Viime aikoina Venäjällä on uutisoitu internetkatkoista. Asiantuntijoiden mukaan taustalla on Kremlin kasvava pelko kansaa kohtaan heikon sotamenestyksen ja talouden taantuman vuoksi. ”Kreml rajoittaa tiedonkulkua ja lisää valvontaa turvatakseen asemansa”, arvioi professori Kari Liuhto Ylelle. Hänen mukaansa Venäjä seuraa Kiinan mallia kohti tiukempaa kontrolliyhteiskuntaa.

Wikipediaa ei ole Venäjällä täysin estetty, mutta siihen kohdistuu jatkuvaa painostusta, sensuuria ja poliittista kontrollia. Viestintäviranomainen Roskomnadzor on toistuvasti vaatinut poistamaan erityisesti Ukrainan sotaan liittyvää sisältöä. Wikimedia Foundationia on sakotettu, koska se ei ole suostunut sensuroimaan artikkeleita. Säätiön edustajat sanovat, että sen päätöksiin eivät vaikuta minkään tahon, esimerkiksi valtion vaikuttamisyritykset sinänsä.

Wikipedia on myös uhattu estää kokonaan. Ristiriita on selvä. Wikipedia perustuu avoimeen tietoon, kun taas Venäjän lainsäädäntö velvoittaa poistamaan ”vääräksi” tai ”laittomaksi” määriteltyä tietoa.

Paine näkyy myös yhteisössä. Wikimedia RU lakkautti toimintansa vuonna 2023, kun sen johtoa leimattiin ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Muokkaajia on pidätetty ja uhkailtu, ja osa yhteisöstä toimii nykyään ulkomailta käsin. Samalla pääsy Wikipediaan on ajoittain epävakaata sensuurin ja verkkokatkojen vuoksi ja moni turvautuu VPN-yhteyksiin.

Venäjällä on kehitetty myös Wikipedian kopioita, kuten Ruviki ja Runiversalis, joita muokataan valtion linjan mukaisiksi. Tavoitteena on luoda ”kansallinen vaihtoehto” Wikipedialle.

Riskialtis toimintaympäristö näkyy sisällössä. Suoraa kielenkäyttöä vältetään ja esimerkiksi ”sodan” sijaan käytetään virallista termiä ”erikoisoperaatio”. Lähteiden käyttöä korostetaan, mutta venäläisten, usein valtion kontrolloimien lähteiden osuus on kasvanut.

Vaikeuksista huolimatta venäjänkielinen Wikipedia on jatkanut kasvuaan. Maaliskuussa 2026 siinä on yli 2 miljoonaa artikkelia ja se on maailman kahdeksanneksi suurin Wikipedia.

Kiinankielinen Wikipedia

Jos Venäjä estäisi Wikipedian kokonaan, se liittyisi Kiinan joukkoon. Kiinankielinen Wikipedia, perustettu vuonna 2002, on maailman 12. suurin noin 1,5 miljoonalla artikkelillaan.

Sen erityispiirre on kahden kirjoitusjärjestelmän käyttö. Yksinkertaistetut merkit (Manner-Kiina, Singapore) ja perinteiset merkit (Taiwan, Hongkong), joiden välillä sivusto muuntaa tekstiä automaattisesti.

Muokkaajayhteisö on hajautunut Manner-Kiinaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja diasporiin. Yhteistyö on monikulttuurista, mutta poliittiset aiheet aiheuttavat usein ristiriitoja.

Kiinassa Wikipediaa estetään niin sanotun suuren palomuurin kautta. Estot vaihtelevat, mutta nykyisin pääsy tietosanakirjaan on käytännössä katkaistu Manner-Kiinassa.

Poliittisesti herkät aiheet, kuten Taiwan, Tiibet ja Tiananmenin tapahtumat, synnyttävät kiistoja myös yhteisön sisällä. Wikimedia Foundation on puuttunut tilanteisiin esimerkiksi poistamalla ylläpitäjien oikeuksia väärinkäytösten vuoksi.

Sekä Kiinan että Venäjän hallinnot leimaavat Wikipediaa usein ”länsimaiseksi”. Keskeinen ristiriita on kuitenkin avoimen tiedon periaate. Wikipedian yhteisöt eivät hyväksy ylhäältä ohjattua tiedonvälitystä.

Heikki Kastemaa

CNN uutisoi, että CIA lopetti odottamatta ja varoittamatta 4. helmikuuta World Factbookin julkaisemisen. Kyseistä julkaisua on käytetty jo pitkään luotettavana tietolähteenä, jos on tarvinnut tietoja esimerkiksi maailman eri valtioista.

