Vuosikampa 2012 - Haaste 27

Vino kuva jota suoristelin, mutten sitten voinutkaan leikata - mutta siinä se yhä on tabula rasa - tyhjä seinä...

31.12.2012 aamupäivällä Irlannin ihmemaassa, satujen saarella - ikkunalla kukkivat kevätesikot ja harmaassa ruukussa on ties minkä alkuja

ei ole vuodessa toteutuneet aikeet eikä seinä pahemmin vuoden mittaan muuttunut - tästä lähdettiin 17.2.


ai no onhan se aita tullut edes maalattua

Vuoden viimeisen päivän ilonaiheita

Parasta lopettaa tämä vuosi pikaiseen kamerakierrokseen kotini pienistä iloista

 Reilu viikko ennen jouluaattoa eksyin pieneen puutarhamyymälään ja näin tämän alun, kauppias suostui myymään seen 5 sentin halvennuksella. Säilytin sitä ulkona, ettei vaan kukkisi ennen jouluaattoa. Sisään nostin vasta aatonaattona ja eihän raukka kukkimaan ryhtynyt ennenkuin eilen alkoi lupailla - kaksin kukin. Sopii se hyasintin tuoksu uuteen vuoteenkin.

 Chili sentään kukkii ja antaa satoa melkein läpi vuoden

 Aina vaan jaksan ihailla pilviä ulko-oveltani

 Lits-läts sanoi nurmikko kun yritin saada keskellä kuvaa olevasta leinikistä kuvaa, en uskaltanut upottavalla nurmikolla lähemmäksi tarkistella

 ulkovalo - kamera taisi heilahtaa

 kotikoivu ikkunallani: aiemmin talvella ihmettelin että mistä on tullut koivunlehtiä pihalle - kas tästä. Pitää kaiketi keväällä istuttaa maahan kasvamaan. Kevätesikot ovat talvikukkia täällä

iloitsen myös siitä, ettei joulua tarvitse vielä viikkoon "korjata pois" Vuosikymmeniä sitten tein enkelitaulun isotädilleni, jäämistöstä sitten kulkeutui takaisin antajalleen.

Olkaa kiltisti ja viettäkää sellainen vuoden viimeinen päivä kuin itse haluatte. Me ollaan kotona ja toivutaan taudeista.

Jouluaatto

Tuli se joulu meidänkin kotiin, ulkona paistoi aurinko ja niityt viheriöivät. Nautittiin valosta ja perinteisistä suomalaisista herkuista.

Ahkeruus on ilomme

"Pakkohan" sitä oli sitten ihan oikeasti ryhtyä ahkeraksi kun kommenteissa sellaiseksi kehuttiin. 

Viime viikon lauantaiaamuna nostin kilon köntin piparkakkutaikinaa pöydälle, katsoin sitä hetken ja laitoin takaisin kylmään. Eilen tein kokeen ja söin aamuneljältä taikinaa aamupalaksi ja kun vatsa ei moiseen ollut 12 tunnin kuluttua reagoinut niin uskalsin leivotuttaa lapsosella pipareiksi (eikö ruokamyrkytys yleensä iske viimeistään 12 tunnin kuluttua?).

Kännykällä räpsäisin sitten äkkiä kuvankin ennen uuniin menoa.

Meillä on ollut kiivas keskustelu opettajan ja äitien kanssa poroista ja ajattelin että lahjaksi laitan yhden opettajalle ... Opettajalta tuli nimittäin maanantaina lappu, että lapsosten pukeuduttava ruskeaan pitkähihaiseen t-paitaan ja ruskeisiin housuihin ensi viikon torstaina koulun lauluesitystä varten = porokuoro... 

