KALAMIEHEN KAVERI

Tässäpä sitä riittikin ihmettelemistä... mikä toi on??? Tavallisesti kun tuo kala on tarjolla vain keitetyn sein muodossa...

Nam ja lurps... voisikohan tätä syödä??

Tätä Ruotsin herkkua saatiin syödä loimutettuna viikonloppuna, vapun juhliin hankittiin kaikkea aivan muuta arvatenkin hyvin hyvin lihottavaa ja epäterveellistä. Aamulla tytön kirjoittamassa kauppalapussa luki suurinpiirtein näin: suolakeksejä, juustoja, sipsejä, limpparia, simaa, munkkeja, tippaleipiä ja tomaatteja... jotain terveellistä sentään!! Päätin olla oikein laiska perheen äiti, munkit ja simat hankittiin kaupasta valmiina. Ehkä siinä on se hyvä puoli, että ne eivät ole liian hyviä ja syöminenkin jää luultavasti huomattavasti vähemmälle. Grillata kyllä täytyy, olipahan sää mikä tahansa...

Hauskaa vappua kaikille, juhlikaamme kevään tuloa!

PÄIVÄN RETKI...

Pitihän se minunkin kokeilla, että pystyisinkö kerrankin olemaan hamstraamatta mitään kotiin...

...ja arvaatkaa pystyinkö!!??

NO EN :0)
Teimme lauantairetken ihanan työkaverini kanssa Vaalan antiikkikirpparille ja voih sitä ihanuutta mitä kaikkea siellä jälleen oli tarjolla. Ja eikä muuten ole hinnoilla pilattu näitä aarteita!!

Tässä koko lasti...

Juu juu, kysykää vaan että tarvitsinko todellakin lisää lautasia. No en todellakaan, mutta kun ne olivat niin IHANAT ja ruokailulautasia oli molempia 12 kpl

Sitä paitsi sopivat hyvin jo aiemmin ostettuihin kermakkoon ja sokerikkoon. Hyviä selityksiä täytyy olla monta, jotta saa hiukan laannutettua tätä ostomorkkista

Näistä lautasista on tarkoitus tehdä uudet vadit rikkimenneeseen tarjoiluastiaan. Keskelle täytyy teettää reiät pienellä riskillä, mutta eipä nämä nyt maksanutkaan kuin euron kipale.

Pitsiliinoja ja tarjoiluvateja ei tunnu olevan meillä koskaan liikaa... ja kait ei sitten lamppujakaan. Huom, neljä euroa!!

Lisää leivoshaarukoita, nyt kait sitten vaan täytyy kutsua vieraita jotta saadaan ne käyttöönkin.

Seuralaiseni teki hänkin omat ihanat löytönsä, kuljetettiinpa sieltä kiikkustuolikin. Kerrankin minä pääsin vähemmällä!!

Näin täällä tänään, mukavaa viikonloppua ihanaiset!

JUUPA JUU... LÖYTÖJÄ JÄLLEEN

Tulipahan piipahdettua Kajaanihallin suurkirpparilla, joka on meillä pari kertaa vuodessa järjestetty tapahtuma. Ihmistä ja myyjää oli kuin pipoa, vähän liikaakin. Autojen parkkeeramisesta ei huolehtinut kukaan ja se olikin jo oma lukunsa, melkoista taiteilua jotta pääsi pakittamalla pois umpikujasta.
No sisälle päästiin ja mielenkiinnolla tutkin mitä ihmiset ovat kaapeistaan myyntiin tuoneet. Olihan siellä kaikenlaista, vaatetta enimmäkseen tietenkin. Jotain kuitenkin lähti mukaani, vaikka ennemminkin olisin saanut kyllä olla itsekin myymässä siellä kaappeja tyhjemmäksi.

Tässä löytöni...

...vanhoja liinoja, Arabiaa, kristallia ja Kultakeramiikan herkullisen ruskeat mukit 3 euroa!

Nuo snapsilasit ovat aika söpöt, vaikka käyttöä niille taitaakin olla aika harvakseltaan. Mutta onpahan nyt sellaisetkin talossa.

