Siirry sisältöön

Bergen

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Norjan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Bergen kommune
Imagevaakuna
Imagesijainti
Verkkosivut
Sijainti 60°23′33″N, 5°19′24″E
Lääni Vestland
Kuntaliitokset Arna (1972)
Fana (1972)
Laksevåg (1972)
Åsane (1972)
Pinta-ala 465 km²
– maa 445 km²
Väkiluku 291 940 (1.1.2024[1])
– väestötiheys 656 as/km²
Kunnanjohtaja Marit Warncke (2023–)

Bergen (ent. Bergvin ja Bjørgvin, kveeniksi Peruna[2]) on kaupunki Vestlandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla, ja sitä kutsutaan yleisesti Vestlandetin pääkaupungiksi. Vuoden 2024 alussa Bergenissä oli yli 294 000 asukasta, joten se oli asukasluvultaan Norjan toiseksi suurin kunta[3] ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama. Bergen tunnetaan seitsemän vuoren kaupunkina – vaikka vuoria kaupungissa onkin enemmän[4].

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Bergenin sijainti Norjassa

Bergenin sanotaan sijaitsevan seitsemän kukkulan ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkuloiden rinnetielle kohoavina puutaloina.[5] Vuosittaiseen seitsemän vuoren vaellukseen kuuluvat vuorista Lyderhorn, Damsgårdsfjellet, Løvstakken, Ulriken, Fløyfjellet (Fløyen), Rundemannen ja Sandsviksfjellet. Näistä korkein eli Ulriken yltää 643 metrin korkeuteen. 17 muusta kaupungin vuoresta korkein on 987 metrin korkeuteen ulottuva Gullfjellstoppen[4].

Bergenistä on Osloon maanteitse 478 km. Linja-autolla matka kestää noin 10 tuntia, junalla noin 7 tuntia. Bergenin lentoasema sijaitsee noin 19 kilometriä Bergenin keskustasta lounaaseen. Kaupungin keskustaan kulkee sieltä lentokenttäbussi ja pikaraitiotie. Kaupungissa kulki vuoden 1897 ja 1965 välillä raitiovaunu.[6] Bergenin tekninen museo järjestää nykyään museoajoja säilyneillä raitoteillä.[7] Nykyään Bergen on rannikon laivareitin eli Hurtigrutenin pääteasema. Sieltä on myös lauttayhteys Tanskan Hirtshalsiin.[8]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat muun muassa kävelykatu Torgallmenningen, Hansamuseo, Bergenin merenkulkumuseo, puinen vanhakaupunki Bryggen keskustan satamassa sekä 399 metriä korkea Fløyen-vuori, jonka näköalatasanteelle pääsee vaijerikäyttöisellä rautatiellä nimeltä Fløibanen.

Bergenin vanhin rakennus on 1100-luvulla rakennettu Mariankirkko. Myös Bergenin tuomiokirkolla on pitkä ja vaiheikas historia. Johanneksenkirkko kuuluu Norjan hienoimpiin uusgoottilaisiin kirkkoihin. Fantoftin sauvakirkko vuodelta 1150 on rakennettu tulipalon jälkeen alkuperäisen kaltaiseksi.[9]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meren äärellä ja vuoriston (Skandit eli Kölivuoristo) länsipuolella sijaitseva Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on 2 250 millimetriä.[10] Bergenin ilmasto on leuto, ja siellä on yksi Norjan korkeimmista keskilämpötiloista.

Bergenin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 3,6 4,0 5,9 9,1 14,0 16,8 17,6 17,4 14,2 11,2 6,9 4,7 ka. 10,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −0,4 −0,5 0,9 3,0 7,2 10,2 11,5 11,6 9,1 6,6 2,8 0,6 ka. 5,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) 1,5 1,6 3,3 5,9 10,5 13,5 14,5 14,4 11,5 8,7 4,7 2,6 ka. 7,7
Sademäärä (mm) 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Σ 2 250
Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 3 5 6 7 6 5 3 2 1 1 ka. 3,5
Sadepäivät (d) 21 17 19 17 17 16 18 19 23 24 22 22 Σ 235
Veden lämpötila (°C) 7 6 6 6 8 11 14 15 13 11 9 8 ka. 9,5
Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3,6
−0,4
4,0
−0,5
5,9
0,9
9,1
3,0
14,0
7,2
16,8
10,2
17,6
11,5
17,4
11,6
14,2
9,1
11,2
6,6
6,9
2,8
4,7
0,6
S
a
d
a
n
t
a		 190
152
170
114
106
132
148
190
283
271
259
235


Lähde: [10][11][12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Bergenin satamaa; taustalla vasemmalla suosittu virkistysalue Fløyen