Miriamilla ei ole mitään ruskeaa eikä mulla varastoissa riittävästi ruskeaa kangasta / lankaa ja kysyin että voiko olla harmaa poro ja teen siihen ylle ruskean liivin (en halua hankkia ruskeita vaatteita joiden käyttö jää 20 minuuttiin, vaikka niitä täältä halvalla saakin niin 10-15 euroa on tällä hetkellä raha jolle on parempikin reikä). Liivin teen omasta vähänkäytetystä liivistäni. Ruskea ei nimittäin ole myöskään mun väri ja ko. liiviä on käytetty kymmenen vuoden aikana alle 5 kertaa - mutten ole jostain syystä poiskaan antanut - no nyt tiedän syyn. Ja sitäpaitsi suomalaisena tiedän, että porot OVAT harmaita. Nih.

Mitä sitten olen tehnyt

Kun ei sanoja tähän hätään löydy niin yritän kuvin...

Olen virkannut

- kännykän ja iPhonen suojuksia

- ranteenlämmittimiä ystävän lähettämästä superpehmoisesta langasta

- lumitähtiä, hiuskoruja, korviksia, kukkia... 

Olen näperrellyt levottomilla käsilläni supersotkuisessa työpisteessäni (sekä sohvalla, keittiössä, sängyllä...)

  -omaksi terapiakseni

Ja Miriamin koulun "Winter Fair" myyjäis-kirppari-joulutapahtumaan myytäväksi (kaikki käpytontut menivät kaupaksi! samoin piparkakut ja joulutortut sekä aika monta virkattua hiuslenkkiä ja pinnikoristetta)

Olen myös vastaanottanut

isäni lähettämien käpyjen lisäksi "koi-käsiteltyä" lankaa, jota äitini säästänyt ainakin vuodesta 1978 (jolloin Hyvilla Oy lopettanut toiminimensä)

rakkaita Suomesta ja saattanut heidät takaisin kentälle

Olen myös leiponut. Esimerkiksi sämpylöitä, jotka joutuivat Tukholman lumimyrskyn ja kaikenlaisten kommellusten vuoksi odottamaan matkalaisia 36 tuntia siitä kun kotoaan lähtivät (yhä siis kuitenkin asun Irlannissa enkä missään eteläisen pallonpuoliskon autiolla saarella, jonne olisi yksi lento viikossa)

Olen todennut että naapurin kissa on samanvärinen kuin joulukuinen västäräkki

Olen yrittänyt virittäytyä jouluun

 lukemalla vanhoja joulukirjojani ja sytyttämällä tunnelmavaloja ja kynttilöitä

Välillä ihaillut myös toki taivaankaarta ja lähettänyt yläkertaan hartaita toiveita paremmasta tulevasta - ihan perustavallisemmasta elosta ja olosta, en mistään ihmeellisestä

New Post ,,, uusi kirjoitus

olen tuijottanut tuota "New Post" nappulaa tuossa toista viikkoa. Miä pidempään sitä tuijotan sitä suurempi kynnys on sitä painaa.

Joten päätin, että koska selvisin eilisestä huonosta päivästä niin tästä on tultava hyvä päivä. Kirjoitan tähän mitä mukavaa on tapahtunut tämän blogihiljaisuuden aikana.

• sydänystävä kävi Suomesta ja jaksoin jopa lähteä rannalle aurinkoon hänen kanssaan
• 
  

Tässä kohtaa tuli sitten stoppi. Eilisestä tuli parempi kuin tiistaista, työhaastatteluakin tarjottiin 2013 alkavaan työhön. Mutta työaika olisi 7:30 - 16:00 ja osaksi provikapalkka joten lupasin miettiä. Töihin siis pitäisi lähteä jo kuuden jälkeen eikä siihen aikaan ole koulun portit edes auki enkä viitsi portin ulkopuolelle pimeään jättää neitokaista...  No rekry lupasi neuvotella jos voisin tehdä kuutta tuntia 9:30 - 16:00 mikä olisi aivan ihanteellinen.

