Metsä sisään

Peurat asuvat kyljessämme. Tämä kuva on otettu olohuoneen ikkunasta. Me asumme metsässä.
Yhtä hyvin voin tuoda metsän sisään.
Tuon sen pikkuruiseen huoneeseen ylätalon välitilaan. Tilaan, joka yhdistää asuinrakennuksen ja saunarakennuksen.

Eeva Ryynäsen vuoden juossut - hirven vasa, rullattiin sisään autotallista.

Sitä ennen huone tapetoitiin kurkitapetilla. Talvella suunnittelin maalaavani sen violetiksi. Nyt keväämmällä tekee mieli vähän vaaleampia värejä.

 Kasveja ja sammaleen vihreää väriä pitää olla tilassa runsaasti.

Haluan tilaan tummia sävyjä. Tosin jätän edelleen pari seinää valkeiksi. Ne sopivat hyvin koivun runkoihin.

Koivun runkoja on taulussa, joka on tilan ainoan tuolin takana.

Tuoli on valittu värin mukaan. Se lienee 70-luvulta ja pyörii.

Tuolin edessä on myös pieni pöytä.

Pöydällä on kasveja ja ikkunalaudalta kurkistelee pari pöllöä.

Lattialla on yksi taulu. Siinä mies istuu metsässä ja keittää jotakin. Luulenpa että hän keittää juhlajuomaa, kun sitä pitää metsässä tehdä. Pihlaja-angervon oksia on maljakossa siinä edessä.

Pienestä tilasta on hankala ottaa yleiskuvia. Huoneen jokaisella seinällä on ovi. Kahdesta niistä pääsee suoraan ulos, kolmas vie asuinpuolelle ja neljäs saunarakennukseen.

Ovien väliin mahtui Andreas Alarieston Arabialle tekemiä seinälautasia.

Lautasten alle lattialle nostin terassilta orvokkiruukun, jossa kasvaa valkoisia lemmikkejä. Ruukkua vartioi kurjet.
Poronsarvet ovat seinällä, mutta niistä en tainnut ottaa kuvaa.
Nyt on taltioitu palanen metsää ylätalon välitilaan ja tila voi muuntua vielä monta kertaa.
Nyt on hyvä näin.

Rakeiden ja rännän jälkeen

Maa on ollut valkeana pari päivää. Kun suurin osa lumesta on sulanut, huomaan pihalla värejä. Nurmikko on muuttunut vihreäksi. Vihreän seassa alkaa pilkottaa myös muita värejä. Mukulaleinikki on noussut nurmesta esiin ja työntää jälleen nuppujaan ilmoille.

Kevätesikkoja alkaa ilmaantua rantaan. Ensimmäinen on saanut kukkia jo auki. Tänä vuonna olen hullaantunut esikoihin. Niitä levittelen muuallekin ja  hankin lisää.

Kirjopikarililjojen herkät varret nousevat dramaattisesta kukkapenkistä ja jokunen nuppukin on näkyvissä.

Siinä vieressä pilkottaa nuppuja koiranhampaiden lehtien keskeltä.

Kerrottu jouluruusu 'Double Ellen' avaa ensimmäisiä nuppujaan.

Valkoinen jouluruusu on kiirehtinyt avaamaan jo usean kukan.

Ihme ja kumma - keisarin pikarililjaan on ilmestynyt kruunuun myös nuppuja. Hänen korkeutensa on päättänyt kukkia vuonna 2016. Pariin vuoteen hän on ainoastaan käynyt näyttäytymässä kruunuttomana. Luulin jo menettäneeni koko kasvin. Toivoni kukinnasta ainakin olin jo heittänyt.

Omenapuiden alla alkaa taas sinistyä. Idänsinilijat ja kiurunkannukset ovat tulleet näytille omenapuiden oksien väliin. Leikatut oksat on jätetty jänöille murkinaksi, että ymmärtäisivät pysyä kukkapenkeistä poissa.

Kukat ovat vielä aika suppuisia lumisateen jäljiltä. Pidän tästä näkymästä kovin. Nämä leviävät ihan itsestään vuosi vuodelta. Puutarhuri ei ole avittanut itse yhtään.

Ylätalon metsikkö kukkii valkoisenaan valkovuokkoja.

Syksyllä kaivoin pieniä kuoppia metsikköön ja istutin sinne pikkusipuleita. Siniset kirjokevättähdet ovat avautuneet. Joku vähän suurempi sipulikasvi on työntänyt lehdet esiin ja pikkunuppuja on näkyvissä. En  nyt muista yhtään, mitä sieltä on tulossa. Jännää!

Keltavuokot vasta lupailevat kukintaa.

Rusokirsikassa on jo isot silmut.
Alalammen vastarannalla kukkivat ruttojuuret.

Japanin ruttojuuressa on kellertävät kukat ja etelän ruttojuuri kukkii punaisin kukin.
Alkaa taas helpottaa. Kevätkukinta on päässyt käyntiin. Juhannusta kohti mennään!

Taimiostoksilla Virossa

Terveisiä Virosta!
Eilen piipahdimme edestakaisin laivalla Helsingistä Tallinnaan. Kävimme Nurga Puukoolissa taimikaupoilla. Nurga Puukool sijaitsee Ellamaassa, joka on noin puolessa välissä Tallinnaa ja Haapsalua. Tallinnasta ajaa sinne noin tunnin. Laivasatamasta lähdettäessä kannattaa tähdätä Pärnu maantietä kohti.