Norjan kuningas Olav Kyrre perusti Bergenin vuonna 1070. Se oli alkujaan vai pieni asutuskeskus Vågenin lahden itä- ja etelärannoilla. Kaupunki levisi myöhemmin lahden länsirannikolle ja kauemmaksi etelään. Haakon IV Haakoninpoika teki Bergenistä koko Norjan pääkaupungin vuonna 1217. Se korvasi maan ensimmäisen pääkaupungin Nidarosin (nyk. Trondheim), ja Oslo puolestaan korvasi Bergenin vuonna 1299. Bergenistä tuli 1200-luvun loppupuolella myös Hansaliiton pohjoisin toimipiste, ja siitä tuli jo varhain läntisen Norjan merkittävin kauppakeskus. Kaupunki kärsi kuitenkin suuresti, kun Musta surma iski 1349 Bergeniin, minne se saapui ulkomaalaisten kauppiaiden kautta.[13] Bergen tunnettiin aiemmin nimellä Bjørgvin, ja kaupungissa piispanistuintaan pitävä hiippakunta tunnetaankin yhä nimellä Bjørgvinin hiippakuntanta.

Norjasta tuli osa Tanskaa 1300-luvun lopulla. Bergen nousi koko Norjan merkittävimmäksi kauppakeskukseksi. Tärkein kauppatavara oli Pohjois-Norjasta saatu kuivattu turska, jota kuljetettiin muualle Eurooppaan. Norjaan puolestaan tuotiin viljaa, vaatteita ja mausteita.[13] Saksalaiset Hansakauppiaat perustivat noin vuonna 1350 kaupunkiin siirtokunnan.[14] Hansakauppiaat asuivat Bergenissä omalla alueellaan Vågenoin itärannalla, minne he rakensivat asuinrakennuksensa ja suuria satamalaitureita.[13] Nimellä Bryggen tunnettu alue on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.[15] Vuonna 1429 vitaaliveljet hyökkäsivät Bergeniin, ryöstivät sen ja polttivat sen maan tasalle. Kaupungissa on ollut useita muitakin pahoja tulipaloja, tunnetuimmat vuosina 1702 ja 1916.[16]

Hansaliiton vaikutus alkoi heiketä 1500-luvulla. Bergen piti silti asemansa merkittävänä kauppakaupunkina, sillä sillä oli monopoli Pohjois-Norjan kauppaan aina vuoteen 1789. Bergen oli jo keskiajalla Pohjoismaiden suurimpia kaupunkeja ja Norjan suurin kaupunki 1830-luvulle asti. Vuodesta 1814 Norja oli unionissa Ruotsin kanssa. Norjasta tuli itsenäinen kuningaskunta 1905, ja eroamisen merkittävimpiä taustahahmoja oli bergeniläinen Christian Michelsen, josta tuli myös Norjan ensimmäinen pääministeri.[13]

Bergenin erityispiirre, vuorten eristämänä muusta osasta Norjaa, säilyi pitkään. Tämän vuoksi kaupungilla oli paremmat kauppasuhteet meriteitse kuin maateitse. Sisämaan liikenteelle ratkaiseva Bergenin ja Oslon (silloisen Kristianian) välinen rataosuus avattiin 27. marraskuuta 1909.[17] Vuoden 1916 tuhoisa tulipalo johti kaupungin keskeisten osien uudelleenrakentamiseen. Leveiden katujen ja aukioiden tarkoituksena oli estää tulipalojen leviäminen. Bergenin radan avaaminen auttoi kaupunkia kasvamaan, ja kaupungin taloudenaloista laivanrakennusteollisuus ja tekstiiliteollisuus avittivat kasvua.[13]

Norja pysyi ulkona ensimmäisestä maailmansodasta, mutta toisessa maailmansodassa Saksan valtaus ja liittoutuneiden pommitukset aiheuttivat tuhoja.[13] Lisäksi sodan aikana suuressa räjähdysonnettomuudessa kuoli 158 ihmistä.[14] Kaupunkia rakennettiin uudelleen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Kun Pohjanmereltä löydettiin 1970-luvulla öljyä, Bergenin ympäristöön alkoi kehittyä öljyteollisuutta.[13]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Laksevågin telakka

Bergenin talouden perustana ovat kalastus ja laivanrakennus ja niihin liittyvät teollisuudenalat. Matkailun merkitys on kasvanut viime vuosina.[16] Entinen Hordalandin lääni on tärkeä öljyntuotantoalue, ja 80% Norjan raakaöljystä tuotetaan Bergenin seudulla. Myös Norjan suurin kaasuntuotantoalue Troll on Bergenin seudulla. Norjan kalateollisuuden liikevaihdosta noin neljännes tehdään Bergenin seudulla. Kalastuksen lisäksi kaupungissa on kalanviljelyä, kalanjalostusta, kalastusveneiden tuotantoa ja erilaisia kalastukseen liittyviä oppilaitoksia, järjestöjä ja viranomaisia.[18]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin yliopisto ja Kauppakorkeakoulu on perustettu vuonna 1946.[16]

