Jouluterveisiä

Nämä ompelemani joulusydämet ja kortit vievät kiitokset ja hyvän joulun toivotukset esikoululaisemme opettajille. Mukavia ja jouluisia puuhastelupäiviä teille lukijani:).

Pehmoleluja neulahuovuttamalla

Pienet taiteilijamme halusivat villaa ja huovutusneuloja tarkoituksenaan tehdä pehmoeläimiä. Tarvikkeitahan haettiin ja värejä valittiin ja niin pääsivät lapset työn alkuun. Äiti ihmetteli vieressä kuinka superloonista tehtiin eläimelle muotoa ja pohjaa ja sen päälle lapset aloittivat pistelemään villaa. Idean tähän työhön toi tokaluokkalaisemme, joka kuvataidekoulussa oli saanut neulahuovuttaa kauniin pikkulinnun. Kaikenkaikkiaan niin mielenkiintoista oli tämä neulalla pistely, että sivustaseuraajatkin kävivät kokeilemassa miten pallo tehdään :). Vähän jäi itseäni kaivelemaan, että onnistuisikohan ilmeikkään tontun tekeminen tällä systeemillä. Joka tapauksessa näin söötteihin ilmeisiin en varmastikaan onnistu mitä lapset eläimiinsä saivat.

Askartelua verkosta ja oksista

Ihmeesti on aika vierähtänyt edellisestä postauksesta. Monenlaista on tullut värkättyä, mutta esille tuominen on jotenkin jäänyt :). Havukartiostani jäi jänisverkkoa sopivan kokoinen mukavasti rullalle kierinyt verkonpalanen. Sitä katsellessani sain ajatuksen tehdä "kudotun" seppeleen ikkunoihin. Itse asiassa tein näitä kaksi kappaletta. Pyörittelin ja muotoilin verkon seppeleen malliseksi ja hyödynsin jänisverkon rautalankatikkuja kiinnitykseen. Tämän jälkeen sprayasin verkot valkoisella maalilla  ja kierittelin valonauhan ympärille.

Tämä kummallinen väkerrys on taas pajukepeistä koottu ja valkoisella spraymaalilla maalattu. Kiedoin valot ympärille ja solmin kokonaisuuden kauniilla rusettinauhalla.

Havukartioni

Minun havukartioni on nyt valmis. Tänäkin syksynä taas unohdin ostaa tarpeeksi ajoissa ruukkuihin tuijat, jotta saisin jouluna pitää niissä valoja. Ei auttanut muu kuin hakea havuja ja verkkoa ja tehdä oma havupuu. Yritin etsiä tukevampaa verkkoa kuin tämä jänisverkko, mutta kun ei löytynyt, laitoin kepit verkon sisään tukemaan koko komeutta.  Ilman keppejä havujen paino meinasi keikauttaa kumoon koko tötsän. Kun kehikko oli valmis, havujen laittaminen oli mukavaa ja melko nopeaa puuhaa. Valmis joulupuuni on ihana ja varsinkin kun se sai ylleen jouluvalot, sitä on nyt mukava ohikulkiessa katsella.

Viikonlopun tunnelmaa

Viikonloppuna on tullut poltettua kynttilöitä ja ensimmäiset joulukoristeetkin ovat löytäneet paikkansa. Ulkona on niin pimeää ja märkää, että sisällä on mukava tunnelmoida lämpimien valojen keskellä. Ensi viikolla saamme pakkasia ja ehkä sen myötä myös lunta. Toivottavasti näin käy :). Tämä oli tällainen kännykkäpostaus kuvineen päivineen.

Palloja liivihameessa

Ihastuin niin tähän pallotrikooseen, että halusin kokeilla jotain siitä. Useimmiten on tullut tehtyä kuviokankaista perustrikoopaitoja. Nyt teki mieli tehdä hieman erilaista, jotain hempeää ja tyttömäistä. Frillathan sopivat erittäin hyvin tähän tarkoitukseen.

                           

         

            Mekkomallina käytiin Mekkotehdas-kirjan Elina-kaavaa.

Kangas on laadukkaan oloista joustavaa trikoota, jota oli todella mukava ommella. Ruskea frillakangas on ohuempaa, myöskin hyvin joustavaa trikoota. Olen tilannut sen joskus Kangastukusta.

Melko hurja lohikäärme

Pyysin tokaluokkalaisen poikamme piirtämään jonkun kuvan, jonka voisin aplikoida paitaan. Niinpä sain näin hienon lohikäärmeen työstettäväksi . Yritin olla oikein tarkka ja tehdä juuri samanlaisen ja läpinäkyvää kaavapaperia käyttäen se mielestäni kyllä hyvin onnistui. Ompelijan tekijänoikeutta hyödyntäen tein keltaisen sahakuvion lohikäärmeen ympärille kehykseksi. Onnellinen taiteilija puki paidan päälleen ja lähti jatkamaan leikkejä:).

 Kaavana paitaan käytin Ottobren 4/2008 Rego raglan-T-paidan mallia.

Uusia kankaita

Tänään hain postista ihanan kangaspaketin täynnä toinen toistaan ihanampia kankaita. Jälleen on ajatuksissa täydentää lasten paitasaldoa. Todennäköisesti teen perusmallisia paitoja, koska kankaat ovat itsessään jo paljon puhuvia. Muutama kangas on varattu minulle tunikakankaiksi. Niitä ei ole itsellä koskaan liikaa. Jos teillä lukijoilla herää ajatuksia minkälaisia vaatteita noista kangaista voisi tehdä, otan ilolla ideoita vastaan. Eräs aplikointiompelus on minulla parhaillaan kesken. Yritän saada työn valmiiksi, niin voin laittaa tänne siitä kuvia. Nämä kankaat tilasin ompelun ihanuus-verkkosivuilta. Kurkatkaapa, siellä on paljon kauniita kankaita myynnissä ja hinnatkin ovat paljon edullisempia kuin monessa muussa, netissä olevassa "kangaskaupassa".