World Factbook tunnettiin nimellä The National Basic Intelligence Factbook jota vuodesta 1962 julkaistiin salaisena Yhdysvaltain hallituksen ja armeijan virkamiehille. Vuonna 1975 kirja tuli yleisön saataville painettuna. Vuonna 1981 sen nimi muutettiin ”The World Factbookiksi”, ja vuonna 1997 tietokirja siirtyi digitaaliseen muotoon.

Itse päivitän usein Wikipedian Länsi-Afrikan valtioiden artikkeleita. Luotettavia ja riittävän tarkkoja tietoja on joskus vaikea saada. Esimerkiksi monen köyhän maan väestömäärä perustuu pelkästään arvioihin, ei varsinaiseen väestönlaskentaan. Tiedot afrikkalaisten maiden faktoista saattavat muuttua nopeasti esimerkiksi nykyisin yleistyneiden vallankaappausten myötä ja on harmi, jos Wikipedian valtiotiedot eivät pysy ajassa. Vuosittain uskollisesti ilmestynyt World Factbook on tarjonnut riittävän luotettavaa tietoa.

Tämän ilmaisen tietolähteen sulkeminen kertoo jotain ajastamme, eli USA:n nykyhallinnosta. Nyt toisessa ilmaisessa ja maailmanlaajuisessa tietolähteessä, Wikipediassa tuumataan, mitä lähteenä käytetyn, mutta suljetun World Factbookin kanssa pitäisi tehdä? Käyttäjä Tappinen kyseli Kahvihuoneessa, mitä pitäisi tehdä?

Konstit kyllä tällaisen tilanteen varalle löytyy toki Wikipediassa, eihän internet-julkaisun lopettaminen ole uusi asia. Yksi vaihtoehto on käyttää lähteenä nettiarkistoa, Web Archivea, joka on luotu näitä tapauksia varten. Toinen on yrittää löytää luotettavia kansallisia lähteitä, jotka tosin eivät aina ole niin tarkkoja, kuten CIA:n faktakirja. Kun CIA:n World Factbookia on käytety melkoisen paljon Wikipediassa, viitteiden muuttaminen vie aikansa. Muutokset voidaan Wikipediassa tehdä myös boteilla tai joukkoistamalla kilpailuissa. Melkoinen homma se on koko Wikipediassa, jota julkaistaan yli 340 kielellä, mutta eiköhän sekin ratkaista vapaaehtoisten muokkaajien yhteistyöllä.

CNN:n artikkelissa haastatellaan opettajia, kouluttajia ja tutkijoita, joista monet valittelevat luotettavan tietolähteen poistumista. Toimittajille Factbook on ollut korvaamaton tietolähde. Itsellänikin on vähän haikea olo, kun tuota ”Maailman Faktakirjaa” on silloin tällöin tullut luettua.

Kuten kaikki kokeneet wikipedistit tietävät, tiedon luotettavuus tarkoittaa tavallisesti käytännössä tiedon tarkkuutta ja päivitystä, ja tähän perustui myös CIA:n World Factbookin luotettavuus. Siihen luottivat vuosikymmenien ajan niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaisetkin, itä- ja länsieurooppalaiset, aasialaiset ja afrikkalaiset.

Ehkä tuo julkaisu näyttää toteen vanhan suomalaisen sanonnan: ”Totuus ei pala tulessakaan”. Se tarkoittaa, että totuus on kestävää ja voittaa valheen. Totuutta ei voi hävittää tai tuhota, ja vaikka sitä yritettäisiin peitellä tai hävittää, totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.

No, nyt kaikille ilmainen ja avoin Wikipedia jatkaa ilmestymistään. Sen luotettavuus riippuu paljon siitä, löydetäänkö siihen yhtä luotettavia ja tarkkoja tietoja, kuin mitä CIA:n World Factbook tarjosi.

Heikki Kastemaa

Olemme aloittaneet Wikimedia Suomen 13.12.2025 syyskokouksessa julkaistavan ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelun. Tehtävä toimintasuunnitelma pohjautuu wikikyselyn tuloksiin sekä lokakuussa valmistuneeseen Wikimedia Foundationille jätettyyn avustushakemukseen.

Toimintasuunnitelman kirjoittamista varten järjestämme kaksi tapaamista verkossa ja yhden IRL-tapaamisen. Tapaamiset ovat avoimia kaikille.