Paikallisliikennettä hoitaa bussien lisäksi funikulaari ja vuonna 2010 valmistunut pikaraitiotie.[19] Haukelandin yliopistollinen keskussairaala hoitaa vuosittain noin 600 000 potilasta. Se on Bergenin lisäksi vastuussa laajoista alueista.[20]

Bergenin pääasiallinen energianlähde on vuonna 1963 valmistunut Evangerin vesivoimala.[21]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenissä järjestetään vuosittain kansainväliset musiikkijuhlat.[16] Säveltäjä Edvard Grieg syntyi Bergenissä. Kaupungissa sijaitsee hänelle omistettu Troldhaugen-museo.[22]

Bergenin kansallisooppera tekee tiiviisti yhteistyötä Bergenin filharmonisen orkesterin kanssa.[23]

Vuoden 1986 Euroviisut järjestettiin Bergenin Grieghallenissa.

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergen muodosti oman vaalialueensa suurkäräjävaaleissa vuoteen 1971 asti.[24] Nykyään Hordalandin vaalipiiriin kuuluvassa Bergenissä äänestettiin vuoden 2025 suurkäräjävaaleissa Eniten Norjan työväenpuoluetta, edistyspuoluetta sekä Høyreä. Näistä perinteisesti Bergenissä suosittu Høyre menetti suosiotaan työväenpuolueen ja edistyspuolueen noustessa sen ohi.[25]

Bergenin kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 2023 vaaleissa seuraavanlainen edustus:[26]

  • Høyre: 18 edustajaa
  • Työväenpuolue: 13 edustajaa
  • Edistyspuolue: 7 edustajaa
  • Sosialistinen vasemmistopuolue: 7 edustajaa
  • Ympäristöpuolue vihreät: 4 edustajaa
  • Bergenin lista: 4 edustajaa
  • Liberaalipuolue: 3 edustajaa
  • Teollisuus- ja elinkeinopuolue: 3 edustajaa
  • Punaiset: 3 edustajaa
  • Kristillinen kansanpuolue: 2 edustajaa
  • Keskustapuolue: 2 edustajaa
  • Eläkeläispuolue: 1 edustaja

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergen jakautuu kahdeksaan kaupunginosaan. [27]

Suuri lumipeitteinen vuori. Edustalla asuintaloja
Bergenin korkein vuori Gullfjellet Arnan kaupunginosassa.

Arna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arna irtautui Hausin kunnasta vuonna 1964, ja liittyi Bergeniin vuonna 1972. Kaupunginosassa on 13 802 asukasta. Oslon ja Bergenin välinen rautatie, Bergensbanen, kulkee Arnan kautta, ja Arnalla on oma rautatieasemansa.[28]

Bergenhus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Bergenhusin linnoituksen alueella sijaitseva sisäpiha.

Kaupungin keskustalueella sijaitsevassa Bergenhusin kaupunginosassa on 42 505 asukasta. Bergenhus on kaupungin historiallisen kehityksen keskus, ja siellä sijaitse merkittäviä nähtävyyksiä sekä korkeakouluja, kuten esimerkiksi Bergenin yliopisto ja Norjan kauppakorkeakoulu.[29]

Fana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Fantoftin sauvakirkko

Fanan kaupunginosassa asuu 44 148 henkilöä. Se oli itsenäinen kunta ennen vuotta 1972. Fanassa sijaitsee esimerkiksi Fantoftin alue, jossa sijaitsee Fantoftin sauvakirkko sekä kaupungin suurin opiskelija-asuntokeskittymä.[30]

Fyllingsdalen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Løvstakken-vuoren tuntumassa sijaitsevassa Fyllingdalenissa asuu 30 479 asukasta. Fyllingsdalenissa on paljon tunnettujen ruotsalaisten mukaan nimettyjä katuja. Siellä julkaistaan alueellista Sydvesten-lehteä. Bergenin pikaraitiotien laajennus Fyllingsdaleniin avattiin liikenteelle marraskuussa 2022.[31]

Laksevåg

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laksevåg oli itsenäinen, Askøystä eronnut kunta vuodesta 1918 alkaen. Se liittyi Bergeniin vuonna 1972, ja siellä on 40 272 asukasta.[27]

Ytrebygda

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ytrebygdassa asuu 30 484 henkilöä. Bergenin lentokenttä sijaitsee Ytrebygdan Fleslandissa. Lentokentälle asti ulottuva raitotielaajennos avattiin huhtikuussa 2017.[32]

