Mikä yhdistää jesaria ja merirosvoja?

Arrrr..

Miekat tietenkin!

Lähtötilanne oli kaksi rullaa teippiä (ilmastointi- ja rakennusteippi), sakset, kynä, vahvaa kartonkia (joulusta säästetty lelun pakkauslaatikko) ja mielikuvitusta.

Kartonkiin piirretään merirosvomiekka ja leikataan kahdesti, tarvitaan myös kaksi kertaa vahvistusosa.

Teipataan vahvistusosat miekkaterän sisäpuolille yläosaan.

Teipataan miekkaosat yhteen jesarilla.

Huomataan, että kahva tarvitsee vahvistusta ja pehmennystä.
Etsitään kaapista käyttämättömät glögilusikat ja ompeluhuoneesta vähän farkkua.

Teipataan lusikat molemmin puolin kahvaa, leikataan farkku vähän paremmin muotoon.

Teipataan farkku kiinni kahvaan, farkun sauma kahvan päähän stoppariksi.

Mustalla teipillä kahva oikean väriseksi ja se olis siinä!

Muutaman päivän kuluttua kuvaa koko merirosvoasusta.

Yllätetty

Posti toi ihanan yllätyksen!

Kiitos Smirge!

On niin ihanaa kangasta, että saa nähdä malttaako käyttää rättinä lainkaan :)

Ystävät on kultaa ja mirhamia.

Kokeiltuja löytöjä

Toinenkin askartelu löysi Pinterestistä tiensä testattavaksi:

Lapsoset valitsivat itse värit ja kuten huomaatte kuvasta, tämä aloitettiin jo joulun tienoilla.
Linkki ohjeeseen.

Me aloitimme ensin pelkillä kerillä, sitten katkaisimme langat kun niin oli helpompi punoa. Tuli ehkä vähän turhan pitkä (häntä jäi, kun tuli kyllästyminen). Tässä ensin valmistunut.

Toinen vielä vähän kesken.
Yksinkertaisesti siis kartongista (vahvasta pakkauskartongista niin pysyy hyvänä eikä langanpaikat repeydy) ympyrä, siihen kahdeksan pikku viiltoa.

Lankaa kuljetetaan aina kahden yli, yläkuvassa siirtyy ensin punainen, alakuvassa siirtyy musta, ja mustan jälkeen siirtyy violetti, and so on and so forth.

Tämä ei ollut niin nopea kuin edellinen askartelu, joten lasten into hyytyi ja äitin piti tehdä loppuun asti.

Toinenkin, pitäiskö

Näitä pipokilpailuja putkahtelee kuin sieniä sateella.
Ehtisköhän osallistua tähänkin?

Ei oo kyllä se edellinen ihan valmis.

Täs taitaa joku nyt petata itselleen aikamoista ufo-pinoa..

6 vuotta

Yhä rakas.

Yhä kaivattu.

Äidin pieni.

Herne nenässä

Ja kymmenen pussissa.

Piti keksiä käyttöä vanhoille herneille, että voi ostaa uusia, jotka itää paremmin. Keväisin pitää aina kasvattaa herneenversoja salaattiin - ja kesällä sitten herneitä pihalla.

Edellisestä neulomuksesta jäi lakananpaloja (toki lakanaa vielä on paljon jäljelläkin), niistä surautettiin nopeesti nämä:

Mun kangaspalat oli aika neliön mallisia, siksi näistä tuli tämmöisiä putkiloita, suorakaide olisi ehkä ollut parempi.

Ensin surautetaan lyhyemmät päät yhteen.

Sitten toinen pää saumasta taitepuoleen.

Sitten toinen pää niin, että sauma avataan, että se on keskellä kangasta, eli ommellaan taitteesta taitteeseen. Paitsi ettei ommella ihan täysin kokonaan, jätetään tuuman mittainen aukko että voidaan kääntää pussi toisinpäin, oikeinpäin.

Aukosta herneet sisälle, sauma kiinni joko käsin ommellen (jaksoin yhden) tai laiskasti koneella päästellen.

Nyt herneostoksille.

Long time no discoveries

Kun ei kirpputoreille ehdi yksin ja useamman vahdittavan kanssa hieman hankalaa, niin kirpputorilöydöt on jääneet muutamiin lehtiin ja lasten leluihin. Viimeksi kierrätyskeskuksesta taisin ostaa pari vetoketjua. Niin ei ole oikein ollut mitään esiteltävää.

Ennenkuin nyt.

Mää niin tykkään peltipurkeista, ja nyt löysin facen kirpputorilta niitä kaksin kappalein. Vieläpä ystävältä niin onnistui noutokin kätevästi.

Tämän kukkaisen kuvioista tykkään ihan sikana!
Harmillisesti kansi ei ole enää kovin tiivis, joten ei käy kuivatavaran säilytykseen, siis sellaisen jonka toivotaan pysyvän kuivana.

Sinisestä tuli heti meidän kaakaopurkki. Oon iät ja ajat etsiskelly sopivaa purkkia kaakaon säilytykseen - Dumlekaakao myydään pahvipaketeissa jotka menee vähän huonoksi ja O'boy purkkiin  (joka kovempaa pahvia) ei mahdu yhden ainoaa täyttöpakkausta. Vähän hassua ostaa täyttöpakkaus josta menee vain puolet purkkiin ja sitten on kaakaota kahdessa paikassa avoimessa paketissa. Kaupoista löytyy 800 g kaakaota täyttöpakkauksessa, niin se saattaapi sujahtaa tänne mainiosti.