• 17.11.2025 klo 18.00–19.00 https://meet.google.com/yrg-msxc-yjz
• 1.12.2025 klo 14.00–15.00 https://meet.google.com/yrg-msxc-yjz
• 2.12.2025 Tapaaminen Maria01:ssä OKFI:n Winter Festissä

Selkeitä teemoja, joita muotoillaan toimintasuunnitelmaan ovat esimerkiksi:

• Punaisten linkkien naiset ja Wiki Loves Monuments  isompina tapahtumina sekä Ukbot:n tukeminen viikkokilpailuissa.
• Julkisen taiteen datasetti + kartta, julkaisu ja esittelyt; Nordic/Finno-Ugric-tapaaminen OuluLöylyssä; hackathon-osallistuminen datalla.
• Wikikuvaajien jatkaminen vuonna 2026.
• Wikikyselyn tulosten jalkauttaminen toiminnaksi 2026. Oleellisina asioina viestinnän parantaminen, Finna-kuvien lataamisen / Wikidatan käytön edistäminen, UCoC:n toimintaperiaatteiden selvittäminen ja yhteisötapaamisten järjestäminen.
• Wikikyselyn käyttö vuoden 2027 kesällä avustushakemuksen ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena olisi saada seuraavan vuoden strategian ja toimintasuunnitelman luonnokset valmiiksi ennen lokakuuta 2027.
• Seuraavan kolmivuotisstrategian (vuodet 2027–2029) valmistelu. Syyskokouksessa 13.12.2025 käydään myös läpi nykyisen strategian etenemistä.

Palautetta ja konkreettisia toimintaehdotuksia voi tehdä jättämällä ehdotuksia myös wikikyselyyn. ( https://wikikysely.toolforge.org ) Tällöin niistä näkee myös suoraan onko ehdotuksille kannatusta.

Tervetuloa tapaamisiin!

— Kimmo Virtanen, Zache

Kävimme 11.9. läpi wikikyselyn kysymyksiä ja vastauksia yhdistyksen toiminnan osalta, ja ne toivat esiin runsaasti ajatuksia. Seuraava työpaja, jossa käydään läpi Wikipediaan / Wikimedia-liikkeeseen yleisesti liittyviä kysymyksiä, on tänään tiistaina 16.9.2025 kl 18 etänä (Google meet -linkki). Tervetuloa mukaan!

Lisäksi alkuun, myös se, että kaipaamme yhä lisää kysymyksiä ja vastauksia.
Voit osallistua kyselyyn tästä linkistä

Miten on vastattu?

Tähän astisten 33 henkilön kysymysten ja vastausten perusteella yhdistyksen rooli avoimen tiedon edistäjänä ja yhteisön toiminnan mahdollistajana nähdään tärkeänä, ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti viestintä, sillä puolet vastaajista koki sen riittämättömäksi. Wikimedia Suomea pidettiin myös yhä liian Helsinki-keskeisenä.

Perinteinen yhdistystoiminta (hallitus, byrokratia) ei vastauksien perusteella houkuttele, mutta matalan kynnyksen osallistumismuodot – kuten kerhot, retket ja etätapaamiset – kiinnostavat selvästi enemmän.

Yhdistykseltä toivottiin myös vahvempaa panostusta koulutukseen, harjoitteluun ja uusien muokkaajien tukemiseen. Prioriteettina pidettiin ohjesivujen ja opastuksen kehittämistä ennemmin kuin työkalujen teknistä jatkokehitystä – poikkeuksena kuvien siirron helpottaminen Finnasta Commonsiin, jota kannattivat lähes kaikki kysymykseen vastanneet.

Samankaltaista laajaa kannatusta saivat lisäksi Wiki Loves Monuments– ja Punaisten linkkien naiset -kilpailujen jatkaminen. Yleisötyö koettiin siis lähtökohtaisesti tärkeimmäksi toimintamuodoksi.

Tarkempia kommentteja ehdotuksista

Helpoimmin toteutettavia ideoita wikikyselyn kysymyksissä on Wikipedian Lähdekirjastosta tiedottaminen. Lähdekirjasto on wikiprojekti, jossa wikipedistit saavat pääsyn tieteellisiin lehtiarkistoihin kuten Jstoriin tai Nature-lehteen. Wikipedistien pääsyyn sähköisiin aineistoihin on myös perinteisesti Wikimedia Suomen budjetissa varattu rahaa, mutta tätä on aika vähän käytetty.

Toinen asia joka on helppo ottaa mukaan toimintaan on Yleisestä käyttösäännöstöstä kertominen, koska siihen Wikimedia Suomen on perehdyttävä oman toimintansa takia joka tapauksessa  ja laadittava siihen liittyvää dokumentaatiota. Samalla on luontevaa jakaa tietoa siitä muille suomalaisille wikiprojekteille myös.

Viestinnän osalta tarvittaisiin kuitenkin tietoa siitä, millaista viestintää kaivattaisiin lisää ja ennen kaikkea missä kanavissa tulisi viestiä?

