Kun on ideaton olo, selaan luonnoskirjaa. Mulla on keskeneräisiä töitä, jotka painavat mielessä.

Iltaisin poltan kynttilävarastoja pienemmäksi. Joulua on kotiin koristeltu niukasti, mutta sopivasti kolmella paperitähdellä, yksillä jouluvaloilla purkissa ja yhdellä kyntteliköllä. Kunnon siivous olisi paras koristus.

Maalasin jääkarhuja. Ne on minusta hienoja eläimiä, vaikka pelkään kaikkia karhuja ihan hirveästi. Maalasin seinälle talven, ulkona vain piiiiitkää syksyä.

Isoäidinneliökiintymys

Uuden isoäidinneliöpeiton seuraava tavoitteeni on virkata 4 ruutua, sitten 30 ja sitten 11. Sitten olen puolessa välissä. Muistelin mitä olen jo neliöistä tehnytkään. Matka tuntuu pitkältä niistä ajoista, jolloin ajattelin, että isoäidinneliö täytyy olla vaikea virkata.

Ensimmäinen työni. Nukenpeitto kummitytölle.

 

Tuolinpäällinen, joka nykyään on kuitenkin useimmiten nukenpeitto.

Vauvanpeitto.

Koiran vaate.

Torkkupeitto. Käytössä päivittäin. Tosin mies kommentoi peittoa,että on kuin yrittäisi kanaverkolla tuulta pitää. Peitossa on liikaa reikiä. 

 

Sitten tämä viimeisin mekko.

I remember the times, when I was thinking granny square must be very difficult to crochet. But that was then when I have never even tried to make a single one. Now I am little addicted to the granny squares.

Työläisäidin elämää

Työläisäidin elämää, ei paljoa aikaa harrastaa, mutta silti olen saanut aikaiseksi edes jotain. Lähinnä tarpeellista lämmikettä syksyksi ja talveksi.

Olen aloittanut myös uuden isoäidinneliöpeiton, se on mun stressinpurkupeitto. Yritän virkata edes yhden neliön illassa ja olla ajattelematta sen aikaa mitään murheita tai huolia.

Lokakuu on kiva, kun meillä on pian 2-vuotis synttärit. Pitäisi päivittää vauvakirjaa uusimmilla sanoilla paitta (paita), passst (pastilli) ja tjoo (joo).

Time flies, it's October already. I am a working mom nowadays, so not much time for crafts lately. I have done only something necessary for the autumn and winter, neck warmer, leg warmers and slippers. And I have started a new granny square blanket with black frames. I have only 221 squares to do, it’s quite reasonable.

October is a great month, our daughter is having birthday in the end of the month. I should update her baby memory book with recent words.

Mekko

Virkattu lintu -blogin Anna oli löytänyt vanhasta lehdestä kivan liivin. Siitä inspiroituneena tein mekon. 27 neliötä hameosaan, neljä läppään, pylväillä virkatut henkselit ja simpukkavirkkausta helmaan, hameosan yläreunaan vähän kuminauhaa. Aika helppo.

Muutoksia

Tänään ajettiin pitkin vanhaa merenpohjaa. Olen innostunut maisemista. Se on muutos minussa, pian on edessä muutos elämässä. Viimeinen lomaviikko alkamassa.

(Salama latistaa kaikki sävyt, mutten jaksa viritellä skanneria tai odottaa huomiseen, jotta olisi valoa.)

Halusin ottaa kuvan uudesta kampauksesta.

 Lampunvarjostimen kehikon olen ostanut aikoinani 50 pennillä kirpparilta. Kun en viime aikoina ole juurikaan roikkunut netissä ja koneella, ehdin tehdä lampullekin jotain. Voi että tekee hyvää, kun saa tällaisia ikuisuusprojekteja vihdoin valmiiksi.

Alkukesästä tein myös aika monta korua.

 

Laitoin taas johdon seinään, tämä ei silti ole paluu, ei edes haparoiva askel siihen suuntaan. Ei olisi oikeasti sisäistä rauhaa tähän. Kirjoitan jatkossa, jos siltä tuntuu. Blogiton elämä kun vapauttaa aikaa paljon muuhun.

Olisi kiva pitää blogia, jossa kuvaisi joka päivä taivasta ja tarkkailisi pilviä. Oikeasti tiedän, ettei minusta olisi tuollaiseen järjestelmällisyyteen ja en halua käynnistää konetta joka päivä.  Pelkkien kuvien kanssa olisi kyllä helppoa, näiden sanojen kanssa ole jumissa. 

Pilvistä olen nyt ollut kiinnostunut maalausmielessä. Ne ovat aika hyvää maalausterapiaa. Kukaan ei voi sanoa mikä on oikein ja mikä väärin. Pilvet muuttavat taivaallakin koko ajan muotoaan, siksi niitä voi aloittaa uudestaan ja uudestaan,jos tuntuu että menee väärin. Mulla menee nyt vähän käsityöt ja maalaushommat sekaisin, yhdistyvät toisiinsa. Mutta niin se pitääkin mennä. Sellaisia asioita, joita on muutamat viime vuodet pyörittänyt ja täälläkin miettinyt yhdistyvät, jäsentyvät ja löytävät toisensa. Olen ollut innostunut niin, että maalasin viisi teosta viikossa. Viikko ei tuntunut viikolta, pitkään on illat ja yöt venyneet, mutta silti tämä tuntuu uskomattomalta. Nyt huilaan.  