Laitan kuvan vielä aiemmin löydetystä aarteesta, nettiosto Annosta. Täytyy vielä laittaa ihanaa pitsiä rulliin, sitten se on täydellinen.

Aiemmassa postauksessa esiintyvä sovitteilla oleva vanha nojatuoli palautui takaisin liikkeeseen, ei se ehkä ollut paras vaihtoehto tyttären huoneeseen. Etsimme vielä sitä oikeaa ja päätimme hankkia sen myöhemmin. Sitä vastoin jotain tuli kuitenkin kotiimme, tämä ihastuttava vanha mustaksi maalattu pöytä löysi paikkansa olohuoneesta.

Tänään kotiin palaa armas kalamieheni pitkältä reissultaan ja sopivasti sainkin eilen tapetointi homman päätökseen. Kyllä se nyt on parempi, enemmän meidän kodin näköinen, saas nähdä onko mies samaa mieltä ;0)

ETTE IKINÄ ARVAA...

...MITÄ JÄLLEEN TEEN!!
Mies lähti reilun viikon kalastusreisulle Ruotsiin ja tämä tyttö pisti taas hösseliksi. Tapettirullat odotti jo valmiina ja nyt se vihreä saa luvan lähteä meidän seiniltä. En vain millään oppinut tykkäämään tästä vihreästä seinästä, vaikka väri ja tapetti upea olikin. Se ei vaan kertakaikkiaan sopinut meidän taloon. Maalia hiukan "väriä" antamaan ja avot... näyttää paremmalta!!

Hiukan laiskuus ja aikapula iski kuitenkin viikonloppuna kesken hommien, joten tapetointi jatkuu vielä. Sunnuntaihin mennessä on oltava kuitenkin viimeistään valmista kun kalamies saapuu kotiin.

Ruokailutilan tapetti on sama kuin keittiössä

Tältä meillä näyttää nyt :0) Ihana tapettien sekamelska.

Ripustin verhotangon ja verhon ruokailutilan ja keittiön väliseen oviaukkoon, näin keittiöstä tuli hiukan suljetumpi tila. Ja tiedättekö... tuo ruutulattia on alkanut ärsyttämään minua :0(

Niinpä niin, hullu mikä hullu... naurakaa vaan!!

Loppuun vielä pienet kirpparilöydöt lauantailta. Kakkuvuoka täydentää kokoelmaani ja tämä pieni Willow Tree "veistos" oli jo toinen samaa sarjaa oleva löytö kirpparilta, maksoi kolme euroa. Annoin tämän tyttärelleni, koska siinä on aivan ilmiselvästi meidän Viivi ja Arttu-kissa.

Lisäksi kannoin sovitteille meille hyvien ystävieni ihanasta antiikkiliikkeestä  (Antigue House) tämän nojatuolin. Viivi on ollut vailla jotain KIVAA nojatuolia huoneeseensa ja ajatella... HÄN IHASTUI TÄHÄN!! Otappa selvää näiden nuorten ajatusten juoksusta, milloin meillä on niin vanhanaikaista (kavereilla kun on niin modernia) ja kaikki muukin on ihan piip ja mitä milloinkin...

Viivi on siis 15-vuotias ihana neitokainen ja niin murkku välillä, ihana sellainen :0)

Täytynee harkita siis vakavasti. Ehdotin että maalataan puuosat mustiksi, mutta siihen ei vielä lupaa herunut. 

Näin meillä tänään ja huomenna kaikki voikin olla taas toisin.

Mukavaa maanantai iltaa kaikille!

HALLOOTA HALLOO...

No voihan jukra mitä löysin paikallisesta osto- ja myyntiliikkeestä, tätähän ei voinut jättää sinne lojumaan... ei sitten millään!!

Olisi siellä ollut tarjolla vielä komeampikin seinäpuhelin versio, se sellainen upea puinen... mutta tämä on ehkä enemmän meidän kotiin sopiva ja huomattavasti huokeampikin.

Samalla reissulla tuli käytyä pitkästä aikaa kirpparillakin ja tämä pieni vanha lasikulho lähti mukaani.