Yksi iso kysymys sosiaalisen median viestinnästä on se, että tällä hetkellä ollaan oltu pitkälti ainoastaan Facebookissa (mm. Wikipedian ystävät -ryhmä), mutta yleisesti ottaen näkyvyyden saaminen Facebookissa vaatii maksamista näkyvyydestä, johon ei olla lähdetty. Onko siellä siis tarvetta olla, ja jos ei, niin mitkä ovat vaihtoehdot sille? Vaihtoehdoksi on ehdotettu Fediversumin palveluita, mutta tämä ei ole ainakaan vielä saanut laajaa kannatusta.

Se, minkä olemme tunnistaneet jo aikaisemmin on, että  blogikirjoittamista on tehty liian vähän, vaikka kerrottavaa olisi ollut. Viestintää on myös tarkoituksella keskitetty wikimedian muokkaajien luokse wikien ja Phabricatorin sisälle sen sijaan, että olisi viestitty esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä on toiminut ihan kohtuullisesti esimerkiksi pysyvän dokumentaation luomisessa ja wikipedistien tavoittamisessa.

Korkeakouluyhteistyön ja työkokeilujen yms. osalta yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa olisi laatia yhdistyksen verkkosivuille dokumentaatio niitä varten, jotka etsivät Wikimedia Suomesta työkokeilu-, työharjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkaa. Toinen konkreettinen asia on osallistua tarjoamalla projekteja Google Summer of Codeen ja Outreachyyn, jotka ovat stipendejä avoimen lähdekoodin ohjelmointiin. Siviilipalveluspaikkojen osalta yhdistyksen strategia on varmaankin löytää hakijalle Wikimedian in Residence -paikka suuremmasta organisaatiosta. Tällöin kyseinen organisaatio toimisi virallisena siviilipalveluspaikkana, ja Wikimedia Suomi tukisi näitä Wikipedia- ja Wikidata-projektien asiantuntijana.

Ehdotuksiin kuului myös vapaaehtoisten järjestämien wikikerhojen, valokuvausretkien, työpajojen ja etätapaamisten organisointi. Tässä kysymyksenä on, että vaikka moni vastaajista kannattaa näitä toimintana yleisellä tasolla, niin kuinka moni olisi kiinnostunut osallistumaan näihin myös itse? Wikipedia-luentoja ja muokkaustyöpajoja yhdistys järjestää ainakin silloin, kun eri tahot ovat näistä meihin yhteydessä. Muokkaus- ja valokuvakilpailut sekä valokuvausretket jatkuvat myös.

Ehkä toistaiseksi isoimpana suunnitelmia sitovana projektina on suunnitelma osallistua ensi vuonna Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen siten, että järjestäisimme siellä suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten wikipedistien tapaamista ja osallistuisimme OuluLöyly-hackathoniin. Tämän laajuus selviää sen myötä, kun OuluLöyly-tapahtuman hakemat eri avustushaut saavat päätöksensä.

Yleisötyön haasteet

Yksi merkittävimmistä yleisötyön haasteista on resurssien riittävyys. Laajamittainen yleisötyö vaatii rinnalleen tukitoimintaa, mutta meillä ei ole ollut kapasiteettia toteuttaa molempia samanaikaisesti. Tämä on rajoittanut kykyämme hyödyntää yleisötyön tuloksia ja on ollut tärkein yleisötyötä rajaava tekijä – ei niinkään se, etteikö yleisötyötä voisi tehdä määrällisesti enemmän.

Vaikka olemme melko teknisesti orientoitunut ryhmä, olemme samalla todennäköisesti eniten Wikipedia-työpajoja järjestänyt taho Suomessa. Yleisötyötä olemme siis tehneet runsaasti, mutta kokemuksemme perusteella yksi vaara on se, että yleisötyö ”kannibalisoi” muuta toimintaa.

Jos esimerkiksi siirretään yksi kolmesta osa-aikaisesta työntekijästä teknisistä tai helpdesk-tehtävistä yleisötyöhön, tämä vaatii sekä varsinaisen yleisötyöhön käytetyn ajan että sen edellyttämän lisääntyneen tukitoiminnan. Tässä tekninen ja muu toteutuskyky on siis ollut useammin pullonkaulana yleisötyölle kuin päinvastoin, ja olemme tarvinneet lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät MediaWikin, wikikoodin, Wikidatan ja tekijänoikeuksien kaltaisia asioita. Tästä syystä olemme priorisoineet teknisen osaamisen vahvistamista yleisötyön laajentamisen sijaan.

Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi yleisötyön näkökulmasta tämän vuoden Outreachy-projekti oli selkeä menestys: noin 20 uutta muokkaajaa teki Wikipedia-tunnukset, opetteli Phabricatorin ja Wikimedia-gadgettien käytön sekä muokkasi Wikimedia Commonsia. Tuloksena korjattiin Cat-a-lot-työkalusta iso joukko bugeja ja lisättiin HotCat:iin tuki Wikimedia Commonsin data-nimiavaruudelle. Täältä voit lukea Adiban, joka oli harjoittelijana projektissa, kokemuksista.

