi yhteisten ongelmien tai ratkaisujen määrittelyn avuksi. Esimerkiksi Tampereen seudun pyöräilijät ry on käyttänyt menetelmää tämän vuoden toimintasuunnitelmansa valmisteluun.
Maailmalla samoja piirteitä omaavista menetelmistä on käytetty yleisnimeä wikikysely (wiki survey). Wikimedia Suomi kehittää Avoimen demkoratian yhteisöjen kokemuksia hyödyntämällä omaa wikikyselytyökalua, joka integroituu Wikimedian järjestelmiin. Se on tarkoitus julkaista koekäyttöön elo-syyskuussa ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelun tueksi sekä wikipedistien omiin käyttötarkoituksiin. Kehitystä voi seurata ja osallistua Wikiprojektissa.
Wikikuvaajat on ryhmä valokuvauksesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka kuvaavat Wikimedia Commonsia ja Wikipedia-artikkeleita varten. Ryhmän tarkoitus on luoda yhteistä toimintaa valokuvaaville wikipedisteille ja aktivoida valokuvauksesta kiinnostuneita ihmisiä kuvaamaan Wikimedia Commonsia varten. Ensimmäiset tapaamiset järjestetään Helsingissä. Tervetuloa mukaan!
Toiminta
Ryhmä tarjoaa yhteisön keskusteluun ja uuden oppimiseen valokuvista, valokuvauksesta, kaupungin muutoksesta ja paikallishistoriasta. Kokouksissa voi olla ohjelmaa ja koulutusta, mutta tärkeää on kuvien jakaminen ja niistä keskustelu, sekä uusien kuvauskohteiden yhteinen ideointi. Myös kuvausretket ovat mahdollisia. Kokousten välillä kuvataan itsenäisesti. Jokainen voi valita itselleen sopivia kuvausaiheita kattoteemaan liittyen, mutta tueksi ideoidaan yhdessä myös lista mahdollisista kohteista. Jokaisen jäsenen mielipide ja tietous on olennaista ryhmän toiminnassa.
Kuka voi osallistua
Kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Ryhmän jäsen voi olla yhtä hyvin valokuvauksen aktiiviharrastaja kuin arjen kännykkäkuvaajakin. Ryhmän toimintaa voi myös hyödyntää oman kuvaamisen aktivoimiseen. Tärkeintä on kiinnostus valokuvaamiseen, kaupungin dokumentoimiseen ja kuvien jakamiseen. Pyrimme luomaan toimintaan osallistumiselle matalan kynnyksen ja huomioimaan saavutettavuuskysymykset. Toivomme voivamme saada mukaan mahdollisimman monenlaisia osallistujia.
Kuvien teema
Kattoteemana kuvaamiselle on kaupungin muutos rakennuksineen, tiloineen, ihmisineen ja tapahtumineen. Tavoitteena on valokuvin dokumentoida muuttuvaa ympäristöämme ja jakaa kuvallista tietoa avoimin oikeuksin.
Aikataulu
Ryhmän toiminta alkoi toukokuussa 2025. Tapaamme touko-elokuussa muutaman kerran, jotta ryhmä saadaan käyntiin. Sen jälkeen kokoonnumme harvemmin, esimerkiksi 2-3:n kuukauden välein.
Kuluneena vuotena olen seurannut tekoälyn käyttöä Wikimedia Suomen parissa: Olen osallistunut mm. Tekoälykahveille, kokeillut ChatGPT-käyttöä, valmistellut Sitra tulevaisuusvalta hakemusta, ja on tehty monia pieniä tietokoneohjelmasovelluksia missä työkaluna mukana on Chatgpt.
Esimerkkinä vastaantulleita käyttötapoja:
ohjelmointi ja tekninen työ
tiedonhaku ja tiivistelmät
automaatiot ja botit
liiketoimintaennusteet ja apu taulukkolaskennassa, grafiikoissa
kuvien luominen ja muokkaus tekoälyllä
tekstin sujuvaksi puheeksi muuttaminen ja päinvastoinkin
kirjoittaminen ja sisällöntuotanto
opintojen tuki, esimerkiksi kielten oppiminen ja matematiikka
kielenkääntäminen tekoälyn avulla
elokuvatieto ja ChatGpt
näin aloitat tekoälyn käytön
ohjelmointi ja tekninen työ
Uusin käyttökohde meillä on ollut web-sivuston Wiki loves monuments 2025 kilpailusivuston sivut. Chatgpt:tä käyttäen tehtiin python-ohjelma, mikä haki sivuttain verkkolinkit. Linkin toimivuuden lisäksi etsimme myös sellaiset linkit jotka eivät arkistoituneet toimivana kun vuosittain arkistoimme sivut. Scripti ymmärsi myös wordpressin base64 enkoodatut osiot joita olisi ollut hankala päivittää käsin.
2. tiedonhaku ja tiivistelmät
Hakukone on ihan pätevä tiedonhaussa. Uusinta tekniikkaa ovat syvähaut missä tietokoneen käyttäjä voi seurata AI:n toimintaa näytöltä.
Jos et saa haluamaasi tulosta, vastausta, antamastasi tehtävästä, niin pyydä tekoälyltä ehdotuksia sen parantamiseksi. Tämä voi usein johtaa parempiin tuloksiin. Kysymyksen antoa tekoälylle voi yrittää parantaa seuraavilla: a) määrittele mihin keskitytään, b) tulosteen aiottu käyttötarkoitus ja c) kaikki haluttu materiaali. (Vähemmän materiaalia voi toki antaa paremman lopputuloksen, ainakin silloin kun tulosta tehtävään ei saa.)