Tuohon loppui sitten eilen ja niin koitti perjantai.
Yllättäen Miriam sai kutsun kaverinsa pikkusiskon 2-vee päiville huomenna. Ovat toisessa kaupungissa ja kun budjetti on tiukkaakin tiukempi (Kasper ja Jesper ja Joonatan...) niin piti tarkkaan laskeskella onko varaa dieseliin ja lahjaan. Toiseen on, joten 2-vee saa paikallisista tavoista poiketen käsintehdyn lahjan. Teen lapselle ja nukelleen virkatut hattu + kaulaliina setit - jossain "valitin" että kun en ymmärtänyt aikoinaan muuttaa tänne lankakerän ja kangas jämiäni niin postipoikahan niitä sitten toi ♥ kiitollisena otin vastaan - riittävät hyvin.  Sydänystävän yllätyspaketti kesällä auttaa myös nuken myssyn teossa. Toivottavasti kelpaavat, Miriam oli ainakin innoissaan ne antamaan.

Tänään keskityn siivoamisen jälkeen virkkaamiseen ja ompeluun. Koululla on nimittäin "myyjäiset" eli saa myydä omia tuotteitaan, pöydän hinta on kympin mikä menee koululle ja loppu tuoton saa pitää itse. Puheenjohtaja teki ilmoitukset ja meni mainostamaan kauppojen seinillä & lehdessä, että siellä on suomalaisia ja pohjoismaalaisia tuotteita = luottaa näköjään kädentaitoihini ja tuottavuuteeni aika tavalla... Leivonnaisiakin saa myydä eli tämän vuoden piparkakut & joulutortut teen jo 8. päiväksi ja mikä ei mene kaupaksi niin uppoaa sitten meidän suihin. Saa pitää peukkuja, että myynti sujuisi ja joku hassu haluaisi tuotteitani ostaa kun tuotto menee sitten täysin pukinkonttiin tuottamaan iloa itsekkäästi omalle lapsoselle.

kokeilin tällaisia ruusujakin, ajatuksena laittaa neula taakse että voi kiinnittää hattuun tai takkiin - tuo punainen olisi ainakin suomalainen, kun on Seitsemän veljestä langasta - noita muita pitää vähän kehitellä.

51 vee hakee työtä

"valitettavasti työnantaja etsii vain kokemuksen omaavia" - et ilmeisesti sitten jaksanut lukea ansioluetteloani vuoteen 1978-1982.

"pahoitteluni, mutta kokemuksesi ei riitä" - eli siis löydätte toisen, joka on käsitellyt tuhansia työhakemuksia, tehnyt satoja haastatteluja on vapaa heti ja suostuu 6 kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen...

ja niin edelleen ja niin edelleen - lisäksi joudun selittämään 3 vuoden taukoa työhistoriassani, lapsenhoito ymmärretään jos on nelikymppinen muttei mun ikäisellä.

Toinen haaste on, että kaikki työt alkavat joko 8:30 tai 9:00 ja yhdeksäksikään ehdin Miriamin kouluunvienniltä vain omalle kylälle. Se temppipaikka oli siitä hyvä että sain aloittaa 9:30 - 10:00 miten työpaikalle ehdin. Olen kuullut, että joillain kouluilla on sellainen "aamupala-kerho" (breakfast club) mihin työssäkäyvät vanhemmat voivat lapsensa viedä. Koo ei nimittäin ole kovin innostunut ottamaan meille kotiin ketään 7:30 - 8:40 väliseksi ajaksi ja mä taas en halua että Miriam menee paikkaan A hoitoon aamulla ja sieltä kouluun ja koulusta paikkaan B iltapäivällä ja sieltä kotiin.

Mutta en lannistu en.

Täällä on isänpäivä kesäkuussa joten Suomen Ukki saa kortin jälkikäteen kun unohdin, soitettiin kyllä ja laitettiin sähköpostiin tällainen viesti jonka käskin iPadistä katsoa puhelun aikana - äitini vähän avusti

(Miriamin kädessä on kaksi ukille pihalta poimittua keltaista leinikkiä)

Marraskuussa kukkii

ei mulla muuta... eikun olihan; viikonloppuna kävi vierailija patiolla (kuvattu oven läpi)

Yllätysvapaata

Jos kutsuin maanantaita pankkipyhäksi niin olisiko tämä iltapäivä ja huominen sitten samalla logiikalla työpyhiä... Eilen vähän kolmen jälkeen pomo sanoi, että suomalaiset voivat mennä nyt sitten kotiin ja että loppu viikko tehdään 8:30 - 15:00 työaikaa. Tänään selvisi, että töitä olikin vain puolille päivin ja tulevasta ei tietoa. Ensi viikolla ehkä soittelevat.