Vapaaehtoisten tarpeet

Toinen keskeinen huomio koskee vapaaehtoisten tarpeiden ymmärtämistä. Osallistujia kiinnostavat eniten sellaiset toimintamuodot, jotka ovat omaehtoisia eivätkä luo heille lisätyötä tai -vastuita.

Yhdistys painottaa toiminnassaan usein rahoituksen saamisen takia avustushakemusten täyttämistä raportteineen ja näyttävien  tapahtumien järjestämistä. Kokemukseni mukaan nämä eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisten – olivatpa he wikipedistejä tai yhdistyksen aktiiveja – kannalta kovinkaan tärkeitä. Heille tärkeää on, että perusasiat toimivat.

Käytännössä vapaaehtoiset arvostavat mahdollisuutta järjestää omaa toimintaansa sujuvasti ilman byrokratiaa ja saada apua ongelmatilanteissa.

Kansainväliset vaatimukset

Kolmas toimintaa ohjaava tekijä on kansainvälisten vaatimusten toteuttaminen. Koska toimimme pääosin Wikimedia Foundationin avustuksilla, toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia. Käytännössä mitattavia asioita ovat esimerkiksi uudet muokkaajat, muokatut artikkelit sekä Wikimedia Commonsiin tallennetut ja eri wikeissä käytetyt kuvat.

Yksinkertaisin tapa lisätä vaikuttavuutta on tehdä asioita, jotka ovat hyödynnettävissä tai kopioitavissa muihin wikeihin suomenkielisen alueen ulkopuolella. Toinen on, että teemme Wikimedia-liikkeen sisällä jotain, mitä hyödynnetään Wikimedia-liikkeen ulkopuolella. Esimerkiksi melko suuri osa Wikidatasta on tällaista sisältö,ä jota hyödynnetään myös muualla.

Kansainvälisen wikiyhteisön kannalta oleellisia ovat myös Affiliate Health Criteria -säännöt, joilla seurataan WMF:n kumppaniverkoston toimijoiden elinkelpoisuutta. Pyrimme systemaattisesti parantamaan kriteerien toteutumista sekä omassa toiminnassamme että suomenkielisessä wikiyhteisössä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta jos saamme vuosittain yhden listalla olevan asian parannettua, se on jo edistystä.

Tulevaisuuden tavoitteet

Nämä rajat eivät ole este toiminnalle, vaan ne määrittävät sen kehykset, joiden sisällä toimimme. Ymmärtämällä rajat voimme keskittyä sellaiseen toimintaan, joka:

• hyödyntää nykyisten aktiivien osaamista
• motivoi vapaaehtoisia osallistumaan
• tuottaa mitattavaa vaikuttavuutta
• kiinnostaa sekä paikallista yhteisöä että kansainvälistä Wikimedia-liikettä
• on toteutettavissa käytettävissä olevilla resursseilla

Wikikysely on ollut avoinna kaksi viikkoa, ja siihen on osallistunut 29 vastaajaa. Wikipedistien ja wikimedistien vastauksista alkaa hahmottua jo selkeitä linjoja. Jotta yhteisön ääni kuuluisi mahdollisimman laajasti, tarvitsemme kuitenkin vielä lisää näkemyksiä. Vastaamalla ennen syyskuun puoliväliä voit olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä Wikimedia Suomi tekee ensi vuonna. ( vastaa kyselyyn )

Kyselyssä kysymykset ovat kyselyyn osallistujien lisäämiä, ja niihin vastataan yksinkertaisesti ”Kyllä” tai ”Ei”. Vastaukset näkyvät kaikille reaaliajassa anonyymisti ja kertovat, mistä olemme samaa mieltä ja missä mielipiteet eroavat.

Mihin kerättyä tietoa käytetään?

Syksyn aikana Wikimedia Suomi valmistelee ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Syyskuun lopussa jätetään Wikimedia-säätiölle vuosiavustushakemus, ja marraskuun loppuun mennessä viimeistellään toimintasuunnitelma. Kyselyn tulokset ohjaavat valmistelua: haluamme tietää, mikä toiminta on yhteisön mielestä tärkeintä. Päätösesityksiin ja pöytäkirjoihin lähteistetään niiden perustana olevat yhteisön mielipiteet.

Miten voit vaikuttaa?

Voit osallistua joko vastaamalla kyselyyn tai tulemalla mukaan työpajoihin, joissa käydään vastauksia läpi ja muokataan niiden pohjalta tekstiä vuosiavustushakemukseen. Työskentely muistuttaa Wikipedian muokkaamista: kuka tahansa voi osallistua itsenäisesti verkossa tai yhdessä työpajoissa. Voit seurata toimintaa projektisivulla.

