Beatrix
| Beatrix | |
|---|---|
|
Beatrix vuonna 2015. | |
| Alankomaiden kuningatar | |
| Valtakausi | 30. maaliskuuta 1980 – 30. huhtikuuta 2013[1][2] |
| Edeltäjä | Juliana |
| Seuraaja | Willem-Alexander |
| Syntynyt |
31. tammikuuta 1938 Baarn, Alankomaat |
| Puoliso | Claus von Amsberg (1966–2002) |
| Lapset |
Willem-Alexander Johan Friso Constantijn |
| Koko nimi | Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau |
| Suku | Orania-Nassau |
| Isä | Bernhard zur Lippe-Biesterfeld |
| Äiti | Juliana |
| Uskonto | protestantti |
| Nimikirjoitus |
|
Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta 1938[3]) on entinen Alankomaiden kuningatar. Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30. maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi 30. huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.[4][5]
Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa.
Perhetausta ja varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatrix syntyi Orania-Nassaun sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar Juliana (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso Bernhard zur Lippe-Biesterfeld (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin herttua sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina.
Prinsessa Beatrix kuuluu tunnetun saksalaisen aatelissuvun Lippen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian suvun friisiläisestä haarasta ja sen kantaisästä nimeltä Jan de Oude (vanhempi), joka oli Nassaun kreivi ja Vilhelm Oranialaisen vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan käskynhaltijat ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.
Toisen maailmansodan aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen Ottawaan, Kanadaan. Perhe asui Stornowayssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Koulukavereiden kesken prinsessa tunnettiin lempinimellä "Trixie Orange".[6][7]
Perhe palasi Alankomaihin elokuussa 1945. Sodan jälkeisessä kotimaassa oli Kanadaan verrattuna puutetta esimerkiksi ruoasta: Beatrix ja sisarukset huomasivart varsin pian, että esimerkiksi jäätelöä ei ollut saatavilla.[6][7] Beatrix valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Beatrix aloitti samana vuonna opiskelunsa Leidenin yliopistossa opiskellen yhteiskuntatiedettä, lakia ja historiaa. Hän valmistui vuonna 1961.[3] Opiskeluaikoinaan Beatrix oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen.[8]
Kysymys kaksoiskansalaisuudesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin vaaliruhtinattaren jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress And Duchess Dowager of Hanover, And the Issue of Her Body, vuodelta 1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.[9] Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.[10]
Perhe-elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, Claus von Amsbergin kanssa. Tämä oli diplomaatti ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin Amsterdamissa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin.[3] Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin.[11] Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.[12][13]
Nuoripari asettui asumaan Drakensteynin linnaan Lage Vuurschessa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:[14]
- Willem-Alexander nykyinen kuningas (s. 27. huhtikuuta 1967)
- Johan Friso Orania-Nassaun prinssi (25. syyskuuta 1968 – 12. elokuuta 2013)
- Constantijn Orania-Nassaun prinssi (s. 11. lokakuuta 1969)
Kuningattarena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30. huhtikuuta 1980. Prinsessa Beatrix asuu Huis ten Boschissa, lähellä Haagia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden kansallispäivä ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän Scheveningenissä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Alankomaiden 12 maakuntaan sekä Alankomaiden hallitsemiin maihin.
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.
Vuoden 1988 kuningattaren päivän yhteydessä ohikulkija Maarten Rijkers antoi Beatrixille pusun poskelle hänen kierrellessään kirpputoreilla Jordaanin kaupunginosassa. Rijkers huusi kuningattarelle "Anna minulle pusu, tyttö! (holl. Geef me een zoen, meid!)" ja pussasi kuningatarta. De Telegraaf julkaisi tästä kuvan, minkä johdosta tapaus sai laajalti huomiota mediassa, ja sitä pidettiin historiallisena hetkenä. Beatrix reagoi aikalaislähteiden mukaan tapaukseen positiivisesti ja halasi Rijkersia.[15][16][17]
Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.[18] Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan monarkeilla. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö Jordaniaan ei noudatettaisi.[19]
Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30. huhtikuuta 2009 Apeldoornissa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.[20]
28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi.[21] Kruununprinssi Willem-Alexanderista tuli kuningas 30. huhtikuuta 2013.[22] Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää Baarnin kunnassa. Beatrix osti linnan vuonna 1959 ja se on hänen yksityisomaisuuttaan. Hän on vallasta luovuttuaan jatkanut kuninkaallisia velvollisuuksiaan muun muassa järjestöjen suojelijana.[14] Vuodesta 1980 kuningatar asui Huis ten Boschin palatsissa Haagissa.[6] Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin käytettiin Noordeinden palatsia.
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen Rooman Klubin kunniajäsen.[23] Hänen mukaansa on nimetty Oranjestadin lentokenttä Aeropuerto Internacional Reina Beatrix Aruballa.