Mutta ei tässä  mitään, tämän iltapäivän lähettelen CV:itä ja maanantaina ajattelin aloittaa jossain uudessa paikassa lähempänä kotia. Ihan vaikka vain siksi että Miriamin iltapäivähoito on sovittu. Nimittäin se, että mä saan työtä tietää työtä myös iltapäivähoitajalle, jolla on tällä hetkellä töitä vain aamupäiväksi. Eli kaikkien etu on että saan töitä. Ajattelin, että paikallinen rekrytoimisto sen mulle löytää tai että soittavat mulle jostain lähifirmasta johon olen joskus hakenut. Juu - olen kovin optimistisella ja positiivisella tuulella. Nyt. Tällä hetkellä.

Jos huomisen vaikka nimeäisi sittenkin lomapäiväksi. Perhelomaseksi. Loppupalkan yhteydessä nimittäin maksetaan myös 1,62 päivää lomaa sillä ehdin olla yli kuukauden samassa työsuhteessa yhtäjaksoisesti.

Ja kyllä - aion vastailla kommentteihinkin ja tulla kommentoimaankin. Kunhan unelmoinnilta kerkeän.

Vapaapäivä ja työmatkakuvia

Täällä Irlannissa on tänään Bank Holiday mitä itse olen alkanut kutsua "pankkipyhäksi" vaikka nämä päivät ovat aina maanantaisin eikä niillä ole mitään tekemistä pankkien kanssa. Omassa työsopimuksessani lukee, että jopa mulle kuuluu antaa tämä päivä palkallisena vapaana, koska olen ollut 2 viikkoa töissä ennen tätä päivää. Muutama kolleega pääsi tänään töihin, koska heillä ei tuo 2 viikon sääntö ole vielä toteutunut.

Edessä vielä 4 työpäivää ettei tarvitse murehtia aikatauluista kun Koo on myös lomalla kuten prinsessakin. Se vähän harmittaa, että sovitusta 8-16 päivästä ei tullut mitään kun mulle ei voi antaa hälytyksen poistokoodia koska olen "temp" eli vain vuokralla. Eli olen aloittanut 8:30 - 9:00 miten edellisenä päivänä on käsketty. Työnteon jouduin myös kolmena päivänä lopettamaan jo kolmelta ja kun sitten perjantaina olin sulkemassa konetta, sanottiinkin että eikun olekin neljään asti.

Ruuhkien vuoksi kuitenkin olen jo kahdeksan jälkeen paikalla ja istun sitten autossa kunnes joku tulee ja näpyttelee koodit. Parina aamuna olen antanut sateelta suojaa myös kolleegoille. Tällaiselta näyttää suljetun oven takana - ei ole sateelta suojaa kenellekään.

 Työmatka kotiinpäin sujuu joutuisasti kunnes jumiudun 3,5 kilometrin päähän kodista noin puoleksi tunniksi. Perjantaina viihdytin itseäni kuvaamalla kännykällä maisemia aina kun pysähdyin:

 Ensimmäinen pysähdys, vastaantuleva kaista on yleensä melkein tyhjä, mutta tottakai juuri tuohon osui auto

 Perjantaina oli mitä mukavin syyspäivä, poutapilviä taivas täynnä.

 Tässä viinikaupassa en ole koskaan käynyt, on syrjässä kaikista muista kaupoista mutta jos kävelisin juna-asemalle niin olisi matkan varrella.

Ruskaa puissa

Tuon muurin takana on valtaisa pudotus kadulle ja joen rantaan - nuo talot ovat joen toisella puolella

Yksi monista kylämme kirkoista ja pilviä

Oli vielä kotiin tultua otettava tämä kuva kun talomme loi jättivarjon ja näytti valtaisalta.

Portaille väsähtänyt pantteri koulun järjestämän Halloween discon jälkeen.