Työpajojen aikataulu

• Torstai 11.9. klo 18 – Maria01 + online
• Tiistai 16.9. klo 18 – Maria01 + online
• Tiistai 23.9. klo 18 – Tampere + online
• Syyskuun iimeisen viikon työpaja tarkentuu vielä

Työpajoissa tarkastelemme kysymyksiä ja vastauksia, etsimme kannatusta saaneita ideoita ja muotoilemme niistä konkreettista toimintaa. Tarvittaessa voimme myös esittää kyselytyökalussa jatkokysymyksiä. Jos vastauksissa kyseenalaistetaan nykyisiä toimintaa jota pidämme tärkeänä jatkaa, keskustelemme siitä, pitäisikö toimintaa muuttaa vai perustella sen merkitystä paremmin. Kuukauden aikana muotoilemme kyselyn tuloksista tekstin  vuosiavustushakemukseen.

Wikimedia Suomen hallitus on mukana valmistelussa ja hyväksyy lopullisen hakemuksen.

Tule mukaan!

Työpajoihin voi ilmoittautua osoitteeseen info (at) wikimedia.fi tai jättämällä viestin järjestäjille Wikipediassa. Osallistumalla kyselyyn ja työpajoihin pääset suoraan vaikuttamaan Wikimedia Suomen toimintaan. Tervetuloa mukaan!

– Kimmo Virtanen, Zache

Mika Mäkeläinen kirjoitti Ylen sivulla 12. huhtikuuta 2025 julkaistun artikkelin, jossa käsiteltiin amerikkalaisten tutkijoiden varoitusta siitä, että Venäjän propaganda on saastuttanut tekoälyn vastaukset. Artikkelissa kerrottiin, että amerikkalainen ajatushautomo Atlantic Council ja suomalainen Check First -yhtiö ovat selvittäneet, että Pravda-verkoston väärät väitteet ovat tekoälypalveluiden lisäksi levinneet laajasti myös Wikipediaan. Check Firstin toimitusjohtaja sanoi, että Wikipediaan soluttautuminen on erittäin tehokas tapa mille tahansa pahantahtoiselle ulkomaiselle toimijalle legitimoida itsensä.

Check Firstin toimitusjohtajan mukaan Wikipedian saastuttaminen valheilla kannattaa, koska Wikipedia on ensimmäinen paikka, josta suuret kielimallit keräävät tietoa. Hänen mukaansa kielimallit puolestaan ovat erityisesti nuorille yhä tärkeämpi tiedonhaun kanava, ja siksi Wikipedia on täydellinen portti syöttää valheita suurelle yleisölle.

Check First löysi Wikipediasta pari tuhatta linkkiä Pravda-verkostoon. Wikipedian suomenkielisistä artikkeleista kuitenkin vain kuusi käytti lähteenään Pravda-verkostoa.

Aiheesta sukeutui melkoinen keskustelu, kuinkas muuten. Onhan AI päivän aihe, eikä Wikipediastakaan ihan mykkinä olla. Kokosin Ylen artikkelin keskustelusta Wikipediaa koskevat repliikit ja vastaan niihin. Mukana ovat vain vastaukset.

Kokemukseni Wikipedian muokkaamisesta alkoi lähes 20 vuotta sitten, ja matkan varrella on tullut tehtyä yhtä sun toista tässä vapaaehtoisten yhteisössä. Maaliskuussa osallistuin wikipedistinä Faktabaarin Oodissa järjestämään paneeliin, jossa pohdittiin, mihin enää voi luottaa.

Olen siis syvästi puolueellinen, mutta yritän vastata niin asiallisesti kuin osaan.

Repliikkejä ja vastauksia

mikoulvila: Uskallan väittää että monet vaikutusvaltaiset tahot pyrkivät vaikuttamaan tekoälyyn, Wikipediaan jne ja jopa siihen, mitkä asiat päätyvät illan uutisiin. Hyvä että tämä ilmiö tuodaan Venäjän vaikuttamisen kautta yleiseen tietoisuuteen.

Kulttuurinavigaattori: Olen samaa mieltä, että monet vaikutusvaltaiset tahot pyrkivät vaikuttamaan Wikipediaan- ja tulevat pyrkimäänkin siihen, koska se on maailman suurin rakenteellisen tiedon välittäjä. Mutta Wikipedia on lähes 25 vuoden toimintansa aikana myös kehittänyt järjestelmän, jossa pystytään myös torjumaan erilaisia yrityksiä vaikuttaa. Wikipedia ja sen Wikimedia-tietojärjestelmät eivät ole sinänsä uutismedia, eikä sitä voi uutismediaan suoraan verrata.