Viimeinen

Olen yrittänyt pysyä poissa kirpputoreilta, ettei kävisi kuten eilen. Mentiin katsomaan vaatteita. Yhtään vaatetta ei tullut ostettua vaan kotiin kannettiin rannekoru, kori, villainen pieni matto/liina, patalappu ja nukke.

Työstän koruja hiljalleen, pienissä erissä. Perhosen myötä lepattelen kevätlaitumille. Pihatyöt odottavat pian, elämässä on myös isoja stressiasioita. Tämä on viimeinen blogikirjoitukseni. Blogi on antanut paljon, mutta nyt on keskityttävä uusiin juttuihin. Kiitos kaikille lukijoille ja erityisesti kommentoijille. Voikaa hyvin.

Liina

 

En ole jaksanut tehdä mitään käsitöitä aikoihin. Tämäkin peiton kanssa samaa sarjaa oleva liina valmistui ajat sitten. Nyt on tämän talon melkein kaikki patalaput käytetty.

Ristiriitaista

Kun jotkut uudistaa kotia vaikkapa ompelemalla tyynyjä, minä olen maalannut tauluja.
Tyttökin sai oman Helmityttö-taulunsa. Kysyin onko se hieno? Hän hymyili minulle ja sanoi EI. Ja sen sanoi hän, joka ei juuri muuta puhu kuin kä ja ke. Äiti on onnellinen.
(Kuvan alareunassa yksi kiva juttu valmisteilla.)

Craft it forward 2011

Minäkin päätin liittyä Craft it forward 2011 -haasteeseen mukaan Ilonan innoittamana. Craft it forward 2011 tarkoittaa, että lähetän ensimmäiselle viidelle tähän postaukseen ilmottautuvalle jotakin itse tehtyä tämän vuoden aikana. Haasteen tarkoitus olisi, että vastaavasti nämä viisi, jotka ilmottautuvat, laittavat haasteen eteenpäin omassa blogissaan ja lupautuvat tekemään jotakin itse ja lähettämään ne taas viidelle. Kyseessä saa olla mitä vain itse tehtyä; käsitöitä, maalattua, valokuvattua... Ottakaa haaste vastaan ja tulkaa mukaan!

Koska halukkaita ei ole tähän mennessä tullut yhtä enempää, pistän pelin poikki ja en ota enää ilmoittautumisia vastaan.

Helpot huivit

Viikonloppuna maalasin vähän. Aamulla aurinko paljastaa illan pimeydessä maalatut sävyt liian räikeiksi.

Lankakevennykseni ei ole edennyt paljoakaan viime aikoina. On ollut niin paljon kaikkea muuta mitä harrastaa. Pyrin ja yritän yksinkertaistamaan elämääni. Kunpa oppisin vähän karsimaan tekemisiänikin (tai kaikkea sitä mitä haluaisin tehdä). Menen aina projektista toiseen. Tuntuu etten olisi olemassa, jos en koko ajan tekisi jotain, saisi jotain aikaiseksi.
Huivit tein joku aika sitten, toinen lahjaksi (ylempi), alempi omaan käyttöön. Yritän pitää vaatemäärän minimissään, vaihtelua perusmustaan olemukseen luon asusteilla. Huivi on vaatekaapin ties monesko jo, mutta huivit ovat minun vaate.

Meillä oli tänään piirustuspäivä. Hän veteli viivoja, minä tein neljä perhosta. Niistä ehkä myöhemmin lisää. Meillä on yhteinen työpöytä ihan kaaoksessa. Paljon hommia kesken.

Koruja

Laitoin pari rintakorua kauppaan.
Edit. molemmat MYYTY. Laitan jossain vaiheessa lisää.
*************************************************************************
Tänään käytiin näyttelyssä ja lempikahvilassa. Kaipasin vaihtelua, kaipasin inspiraatiota.

Jäälyhdyt

Isot kerholaiset olivat tehneet jäälyhtyjä. Me sitten perässä kanssa.

Leikkimielistä sisustamista

Pujotin helmiä rullaverhon naruun. Pieni detalji, väripilkku, arjen kaunistaja.

Hanna Frosterus-Segerstrålen lapset pääsevät tyttösen kuvaseinälle. Ihana. Ihanaa on myös, että on helmikuu. Lupausta keväästä.

Valkaisu

Hiljaisuuteni johtuu isosta sangosta kallanvalkoista maalia. Paraikaa ankea mäntyinen Lundia on valkaistumassa. Jos tiukka maalausaikatauluni pitää, viikon päästä homman pitäisi olla valmista. Alkaa jo puuduttaa tämä pari viikkoa putkeen hiomista ja maalaamista. Viime vuoden lopulla ajattelin maalaavani tammikuussa. En tosin silloin ajatellut sen olevan tällaista. Nenäongelmainen odottaa valmistumista. Haluaisin maalata isoon kokoon, kaikki pohjani ovat pieniä.
Käsityökoristakin tuli valkoinen, langat huivia varten jo odottavat. Lankakevennystäkin haluan tehdä.