Sielläpä se!
Vieressään kaffipurkki ja suodatinpaperit.

Viime viikolla pysyteltiin lämpimänä kierrättäen

Tämä valmistui (ja lähti postiin) jo viime viikolla, mutta koska vasta eilen saavutti vastaanottajan, niin siksi nyt vasta teidänkin silmillenne.

Pannumyssy perkolaattorille.

Ensin oli vanhat farkut, vanha lakana ja vanha pyyhe. 

Sitten tuli mitat, ympärysmitta leveimmältä kohtaa 49 cm ja ylimenomitta 60 cm. Mitat jaetaan kahtia, lisätään tuuman verran sauman- ja liikkumanvaraa, leikataan vanhasta lehdestä kaava, pyöristetään ylänurkat.

Leikataan joka kankaasta kaksi palaa (lakanaosat kolme senttiä muita pidemmiksi) ja surautetaan saumurilla reunat. Tässä vaiheessa siis kuusi leikattua ja huoliteltua isoa osaa ja vyölenkki nostorenkaaksi.

Farkut päälipuoli yhteen, vyölenkki yläpuolelle niin että lenkki jää oikeiden puolten väliin ja päät tulevat näkyviin nurjalta puolelta, eli mistä ommeltaan.

Sitten surautetaan yhteen pussiksi myös vuoriksi tuleva lakana (oikeat puolet yhteen) ja lämpöeristeeksi tuleva pyyhe, lakanaosan ympäri.

Käännä farkkupussi ympäri, niin että oikeapuoli on päällä, laita pussit sisäkkäin. Nyt pitäisi olla siis:
farkku
pyyhe
lakana
lakana
pyyhe
farkku

Näyttääkö oikealta?

Sitten käännetään vuorilakana farkun päälle ja surrurrur.

Kärsitään tappiot paksun sauman kohdalla ja vaihdetaan ompelukoneen neula.

Ja tältä sen pitäisi näyttää.

Pystyssä.

On kuulemma sopiva pannun päälle.

Toivottavasti pitää lämpimänä kaffin.

Tämä viikko on täällä taas

Kumpaa sinä pelkäät,

melua vai rauhaa?

Kumpaa sinä kaihdat,

yksinäisyyttä vai laumaa?

Miksi sä itket,

kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?

Lissee saippuaa

Saippuamestari toi lisää saippuaa ja että saan vertailevaa saippuatietoutta, niin tein meille toisenkin saippuapussin suihkuun roikkumaan.

Josta tulikin mieleen, että oliskohan pitänyt tehdä siihen ensimmäiseen pussiin toinen osasto? Pitää kehitellä kahdensaippuanpussia.

Mutta tässä:

Ei oo nätti eikä suunniteltu.
Mutta nopea.

Samaa lankaa, keskiosa ainaoikeaa ja reunat virkattu kiinteillä silmukoilla.

Aarteita

Tulipa erääseen kangaskauppaan myyntiin karttakangasta.

No eräs bloggari sitten kipaisi ja kävi ostamassa sitä, vähän reilu 60 cm.

Sakset, saumurilla reunat ja niin on neljä mainiota karttaa neljälle.

Oottakaas mäkin laitan tän näkyville.

Kolme suurinta piirsivät kangastusseilla (no ainakin tusseilla) ruksin siihen kohtaan missä heidän aarteensa ovat.

Sitten sitä on pari päivää leikitty aarteenmetsästystä.

Rikas mielikuvitus on aarteista suurin.

I spy, with my little eye

Meillä on selkeästi ollut vakoojia.

Kun olen viime aikoina tutustunut Pinterestiin runsaammin ja tänään tuli Suuri Käsityö -lehti, niin arvatkaa missä he?

No siellä he.

Olen sieltä bongaillut kaikenlaista farkuista tuunattavaa, ja arvatkaas mitä on uusimmassa lehdessä?

Tuunattua farkkuapa hyvinniin!

Paljon enemmän kuin nämä kaksi!

JA, niinkuin tämä ei riittäisi, JA olen etsiskellyt myös erinnäisiä pöllöompeluksia ja neulomuksia, niin mitä he?

Aivan.
Aivan, aivan ja aivan.

Nyt meidän on varmaan pakko osallistua tähän kisaan (ainakin jahka esikoinen saa tämän lehden käsiinsä).

Jos nyt suonette anteeksi, lähden etsiskelemään piilotettuja mikrofoneja ja kameroita.

Päivän teema

Aamusta alkaen on maailma pyörinyt meikäläisen ympärillä.
Huimaa menoa.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus.

Eikö tää tästä tasoitu..

Can you see me?

Mitä näkyy?

Tuolla kaukaisuudessa oli jokin lintu.

Oota mä katson kans!

Leikin ainekset, kaksi vessapaperirullahylsyä per kiikari, vähän lankaa, teippiä.

Teipataan hylsyt yhteen molemmista päistä. Otetaan pätkä lankaa, laitetaan ulkoreunasta neulalla läpi, solmuun, toinen pää toisesta reunasta, solmuun. Ja tadaa, kiikarit!

Helppo, halpa ja hauska.