Tuikkuna: Jos haluaa tietoa jostain, olisi entistä tärkeämpää osata etsiä luotettava taho tiedonhaulleen. Wikipedia ei ole lähdekriittisyyttä ihmisen tiedonhakupaikka. On entistä tärkeämpää löytää luotettavat lähteet. Vaikka niitä pitää osata etsiä. Siihen tarvitaan yleistietoa yhteiskunnasta ja tietysti mediakriittisyyttä tiedonhakumatkalle. Haku myös syö enemmän aikaa!

Kulttuurinavigaattori: Kirjoittaja tarkoittaa varmaan, että Wikipedia ei ole lähdekriittisen ihmisen tiedonhakupaikka. Minusta lähdekritiikkiä pitäisi harjoittaa mitä tahansa tekstiä lukiessa. Luotettavia lähteitä kyllä löytyy, jos opettelee niitä löytämään. Wikipediaan ei kannata tuoda tietoja epäluotettavista lähteistä. Lähteiden verifiointia ja validointia voi opetella varsinkin Wikipediaa muokkaamalla. Hyvät lähteet eivät aina ole netissä, niitä löytyy myös kirjoista.

Amiini: Wikipedia on erittäin hyvä tiedonhakupaikka. Se on todettu tutkimuksissa yhtä luotettavaksi kuin ”viralliset” sanakirjat”. Wikipedian vahvuuksiin kuuluu myös se, että sen sisältöä vahvivat molemmat osapuolet, mikä osittain takaa väitteiden puolueettomuutta. Wikipediassa vaaditaan myös lähdeviittaukset, joten sinun ei varsinaisesti tarvitse luottaa wikipediaan, voit tarkistaa asian lähteistä mihin se viittaa. Luotan paljon mieluummin wikipediaan kuin satunnaiseen koulukirjaan mitkä ovat aina virheitä täynnä.

Kulttuurinavigaattori: Koulukirjoista puheenollen, onko niissä lähteitä ja ovatko ne yhtä tarkasti osoitettuja kuin Wikipediassa? Juuri näin Wikipediassa toimitaan, eli jos jostain aiheesta on luotettaviin lähteisiin osoittaen erilaisia näkemyksiä, ne voi tuoda esille eriteltynä artikkelissa.

Sääntöjen mukainen nimimerkki: ”Wikipedian vahvuuksiin kuuluu myös se, että sen sisältöä vahvivat molemmat osapuolet” Onko tämä joku vitsi? Poliittinen yksipuolisuus on ollut Wikipedian heikkous jo todella pitkään. Lähdeviittauksista puhenolleen, siellä suositaan sekundäärisiä lähteitä alkuperäisten sijasta. Esimerkiksi jos X väitti Y, niin lähteeksi ei kelpaa X:n väite somessa, missä näkyy kaikki konteksti, ei kelpaa myöskään jonkun kuvaama videopätkä, missä X sanoo väittensä. Vaan se pitää kierättää massamedian kautta, ja se on siellä usein pois kontekstista ja leikattu myötäilemään juuri sen median väitteitä, ja se wikipedian hyväksymä media on suurimmaksi osaksi demarimyönteinen. Tämä ilmenee esimerkiksi BLM artikkeleissa. Toisaalta massamedian väitteet ”anonyymisistä lähteistä” tai täysin vailla lähteitä kelpaavat wikipedialle sellaisena Kolmas Wikipedia klassikko on kun viitatussa lähteessä ei löydy väitettä tai se on suoraan ristiriidassa väitteen kanssa. Hyvin harva tarkistaa lähteitä, ja kommentistasi päätelleen, et kuulu tähän marginaalivähemmistöön.

Kulttuurinavigaattori: Primaarilähteet saattavat sisältää propagandaa tai kirjoittajan näkemyksiä esimerkiksi päiväkirjoissa, jotka voivat olla puolueellisia. Siksi sekundäärilähteet saattavat olla luotettavampia. Mielipiteet ja some ei kelpaa lähteeksi Wikipediassa. Toimitettuakin (”massamedia”) aineistoa on osattava käyttää oikein.

Black Lives Matter -artikkeli on käännösartikkeli, jossa on vain 16 suomenkielistä lähdettä yhteensä 114 lähteestä. BLM -liike on osa Yhdysvalloissa syvään juurtuneita kulttuurisotia, joiden aiheita – niin tärkeitä kuin ne saattavatkin olla – ei sellaisenaan voi soveltaa Suomen olosuhteisiin. Esimerkiksi kirjoittajan väite, että Wikipedian media olisi suurimmaksi osaksi ”demarimyönteinen” tarkoittanee tässä tapauksessa Yhdysvaltain demokraattipuoluetta. BLM -artikkelin lähteitä pitäisi eritellä tarkemmin ja selostaa, mikä lähdeteksteissä puoltaa Yhdysvaltain demokraattipuolueen piirissä esiteltyjä näkemyksiä?