Siellä on kauniita havuistuksia.

Tarkoituksenani oli hankkia sieltä riippapunapyökki ja Cercis Canadensis, jota juudaksenpuuksi kutsutaan. Lisätoiveena oli myös saada Magnolia acuminata, joka kukkii keltaisin kukin sekä punakukkainen taikapähkinä.

Vaan kuinkas sitten kävikään... (niinkuin lapsuuden Muumikirjoissa)

Ystävällinen myyjä ilmoitti, että nämä tavoittelemani puut vielä nukkuvat. Ne eivät ole vielä heränneet, joten he eivät myy, koska eivät voi taata, että ne ovat hengissä. Lämpöä oli silloinkin noin neljä astetta ja satoi, joten uskoin hyvin hänen kertomukseensa.
No, pettymyksen karvas kalkki oli vaan nieltävä ja mietittävä, mitä sitten ostaisi ettei ihan hukkareissu tulisi.

Ostin kolme pikkuruista pyöreää metsäkuusta. Ne ovat 'bonsaimallisia ' - kasvavat vain pari senttiä vuodessa. Sitten ostin 'Paldiski' -vaahteraan, jolla on hauskan rispaantuneet lehdet. Nurgassa muuten löytyy pelkästään erilaisia vaahteroita toista sataa. Olen tutkinut netistä jo etukäteen heidän tarjontaansa. Mukaan lähti myös 'Blue Girl', kaveri ikivihreälle orjanlaakerilleni. Sitten lankesin vielä pyöreään puksiin, jonka he olivat saaneet Hollannista edellisenä päivänä. Sen olisin voinut hyvin ostaa myös Suomestakin.

Koto-Suomessa tuntuu olevan paljon lämpöisempää. Olen aina luullut, että Virossa on meitä lämpöisempää.
Aurinko paistaa nyt niin ihanasti ylätalon terassille.

Terassin hyllykkössä piskuiset kevätruukut ovat viihtyneet jo pari viikkoa. Eikä mitään paleltumisia ole näköpiirissä.

Kummituskukkani taittui juuresta. Olinko kastellut sitä liikaa!? Se pääsi hyllykön maljakkoon keventämään yleisnäkymää.

Täytyy tehdä syksyllä tai viimeistään ensi keväänä taas uusi reissu Viroon.

Maalari maalasi taloa...

Ylätalon itäpäädyn vihreässä seinässä alkoi olla harmaanruskeita laikkuja. Niitä näytti olevan myös pitkällä eteläseinustalla. Pohjoispuoli oli ihan hyvässä maalissa. Voisihan näin ison talon maalata vaikka osissa. Pari seinää tänä vuonna ja loput ensi vuonna tai joskus myöhemmin.

Muistelen kyllä, että suunnittelimme jo viime keväänä maalaavamme saunanpäädyn. Se oli villiviinin peitossa. Minua on vähän askarruttanut sen leikkaaminen. Mies tarttui voimasaksiin maaliskuussa ja leikkasi pois kaiken kasvuston. Se on paras poistaa ennenkuin linnut tekevät sinne pesiään. Kolme vanhaa pesää sieltä tulikin alas.

Maalaamista varten täytyy saksia kaikki seinän vierustan pensaat pois. En halua kaikkea kasvillisuutta pois talon ympäriltä, joten maalataan mieluummin osissa.

Ylätalon varastohuoneessa on seissyt jo usean vuoden ajan valtava tyhjä pakastin. Se ei ole mahtunut kapeasta,  58 sentin  ovesta ulos. Ihmettelen, miten se on saatu sisälle.
Sitten keksin ratkaisun: Rakennetaan huoneeseen ikkuna ja heivataan kaappi ikkunasta ulos. Ulkorakennuksesta löysin talon vanhan ikkunan.

Perälän Pasi käynnisti eilen moottorisahan, nosti kaapin ulos  ja tänään oli ikkuna valmis. Mahtavaa! Saatiin varastosta sitten ikkunallinen huone. Tavaroita taas siirrellään ja huone pitää maalata ja katsotaan, mikä huone siitä tulee.

Uuden huoneen edessä on ollut kukkapenkki, jossa kasvaa tuoksuvatukkaa ja isotöyhtöangervoja. Ne pätkäistiin syksyllä. Nyt on vuorossa juurakoiden kaivuu.

Olen kaivanut lapiolla juurakoita tämän päivän, eikä työ ole vielä lopussa.

Kaivuun lomassa täytyy lepuuttaa silmiään selän takana olevassa kukkapenkissä. Sieltä nousee lempikevätkurjenmiekkoja, 'Zwanenburgeja'.

Kukkapenkin reunan vaaleanpunaiset pikkusinililja 'Rosean' nuput ovat avautuneet. Ne sointuvat kivasti purppuraisten kevätkurjenmiekkojen kanssa.

Keväthulluus kaivaa meistä luovan ja tekevän puolen esille. Mies on innostunut taas aidan tekemisestä. Nyt sitä syntyy nurmikon ja ylälammen rinteen väliin. Mielestäni se sopii siihen hyvin, koska lammen rinne on aikalailla  luonnonmukaisessa tilassa.

Keskeltä nurmikkoa löytyy yksinäinen kerrottu lumikello. Sen täytyy olla 'Flore Pleno'. Ne myyrät ovat olleet asialla.

Saunan päädystä tuli hieno. Kyllä ne villiviinit kohta taas siihen kasvavat.