Atom
Atom (muinaskreikakse ἄτομος, atomos 'jagamatoi') on alguainehen hiimielline pienin oza. Nygöine tutkimus on tovistannuh, gu atomah kuuluu vie pienembiägi ozapuoldu.
Rakendeh
[kohenda | kohenda tekstu]Atom juatah ydimeh, kuduah kuulutah protonat da neutronat, da ydimehty kattavah elektronriipukseh, kudamas on elektronua. Elektronriipustu kučutah vie elektronpilvekse. Protonat da neutronat ollah oman massan mugah äijiä elektronoi suurembi, da atoman massa ongi keskitynnyh ydimeh. Atoman tovellistu rakendehtu on jygei tarkah kuvata da atomua kuvatahgi puaksuh yksinkerdazel taval. Rutherfordan atommallis elektron kuvatah kierdämäs tiettyy, puaksuh pyöryžiä ratua, tovelližuos tarkah sidä ei sua laskie.
Ydin
[kohenda | kohenda tekstu]Atoman ydin sijaiččou keskel atomua da on pozitiivine. Ydin muvvostuu nukleonois: pozitiivizesti varautunnuolois protonois (p+) da varauksettomis neutronois (n0). Riippujen alguainehes ydimes on erilaine miäry nukleonoi, ydimes sijaiččijan palazien lugumiäriä sanotah massaluvukse.
Lähtehet
[kohenda | kohenda tekstu]Kirjalližus
[kohenda | kohenda tekstu]- Ball, Philip 1994: Designing the molecular world: Chemistry at the Frontier, 1994. (1997: Kemian eturintamassa Matka molekyylien maailmaan) Suomentanut Kimmo Pietiläinen, Helsinki: Terra Cognita, 1997, ISBN 952-5202-07-0.
- Krauss, Lawrence M. Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Atom: An Odyssey from the Big Bang to life on Earth...and beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002,ISBN 952-5202-51-8.