Årstad

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Årstad oli oma kuntansa ennen Bergeniin yhdistymistä vuonna 1915. Asukkaita siellä on 42 950. Kaupungin jalkapallojoukkue SK Brann pelaa kotipelinsä Årstadissa sijaitsevalla Brann Stadionilla.[33]

Åsane

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åsane liittyi Bergeniin vuonna 1972. Siellä asuu 41.953 henkilöä. Åsanessa julkaistaan kaupunginosalehteä Åsane Tidende. Åsanessa sijaitsee kauppakeskittymä, josta löytyy esimerkiksi iso kauppakeskus sekä tavarataloja, kuten Ikea.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SK Brann on bergeniläinen jalkapalloseura maan pääsarjassa. Sen kotiareena, Brann Stadion, valmistui vuonna 1919.[34] Fyllingen Håndball on menestyvä käsipalloseura, joka pelaa Eliittisarjassa.[35] Bergen Ishockeyklubb on 2. liigan jääkiekkojoukkue.[36]

Tunnettuja bergeniläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijat ja näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteilijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenillä on kuusi ystävyyskaupunkia:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2024 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 27.7.2024. (norjaksi)
  2. ↑ Kvenske stedsnavn Språkrådet. Viitattu 10.7.2021. (kirjanorjaksi)
  3. ↑ Bergen kommune - About the City of Bergen Bergen kommune - About the City of Bergen. Viitattu 15.9.2025. (norjaksi)
  4. 1 2 Bergen kommune - Bergens fjell - hvor høye er de? Bergen kommune - Bergens fjell - hvor høye er de?. Viitattu 28.7.2023. (norjaksi)
  5. ↑ Introducing Bergen Lonely Planet. Viitattu 9.9.2013.
  6. ↑ ”Siste trikk i Bergen 1965”. Trond008 (käsikirjoitus). 4.10.2011
  7. ↑ BES - Bergens Elektriske Sporvei besporvei.net. Viitattu 16.9.2025.
  8. ↑ Getting to Bergen and around Visit Norway. Viitattu 9.9.2013.
  9. ↑ Attractions: Churches Bergen Guide. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 9.9.2013.
  10. 1 2 World Weather Information Service: Bergen. Selite= Normaalijakson 1961-1990 tiedot, Viitattu 2013-06-01, Julkaisija: Maailman ilmatieteellinen järjestö, wmo.int. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Climatological Information for Bergen, Norway (Normaalijakson 1961-1990 tiedot) Hong Kong Observatory, weather.gov.hk. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Bergen, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  13. 1 2 3 4 5 6 7 History of Bergen ECM27. Arkistoitu 29.3.2018. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  14. 1 2 Bergen: historie Store norske leksikon. Viitattu 4.5.2015. (norjaksi)
  15. ↑ Bryggen Unesco. Viitattu 9.9.2013.
  16. 1 2 3 4 Bergen Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.9.2013.
  17. ↑ The Bergen Railway NSB. Viitattu 9.9.2013.
  18. ↑ Industries BRB. Arkistoitu 29.12.2013. Viitattu 12.9.2013.
  19. ↑ Bergen Subways. Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 9.9.2013.
  20. ↑ Haukeland University Hospital Helse Bergen. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 9.9.2013.
  21. ↑ Ourhistory 2008. BKK. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.9.2013.
  22. ↑ Grieg Museum griegmuseum.no. Viitattu 9.9.2013.
  23. ↑ About us National Opera. Arkistoitu 21.3.2015. Viitattu 12.9.2013.
  24. ↑ pollofpolls.no - Valgresultat stortingsvalg 1969 www.pollofpolls.no. Viitattu 20.9.2025.
  25. ↑ Valgresultat valgresultat.no. Viitattu 20.9.2025.
  26. ↑ Valgresultat valgresultat.no. Viitattu 20.9.2025.
  27. 1 2 Bydelene Bydelene. Viitattu 15.9.2025. (norjaksi)
  28. ↑ Arna stasjon | Bane NOR www.banenor.no. Viitattu 15.9.2025. (kirjanorjaksi)
  29. ↑ Contact NHH NHH. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  30. ↑ Student housing for international students | UiB www4.uib.no. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  31. ↑ Bergen kommune - Bybanen Bergen kommune - Bybanen. Viitattu 15.9.2025. (norjaksi)
  32. ↑ Railway Gazette International: Bergen airport tram extension opens Railway Gazette International. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  33. ↑ The Stadium Brann. Viitattu 15.9.2025. (kirjanorjaksi)
  34. ↑ Brann Stadion Stadium Guide. Viitattu 9.9.2013.
  35. ↑ Håndball Terminliste Eliteserien - menn 2012/2013 NRK. Viitattu 9.9.2013.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Bergen IK Elite Prospects. Viitattu 9.9.2013.
  37. ↑ http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=68905 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Vestlandin läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bergen&oldid=23974154”