3. liiketoimintaennusteet ja apu taulukkolaskennassa, grafiikoissa
Wikiprojekti punaisten linkkien naiset vuosina 2021–2025
4. kuvien luominen ja muokkaus tekoälyllä
Valokuvasta voi poistaa henkilön, auton tai talon ja taustoittaa tyhjän kohdan muiden valokuvan osien avulla.
5. Tiedonhaku kuvasta, omasta muistiinpanosta webinääristä
Tässä on kuvasta poimittu teksti (ChatGPT):
Tapahtumavinkkejä
Järjestä tapahtuma syyskuussa tai muuna aikana tai liitä ohjelmaan jo suunnittelemasi tapahtuma.
★ Ovet auki rakennuksiin, joihin ei yleensä pääse
★ Korjaustyöpaja tai -näytös, myös talkoot
★ Etävierailu suljettuihin rakennuksiin
★ Kylän avointen ovien päivä
★ Näyttely rakennuspiirustuksista
★ Vinkkisuunnistus kiinnostaville rakennuksille
★ Rakennusperintöteeman esiin nosto kirjastossa
★ Paikkakunnan rakennusten muistelutapahtuma
★ Valokuvakävely, ohjeet kävelyjen järjestämiseen löytyvät WLM-kilpailun verkkosivuilta: Valokuvakävelyt – Wiki Loves Monuments 2025
Tekstin poiminta onnistuu hyvin webinaaristä tehdystä muistiinpanokuvasta ja ChatGpt pyynnöstä lukee tekstin ääneen.
6. tekstin sujuvaksi puheeksi muuttaminen ja päinvastoinkin
Kokeilussa ChatGpt luki tekstiä ääneen sujuvalla suomenkielellä.
7. kirjoittaminen ja sisällöntuotanto
Tiivistelmien tekeminen suuresta määrästä informatiivista materiaalia esimerkiksi englanninkielisestä messulehdestä ja kohteen nettisivuilta.
ChatGpt voi lukea teknisen materiaalin ja tehdä suomenkielisen tiivistelmän. Tästä on hyvänä esimerkkinä wikipedia-sivu matkapuhelimesta PinePhone Pro, joka on tehty avoimella lähdekoodilla, ja sivun sisältö on tiivistelmä ehkä vaikeastakin tekstimateriaalista. Asiasta enemmän on esitelmävideossa (IT-kouluttajat ry:n 20-vuotisseminaari).
8. opintojen tuki, esimerkiksi kielten oppiminen ja matematiikka
Paranna harjoitustehtäviäsi useiden kierrosten kautta, olipa kyse sitten kirjoittamisesta, koodaamisesta tai ongelmanratkaisusta. Esimerkeistä voi kysyä selityksen myös ChatGpt-tekoälyltä ja verrata oppimateriaaliin. Osalle opiskelijoista ja koululaisista tämä tekee opeteltavan asian mielenkiintoisemmaksi ja kaikilla pitäisi muodostua lisää nopeutta tehtävien ratkaisuissa.
9. kielenkääntäminen tekoälyn avulla
ChatGPT tuntuu osaavan eri kieliä ja suoriutuu nopeasti kielenkäännöksistä.
Käännöstehtävä suomi – klingon
Käännöstehtävä tuntematon –> ranska -> suomi
Maht uasalistid
Wiki Loves Monuments -kiiSton puahta uasalistid Guovakuvijguin, main udinoo suojalum
Erikoismerkkien selitys (kirjaimet jotka eivät ole perusaakkosia):
Kuvassa esiintyy pohjoissaamen kielen merkkejä, jotka eivät kuulu suomenkielisiin perusaakkosiin. Tässä tärkeimmät:
á: a, jossa on akuutti aksentti. Käytetään vokaalin ääntämyksen pidentämiseen tai muuttamiseen.
š: s, jossa on háček-merkki (pieni koukku päällä). Äännetään kuten englannin ”sh”.
ž: z, jossa on háček. Äännetään kuten englannin ”s” sanassa measure.
ń: n, jossa on akuutti aksentti. Äännetään nenäsointuisena n-äänteenä.
Nämä kirjaimet ovat yleisiä pohjoissaamessa, jota teksti pääosin edustaa.
—- >> ranskankielelle
Tässä on kuvasta poimitun pohjoissaamenkielisen tekstin ranskankielinen käännös:
Texte traduit en français :
Participation
Le concours Wiki Loves Monuments permet de participer avec des photographies de monuments, tels que des sites protégés ou d’autres objets désignés comme patrimoine culturel, qui peuvent être enregistrés.
La période de participation au concours est du 1er au 30 septembre 2025 via la plateforme Wikimedia Commons, où les images doivent être téléchargées sous la licence Creative Commons BY-SA 4.0. Vous pouvez participer avec vos propres photographies, qu’elles aient été prises en 2025 ou plus tôt.
>> suomenkielelle
Tässä on kuvasta poimitun pohjoissaamenkielisen tekstin suomenkielinen käännös:
Osallistuminen
Wiki Loves Monuments -kilpailuun voi osallistua valokuvilla, jotka esittävät suojeltuja kohteita tai muulla tavoin määriteltyjä kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kilpailun aiheena.
Kilpailuun osallistuminen tapahtuu 1.–30.9.2025 välisenä aikana Wikimedia Commons -alustalla, jonne kuvat ladataan. Niiden tulee olla julkaistavissa Creative Commons BY-SA 4.0 -lisenssillä. Kilpailuun voi osallistua omilla valokuvilla, jotka voivat olla otettu vuonna 2025 tai aiemmin.
valokuvakilpailusta alkuperäinen suomenkielellä
10. Scifi-elokuvia joissa tekoäly on osa päähenkilöiden elämää.
.jpg){kind=link}