Tiedän olevan, hyvää ja kaunista

Ja suloisen vaaleanpunaista.

Se on rakkaus.

Rakkaus joka kestää nuoruudesta aikuisuuteen.
Rakkaus joka pitkän harkinta-ajan (a.k.a. kihlaus) jälkeen päätyy lain silmissäkin lujittamaan suhdettaan (a.k.a. avioliittoon).

Rakkaus jota voi juhlia hieman ja juhlien jälkeen siivota juhlimisen jäljet.

Rakkaat jotka salaa livahtivat avioliiton satamaan - tosin tuossa jo hieman aiemmin, bloggari on aina tyylikkäästi ajastaan myöhässä.

Ja minä rakastan Novitan vanhaa bambua, sitä onneksi hieman vielä varastoissa riittää tälläisiin pikaisiin virkattuihin muistamisiin.
Ihan pylväitä käytännössä vaan.

Onnea on yhteinen krapula.

Kyllä maalla on mukavaa -eläinsatupeitto

Lapsilla on uusi ja ihana serkku, joten hänelle tarvittiin maailmaantervetuliaislahja.

Vauvanpeitot on just passelin kokoisia käsitöitä ja toimivat periaatteella - yksi koko sopii kaikille - jota ei voi joka nutusta sanoa.

Lapsosen isoveli tykkää isoista maatalouskoneista, häntä ajattelin kun yllä olevan palan suunnittelin. Jos ei lasketa etupyörän hieman kulmikasta olemusta, niin sanoisin jopa että onnistunut.

Maalta löytyy lehmiä ja ankkojakin. Kanan meinasin kutoa, mutta ei löytynyt sopivaa, suunnitelmaa eikä kuvaa.

Lankoina Mandarin Petit ja Drops Safran. Puikot 3 ja virkkuukoukku samoin.

 Sitten ah niin odotettu takapuolikuva:

Eläinsatupeitto on ehdottomasti mun suosikkikäsityö.

Sytomyssyjä!

Olemme uudelleen herätelleet sytomyssykeräyksen Seinäjoen keskussairaalaan.
Olin osastonhoitajaan yhteydessä ja vaikka muutama yksityishenkilö onkin suoraa lähetellyt myssyjä silloin tällöin, on tarvetta vähän suuremmalle määrälle. Aiempi suurempi keräys oli 2010 - 2011 tienoilla.

Seinäjoella keräyspaikaksi suostui Rustoopuori, joka löytyy osoitteesta Sahalankatu 3, Seinäjoki.

Lapualla myssyjä voi toimittaa Lapuan Kankureille ja heidät löytää Kulttuurikeskus Vanhasta Paukusta, osoitteesta Kauppakatu 23, Lapua.

Ja myssykeräyskampanja löytyy Facebookista, >KliketiKlik<.

Mittojen mukaan liian suuret

Päätin kokeilla omien mittojen mukaan tehdyn leggins-kaavan muuttamista tavallisiksi housuiksi, tai tässä tapauksessa farkuiksi.

Normaalisti kaupasta löytyy liian lyhytpulttuisia farkkuja joissa vilkkuu persvako jos vähänkään menee kyykkyyn.

No nyt ei.

Ihan muuten kivat, mutta jäi sitten pussittamaan tuohon eteen.
Sinne sopii vaikka sukkapötkö.

Pitänee toivoa, että pesuissa pikkaisen kutistuu - tokihan tällä kerralla oli tietenkin jo esipesty kertaalleen jo kankaana.

Muuten sillee kivat, ei nää putoa yltä eikä ahdista vatsasta.

Pieni yksityiskohta pultusta.

Seuraavaksi voisin kokeilla saman kaavan jatkokehitystä ja tehdä lökäpöksyt kierrätyskankaasta, jahka ensin selvitän millä kaavamuutoksella tuo etupussi katoaa ilman että alkaa housut kiristämään väärästä kohtaa.

Knit when you can

Heikosti kun ehtii tekemään käsitöitä, niin silti löytyy aina muutama hetki sieltä täältä.

Tätä kaulahuivia onkin tehty näytelmäharkoissa, työmatkalla, aina tilaisuuden tullen.

Leveä ja pitkä, ja hieman erilaista joustinta.

 Lanka oli hyvin marinoitunutta Rowanin Tapestryä (villa+soija) ja puiset puikot kokoa 8.

Joskus yksinkertaiset neuleet käy terapiasta.

Vauhtia ja verhoja

Vaikka joulunalus oli kiireinen, ehdin yhden joululahjankin omin kätösin värkkäämään.

Vaunuverho Novitan Tennesseestä ruutuvirkkaamalla, reunassa kierros kiinteitä silmukoita.
Virkkuukoukku 3.

Jyskistä hain suihkuverhojutskat jolla verhon saa kiinni vaunun kuomuun.

On noin 40 cm leveä, korkeus jonkinverran suurempi.

Toivottavasti ajaa asiansa ja suojaa auringolta, jahka se aurinko nyt saadaan taas esille.