Pitsi kaunistaa

Lasipurkit muuttuivat pitsinauhan ja kuumaliimapistoolin avulla kauniiksi tuikkulyhdyiksi.

Hyvää viikonloppua kaikille  :)

Luonnon kaunetta

Luonto on muuttanut ilmettään niin pienessä ajassa, että tuntuu aivan ihmeelliseltä. Vielä saa nauttia lumen tuomasta valosta ja se piristää.

Vajaa viikko sitten ei ollut tietoakaan lumesta. Tarkoitus oli kerätä askartelumateriaalia metsästä, kuten esimerkiksi puolukan varpuja, sammalta, jäkälää ja kuusen havuja. Vielä ne odottavat metsässä lumen alla, mutta ehkäpä loppuviikosta ne taas näkyvät. Jospa niitä sitten tulisi kerättyä talteen.

Sisustusintoa

Olen saanut ompeluhuoneeseen uutta ilmettä. Kankaat ovat järjestettyinä uudessa kaapissa ja uudessa lipastossa. Nautin kun ympäristö on ainakin välillä järjestyksessä. Työhuonehan se on ja työnjälkiä kuuluukin tulla. Meidän lapset ovat ahkeria taiteilijoita. Tästä johtuen paperia ja kankaanpalasia käytetään kovasti. Äidin koneet eivät nyt viikon aikana ole kovin paljon surisseet, mutta uskon, että mielessä pyörivät sunnitelmat pääsevät toteutuksen asteelle varsin pian. Pimenevät illat ovat inspiroineet sisustuksen pariin:)

 Wc:n ovikin sai tunnusmerkin :).

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!

Ananasleikkuri

Löysin tässä pari päivää sitten minulle ihan vieraan työkalun. Hintaa kapistukselle jäi tarjouksen jälkeen ainoastaan yksi euro. Ananasleikkuri löytyi  clas ohlsonilta. Yksi testaus takana ja voisin sanoa, että minusta ihan kätevä. Ei tarvitse kaivertaa ja kuoria. Ehkä vähän turhan paljon jää reunaa renkaan ulkopuolelle, mutta saahan hedelmän sieltä talteen jos haluaa. Nyt vain ananaksella herkuttelemaan. :)

Neule itselle

 Ompelin neulostunikan itselleni.  Kangas löytyi jälleen Eurokankaan palalaatikosta. Yksinkertainen, mutta minusta lopputulos on ihan tyylikäs ja käyttökelpoinen :)

Pinkit farkut viehättää

      Löysin Eurokankaasta joustavaa ja pirteän väristä kangasta, josta ajattelin ommella hoikalle tytöllemme istuvat, kapeat farkut . Etsiskelin kaavoja, mutta en oikein innostunut mistään mallista. Lopulta päätin leikata lyhyeksi menneet farkut kappaleiksi ja tehdä housut niitä hyödyntäen ja hieman kokoa säätäen. Näin saatiin neidille housut, jotka ovat oikeasti sopivat. Peitetikkikoneella ompelin koristetikkauksia vähän joka paikkaan. Ja tykkään ja mikä parhainta, niin tyttönenkin tykkää:)

Kukkien päivitys

                    Kanervaa ja jäkälää. Ei siinä paljon muuta tarvita. Nämä kukat saavat loistaa ruukuissaan yli pimeän ja pakkasen. Joulun aikaan pienet valot antavat kivasti hehkua. Tämän päivän upea auringonpaiste toi luonnollisen ja pitkään piilossa olleen valon iloksemme.

Ikkunavaloista

Tykkään vaan niin paljon näistä suutarinvalaisimista. Olen jo aiemmin esitellyt näitä lamppuja, jotka tällä hetkellä ovat tuoneet  tunnelmaa keittiössä. Nyt niitä saa ihastella myös eteisessä ja kodinhoitohuoneessa.

Satumaisemissa

Nämä ihanat kankaat on nyt ommeltu käyttöön. Ne ovat juuri ne aiemmin jo mainitsemani Lasten Taikamaasta tilatut kankaat. Olen jo aiemmin esitellyt pari paitaa, jotka ompelin näistä samaan aikaan tilatuista kankaista. Paitojen mallit ovat yksinkertaiset, koska kankaat ovat niin kuviollisia. Kaavoina käytin lasten vanhoja paitoja, joita suurensin hieman pidentämällä ja leventämällä.

Osa paidoista jo ehti leikkeihin ja on kuvissa sen näköisiäkin :). Kankaiden värit ovat luonnossa todella raikkaat. Jotta todellisuus siirtyisi kameran linssinkin läpi, pitäisi käydä vähän opiskelemassa valokuvaamista ja sitä miten saisi kaikki hyödyt kamerasta irti.

Tämä nalle astelee yhtä reippaasti kuin paidan kantajakin eli yksivuotiaamme, joka ehtii joka paikkaan ja jolle kaikki ympärillä oleva on niin ihmeellisen kiinnostavaa. Pikkuisemme oli aivan ihmeissään paidastaan, nosteli helmaa ylös ja esitteli ylpeänä sitä meille.