Vastasin edellä, että jos asiasta on useita luotettaviin lähteisiin perustuvia näkemyksiä, ne voidaan mainita artikkelissa eriteltynä ja lähteistettyinä. Suomenkielisessä Wikipediassa on lähes 600 000 artikkelia, ja vaatisi perusteellisempaa analyysiä osoittaa tietosanakirjan ”vinoutta”, jota ehkä esiintyy. Ostan väitteen Wikipedian puolueellisuudesta myös, jos pystytään osoittamaan yli 300 kielellä julkaistavien editioiden yhtäläistä, samansuuntaista puolueellisuutta.

Robert De Nero: Onko näitä tutkimuksia mahdettu tehdä Venäjän suurhyökkäyksen tai tekoälybuumin alkamisen jälkeen? Kyllä Wikipedia oli joskus ihan hyvä tiedonhakupaikka. Edelleen se on sellaisissa asioissa, joihin ei liity mitään poliittisia vaikuttimia. Mutta sekin joukko tuntuu supistuvan vuosi vuodelta.

Kulttuurinavigaattori: Wikipedian muokkaajien määrä on vähentynyt alkuajoista, mutta vähentyminen loppui jokunen vuosi sitten ja on pysytellyt melko vakiona. Tiedot voi tarkistaa Wikimedia Foundationin julkaisemista tilastoista, joissa Wikipedioita seurataan tarkasti.

Sami Järvinen: Tämä on valitettavan totta suomalaisessa mediassa. Ei suoraan valehdella, mutta pimitetään näkökulmia vaikutustarkoituksessa. Ei välttämättä tietoisesti, mutta eritoten vasemmistolainen näkökulma korostuu kotimaisessa mediassa. Ja jos oikeistolainen näkökulma olisikin pääasiassa oikeassa, etsiytyy sieltä julkisuuteen jokin pienehkö sivuasia joka voidaan tuomita vääräksi ja siitä syntyy mielikuva että koko näkökulma on väärä. Mutta ei kai tälle ole vaihtoehtoa, kiitän silti Wikipediaa ylläpitäviä kansalaisia siitä että jaksavat suojella sitä disinformaatiolta, se vaikuttaa säästyneen kohtuuhyvin erilaisilta poliittisilta taisteluilta.

Kulttuurinavigaattori: Joo, Wikipedian muokkaajat tekevät hyvää, pyyteetöntä työtä ja ansaitsisivat enemmän kiitosta. En ole huomannut suurempia poliittisia taisteluita ainakaan suomenkielisessä Wikipediassa. Kiistaotteluita on paljonkin.

Valtiopäivämies: Voitko kertoa mihon olet tekoälyä ja millä Ai-sovelluksella olet toiminut? Se mitä mitä kerroin YO-kirjoituksiin osallistuneesta Ai-sovelluksesta oli maksullinen versio Chatgpt 4.o. Koska kaksikelisenä teen virheitä kirjoituksessani, tarkennan, että aikaisemmassa kommentissani laudaturit kirjoitti tekoälyt kaikissa muissa kielissä paitsi suomenkielessä kaikissa. Muuten tekoälyn ansiosta niin googlen kääntäjät ja wikipediat ym. vastaavat ovat jääneet jo pahasti historiaan. Hiljattain tein 5-sivuisen referaatin eräästä kirjasta syöttämällä 220-sivua chatgt:hen ja tulos oli todella erinomainen ja millä nopeudella.

Kulttuurinavigaattori: Oma kokemukseni AI-generaattoreiden tuloksista on, että niiden tuottaman kielen oppii kyllä tunnistamaan luonnollisesta kielestä. Generoiminen on helppoa ja halpaa, verifiointi on hankalampaa, mutta ei ylivoimaista. Wikipediassa on keskusteltu AI-ohjelmien käytöstä ja niille on laadittu melko selvät ohjeet. Ainoa keino opetella tekoälyä on käyttää niitä ohjelmia.

Murmeli47: Miten tunnistat propagandasivustot? Ei Wikipediaankaan voi luottaa.

Kulttuurinavigaattori: Propagandasivustot tunnistaa kriittisellä, tarkalla ja lähdekriittisellä lukemisella, ihmisälyllä. Lähdekritiikkiä voi opetella muun muassa Wikipediaa muokkaamalla. Minäkin olen nihilisti, ei edes Raamattuun voi luottaa. Mutta muokkaan joka päivä Wikipediaa paremmaksi muiden vapaaehtoisten kanssa. Ja jokainen voi parantaa sitä luotettavammaksi.