Ja kun kerran alettiin seinille jotain asentelemaan, niin laitettiinpa samalla tämä Tuvalta tullut vanha liitutaulukin paikoilleen

Eteisemme on saanut myös hiukan uutta ilmettä uuden lampun verran, entinen ei oikein sopinut tähän tilaan ja armas äitini lunastikin sen itselleen. Näin meillä... ostetaan ja myydään :0)

Myös pientä istutus hommaa tehty... vuosia vanha kaktus polo oli meillä hiukan huonolla pidolla, koska en ole niinkään näiden piikikkäiden kasvien ystävä. Mutta tässä kupissa se näyttää oikein somalta.

Jotain pientä siis saatu aikaan! Heissan ja seuraavaan kertaan...

PIIITKÄSTÄ AIKAAN...

Aika menee taas siivillä ja on kyllä päässyt menemään aivan liian kauan blogi päivitysten kanssa, mutta minkäs sille voi kun ei tuo 24 h vuorokaudessa aina riitä... ei sitten millään! Höpsistä sanon minä, laiskuutta se on. Mutta kaiken uuden oppiminen uusien töiden parissa vie vain yllättävän paljon energiaa vaikka mukavaa ja mielenkiintoista onkin. Aiemmin saatoin päivitellä blogia töiden lomassa, mutta nyt se vaan ei ole enään mahdollista ja en monestikaan enään kotona halua olla tietokoneen äärellä... joten näin pääsee unohtumaan helposti tällaiset pienet asiat. Lupaan yrittää parantaa tapani rakkaat lukijani!

Pääsiäinen on mennyt aivan vain laiskotellessa, eilen sentään kampesin itseni liikkeelle ja käväisin (huom! 5 tuntia siinä vierähti) antiikki ja keräilymessuilla ja tapasinkin siellä monia ihania vanhoja asiakkaitani sekä tuttuja myyjiä ympäri suomen. Heille lupasin päivitellä blogiin kuulumisiani ja jos vain kotirintamallakin jotain uutta kertomisen arvoista tapahtuu... kerron siitä kyllä heti teillekin.
Nyt vain on jonkinlainen kyllästymisvaihe menossa tällä rintamalla ja poden jonkinlaista tavara ähkyä kaiken tämän romppeen keskellä mitä on päässyt kotiin kertymään. Loppuunmyynti Tuvalla onnistui kyllä yli odotusten, möin nimittäin kaiken... aivan kaiken viimeistä tavaraa myöten. Joten kotiin kantamista ei onneksi ollut paljoa, mutta siitäkin huolimatta aivan liikaa kaikkea sellaista mitä on tullut säilöttyä Tuvan varastoihin. Suurin sijoitus ongelma kotonamme lienee tämä pieni nalle nimeltään Olga...

 Jonkinsortin kirpparia on varmasti tiedossa keväällä, kunhan saan katsottua mistä raaskin luopua ja mitä tarvitsen vielä ehdottomasti. Joskus kyllä tuntuu siltä että tekisi mieli luopua kaikesta ja aloittaa tämä kaiken turhuuksien ja tarpeellisuuksien keräily ihan puhtaalta pöydältä uudestaan.

Kaikesta tästä huolimatta jotain lähti mukaan messuilta, vaikka niin pyhästi vannoin että MITÄÄN EN TARVITSE!!

Tässäpä aarteeni...

 

Eikös olekin suloiset!! 

Alla olevan Arabian kastikekannun ostin aivan näitä kirpparilautasia ajatellen. Minusta on kiva yhdistellä kaikenlaisia astioita ja on aivan sama onko kyseessä aitoa Arabiaa vaiko halpa kirppisastia, kunhan vain ovat nättejä silmälle!

 

 

Hieman täydennystä jo olemassa oleville astioille

 

Juu..u... mitä ruosteisempaa, sitä ihanampaa!

 

Nämä punaraitaiset Arabiat sopivat kivasti pilkkuastioiden kanssa yhteen

 

Ja hiukan työvälineitä...

 

Tämä tulee joskus johonkin???

 

Niin että mitään en tarvitse!!!

Mukavaa pääsiäistä kaikille