Verkkoja hirvikärpäsille

Aamu valkeni mielenkiintoisena lähimetsässä. Hämähäkinseittejä metsä täynnä. Mistä ne ovat yön aikana tulleet ? No eivät tietenkään mistään. Niitä on siellä aina.

Miten ihmeessä yksikään hirvikärpänen pääsee ilmaan tuon verkotuksen ohi. Tai oikeastaan: miten paljon niitä olisikaan enemmän ellei hämä verkottaisi metsää näin tehokkaasti ?

Sieniretki ryssänhaudalle

Vanhalla perämetsällä sijaitsee Erkkilänmaa. Siellä toivakkalaiset ja muut kyläläiset pitivät piilojaan 1700/1800 -luvun taitteessa aikojen ollessa epävakaiset. Suomen sodan aikana sinne kerrotaan haudatun venäläisen sotilaan - elävältä - kostoksi venäläisten tuhotöille kylällä.

Ryssänhauta on kummitellut ja pelotellut kulkijoita, lapsia ja hevosia, jo kohta parin vuosisadan ajan.

Samalla alueella eleli myöhemmin Erkkiläinen perheensä kanssa. Hänen ja perheensä kohtaloista on useita tarinoita.



Peltojen ojat ovat vielä näkyvissä.




Tässä on todennäköisesti ollut Erkkilääsen maakellari.




Rakennusten peruskiviä näkyy siellä täällä.

Helikoptereita männystä

Kaadoimme pihapuistosta pari pystyyn kuivavaa mäntyä. Siististi pätkittiin ja klapeiksi pilkottiin.

Puun sisältä löytyi yllätyksiä: isoja surisevia, uhkaavannäköisiä orgaanisia helikoptereita ...

Kyllä niitä ihmeteltiin. Elukoita oli valtavasti. Koko puu täynnä, sekä toukkia että kuoriutuvia hyönteisiä. Pitivät lentäessään helikopterimaista ääntä.

Selvisihän se lopulta: kyseessä on isopuupistiäinen. Joku sanoisi "yäk", mutta luonnostaan tiedonhaluinen "jess". En ole varma kumpi olen.

Huolella vaalitut, hellyydellä hoidetut

Kesän KUKKA on kärhö.



Symbioosissa sembramännyn kanssa. Turvassa kissan kynsiltä, jänön hampailta, koiran huiskeelta ja huolettoman niittomiehen koneelta.

Pionimaisia jorinoita

Pionipenkki eli hyvän kesän vaikka olikin ajoittain sateista.

Joriini eli daalia. Juurakko on alunperin lähtöisin Kultarannasta. Päivin äiti on sen aikoinaan saanut ja hoitanut huolellisesti vuosikymmeniä.