Hallitsevana monarkkina Beatrix toimi seuraavien ritarikuntien suurmestarina:[24]
Orania-Nassaun ritarikunta (Alankomaat)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Vilhelmin sotilasritarikunta (Alankomaat)
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta)[25]
Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 2012)[26]
Marianmaan ristin ritarikunta ketjulla (Viro, 2008)[27]
Valkoisen ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 1990)[28]
Italian tasavallan ansioritarikunta ketjulla (Italia, 1973)[29]
Asteekkikotkan ritarikunta ketjullla (Meksiko, 2009)[30]
Henrik Purjehtijan ritarikunta ketjulla (Portugali, 1991)[31]
Valkoisen kaksoisristin ritarikunnan 1. luokka (Slovakia, 2007)[32]
Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1985)[33]
Isabella Katolilaisen ritarikunnan suurristi (Espanja, 1980)[34]
Zayedin ritarikunnan ritari (Arabiemiraatit, 2012)[35]
Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1989)[36]
Gabriela Silangin ritarikunnan ritari (Filippiinit)[37]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Beatrix antaa hallitsijanvalansa vuonna 1980
- Beatrixin käyttämä kuninkaallinen monogrammi
- Willem-Alexander, Beatrix ja kuningatar Máxima vuonna 2013
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hollannin kuningatar luopuu kruunusta Ilta-Sanomat. 28.1.2013.
- ↑ Hollannin kuningatar Beatrix luopuu kruunusta Kaleva. 28.01.2013. Viitattu 27.9.2024.
- 1 2 3 Beatrix | Dutch monarch, constitutional reformer Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 12.7.2025. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Kuningatar Beatrix luopui kruunusta. Turun Sanomat, 30.4.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013. Arkistoitu 17.5.2015.
- ↑ Willem-Alexander julistautui kansan kuninkaaksi. Turun Sanomat, 30.4.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013. Arkistoitu 26.10.2015.
- 1 2 3 Jureidini, Ben: Scandal, protests and an assassination attempt: How Queen Beatrix of the Netherlands grew from a Princess in exile to a controversial monarch who won over a nation Tatler. 31.1.2025. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 Davison, Janet: Abdicating Dutch queen was a wartime Ottawa schoolgirl 29.4.2013. CBC. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Studie - Prinses Beatrix 15.1.2015. Het Koninklijk Huis. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ Queen Beatrix of the Netherlands I Am Expat. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007 Ambassade de France aux Pays-Bas. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 24.2.2026. (ranskaksi)
- ↑ `uw fiets terug’ 3.5.1995. De Groene Amsterdammer. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ De huwelijksjaren van Beatrix en Claus 9.2.2010. NOS. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ Simons, Marlise: Claus von Amsberg, 76, Popular Dutch Prince The New York Times. 7.10.2002. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 Queen Beatrix of the Netherlands 18.8.2014. Unofficial Royalty. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Ons Amsterdam | 130 jaar koninklijk feest in de hoofdstad onsamsterdam.nl. Arkistoitu 10.4.2021. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ De vrijmarkt op Koningsdag: hoe ontstond deze traditie? National Geographic. 25.4.2025. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ Markante momenten Beatrix 28.1.2013. NOS. Viitattu 24.2.2026. (hollanniksi)
- ↑ Position of the head of state 25.5.2005. Het Koninklijk Huis. Arkistoitu 22.4.2007. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ The Big Question: What Is the Extent of European Royalty, And Does It Still Have a Role? The Independent. 2009. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Karst Tates, Driver Who Attacked Dutch Royals, Was ’in Despair’ Over Recession The Times. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 3.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Wallius, Anniina: Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta 28.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2013.
- ↑ Wilkinson, Peter: Willem-Alexander takes Dutch throne after mother abdicates 30.4.2013. CNN. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Honorary Members Club of Rome. Arkistoitu 28.9.2006. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Personal decorations - Decorations and honours 14.4.2015. Royal House of the Netherlands. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Anfragebeantwortung (pdf) (s. 974) 2012. parlament.gv.at. Viitattu 8.3.2023. (saksaksi)
- ↑ Koninklijk Besluit nationale orden bij koninklijk besluit van 27 maart 2012 wordt mevr. straven, beatrice tot ridder in de leopoldsorde benoemd. zij zal het burgerlijk ereteken dragen. zij neemt vanaf 27 maart 2012 haar rang in de orde in 19.4.2012. Etaamb. Viitattu 8.3.2023. (hollanniksi)
- ↑ Teenetemärkide kavalerid 2023. Vabariigi Presidendi Kantselei. Viitattu 8.3.2023. (viroksi)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ S.A.R. Beatrice Guglielmina Armgard Principessa dei Paesi Bassi 2023. Palazzo del Quirinale. Viitattu 8.3.2023. (italiaksi)
- ↑ ACUERDO por el que se otorga a Su Majestad Beatrix Reina de los Países Bajos, la Condecoración de la Orden Mexicana del Aguila Azteca en el grado de Collar. (pdf) Diario Oficial. 2.11.2009. Arkistoitu 2013. Viitattu 8.3.2023. (espanjaksi)
- ↑ Entidades Estrangeiras Agraciadas com Ordens Portuguesas 2023. Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. Viitattu 8.3.2023. (portugaliksi)
- ↑ State Honours 2023. slovak-republic.org. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 1985. (espanjaksi)
- ↑ III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 1980. Viitattu 8.3.2023. (espanjaksi)
- ↑ H.H Sheikh Khalifa welcomes HM Queen Beatrix of Netherlands 2012. Ministry of Foreign Affairs. Arkistoitu 2013. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Issue 51806, 11 July 1989 (s. 8095) London Gazette. 1989. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Roster of Recipients of Presidential Awards, s. 84. Malacañang Protocol Office, 2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beatrix Wikimedia Commonsissa
- Alankomaiden kuningashuoneen viralliset sivut (englanniksi)
| Edeltäjä: Juliana |
Alankomaiden hallitsija 1980–2013 |
Seuraaja: Willem-Alexander |