Takaisin edelliselle sivulle

Nepsy-lasten vanhemmille käynnistyy etäryhmä maaliskuussa Lapissa

Osana NepsyTuki Lappi -hanketta toteutetaan maksuton etäryhmä vanhemmille, joiden lapsella on neurokirjon piirteitä.

Lapissa toteutettavan ryhmän suunnittelussa on hyödynnetty hankkeen koordinaattorina toimivan Kirsin aiemmassa työssä ohjaamia, toimintaterapeutti Mia Salon laatimaa nepsylasten vanhempien ryhmärunkoa, sekä HUSin Terapiat etulinjaan kehittämää valtakunnallisessakin pilotissa olevaa neuropiirteisten lasten vanhempainryhmää.

Ryhmän suunnittelu ja toteutus tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kevään ryhmänohjaajat tulevat Lapin hyvinvointialueelta sekä Neppari-hankkeesta. Neppari hankke on Erityislasten Omaiset ELO ry:n ja Napapiirin Omaishoitajat ry:n yhteistyönä toteuttava hanke. Kiinnostuneiden määrästä riippuen, kevään ryhmän jälkeen seuraavaa ryhmää on suunniteltu tulevalle syksylle.

Vanhempainryhmästä lyhyesti:

Ryhmä kokoontuu etäyhteyksien välityksellä kuusi kertaa. Lisäksi pidetään yksi ryhmämuotoinen jälkitapaaminen kesän jälkeen. Ryhmäläisiltä odotetaan sitoutumista koko ryhmäprosessiin, jolloin se antaa osallistujille parhaimman annin.

Ryhmässä saa:

• tietoa neurokehityksellisistä piirteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• käytännön apukeinoja arjessa toimimiseen
• vertaistukea

Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17–19 Teamsin välityksellä: 9.3., 23.3., 9.4. (huom eri viikonpäivä), 20.4., 4.5. ja 18.5.

Jokaisella ryhmän tapaamisella on suunniteltu teema. Kaikilla ryhmäkerroilla on aikaa myös vapaalle keskustelulle ja aiheista herääville kysymyksille.

Teemat:

1. Tutustuminen ja aiheeseen virittäytyminen
2. Arjen peruspalikat ja haasteet
3. Tunnetaidot ja käyttäytymisen säätely
4. Minä vanhempana: vanhemman voimavarat
5. Lapsen kuormittuneisuuden säätely
6. Perheen vahvuudet ja yhteistyötahot
   Katseet tulevaan, ryhmäprosessi päättyy.

Ilmoittautuminen on auki 23.2.2026 saakka osoitteessa https://bit.ly/perhevire

Lisätietoja ryhmästä

Kirsi Taskinen
kirsi.taskinen@lapha.fi
040 641 1553

Ryhmä järjestetään osana NepsyTuki Lappi -hanketta, jossa yhtenä tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea neurokirjon perheille.

Takaisin edelliselle sivulle

Sallan terveysasemalla muutos neuvontaan ilmoittautumisessa

Sallan terveysaseman Axel Health -ilmoittautumisjärjestelmästä on poistettu mahdollisuus ilmoittautua neuvontaan. Kiireettömissä asioissa pyydämme kuntalaisia olemaan ensisijaisesti yhteydessä terveysasemalle puhelimitse.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue järjestää avainhenkilökoulutuksen yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin kanssa – Hae mukaan 14.2.2026 mennessä!

Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään.

Maksuttomaan avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan kuka vain, joka tekee yhdyspintatyötä Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden kanssa. Voit olla siis esimerkiksi opettaja, pakolaisohjaaja tai työllisyysasiantuntija. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kentän ulkopuolelle tunnistamista ja ymmärrystä väkivaltailmiöistä ja siitä, minne asiakkaita voidaan ohjata. Koulutuksen myötä pääset osaksi avainhenkilöverkostoamme ja näin myös sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tulevat tutuiksi ja kynnys auttamiseen madaltuu. 

Kokemuksia avainhenkilökoulutuksesta

Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä työskentelevä Miro Åhman kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan häntä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Miro Åhman. Työskentelen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla Kemissä eli työskentelen eri ikäisten lasten, nuorten sekä perheiden parissa.

Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?

Kuulin avainhenkilökoulutuksesta esihenkilöni kautta. Päätin ilmoittautua, koska kyseinen aihe on merkittävä ja viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti. Koen myös, että vahvuuteni työssä sopii kyseiseen toimintaan.

Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?

Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi fyysistä, henkistä sekä taloudellista väkivaltaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa henkilö tulee kaltoinkohdelluksi ihmissuhteessaan. On uhreja sekä tekijöitä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelemme asiakkaiden sekä heidän perheidensä kanssa ja pyrimme luomaan luottamuksellista suhdetta. Asiakkaan näkökulmasta lähisuhdeväkivalta aiheena on toisinaan hyvin vaikea tuoda esille monista eri syistä, mutta tapaamisten jatkuessa tämäkin voi nousta keskusteluun. Lähisuhdeväkivalta perheessä voi tulla esiin vasta pitkienkin aikojen päästä, koska se on yleensä aihe, josta perheessä on totuttu vaikenemaan ja väkivallan kohde usein pelkää ottaa asiaa puheeksi peläten seurauksia. Esiin voi tulla vanhempien välistä tai lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko aikuisten tai sisarusten taholta.

Mitä opit tai oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?

Tämän koulutuksen anti oli se, että kyseisen puheenaihe herätti paljon keskustelua työyhteisössämme. Tämä tuo meille muistutusta siitä, että toisimme sitä keskusteluun myös asiakkaidemme kanssa. Vaikkakin tämä aihe on viime aikoina kovasti puhututtanut valtakunnallisesti, niin silti minut yllätti lähisuhdeväkivallan yleisyys etenkin Lapissa.

Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?

Koulutus sai minut vielä enemmän miettimään, kuinka voisi helpottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoa. Puheeksi otto kuuluu meidän työhömme, mutta olemme miettineet esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joiden turvin sanoittaminen asiakkaalla itsellään voisi olla helpompaa.

Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?

Kävimme työyhteisössä keskustelua siitä, että avainhenkilönä voisin tuoda informaatiota sekä muistutusta lähisuhdeväkivallasta kysymisestä esimerkiksi yhteisissä foorumeissa. Keskusteluissa voisi hyödyntää koulutuksessa nähtyjä videoita sekä diasarjaa.

Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?

Puheeksi otto-koulutuksia työpaikalla, muistuttamista ja ajoittain teeman nostamista keskusteluihin. Asiasta keskustelemalla luodaan työntekijöille luottamusta omaan tekemiseen sekä madalletaan asiasta puhumisen kynnystä. Aihe on tärkeä nostaa yhdeksi kehittämiskohteeksi yksikössämme ja siihen on tarkoitus varata suunnitellusti yhteistä keskusteluaikaa koko työryhmän kanssa. Meillä on ollut jo yhtenä haastattelun aiheena kaltoinkohtelun tai kiusaamisen selvittäminen, kun lähdemme uuden asiakasperheen kanssa kartoittamaan taustoja, mistä kaikesta tämänhetkinen psyykkinen pahoinvointi voisi johtua. Ehkä minun tehtäväni on nyt Avainhenkilö-koulutuksen käyneenä olla se, joka erilaisissa yhteyksissä ottaa tämän näkökulman puheeksi.

Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?

Luo luottamussuhde asiakkaaseen, etene rauhallisesti , pysähdy ja ole läsnä, tarjoa mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi - kysy aktiivisesti ja rohkeasti kaikesta, myös lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta on asiakkaalle aiheena arka, jolloin siitä puhuminen voi ottaa aikaa.

Avainhenkilökoulutus vahvistaa väkivallan varhaista tunnistamista ja yhteistyötä Lapissa

Avainhenkilökoulutus tarjoaa konkreettisia välineitä väkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti arjen asiakastyössä, jossa varhainen tunnistaminen voi olla ratkaisevaa.

Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Ollila Lapin ensi- ja turvakodilta on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Avainhenkilö-koulutuksia Lapin alueella vuodesta 2024 alkaen. Hänen mukaansa Avainhenkilöillä on tärkeä rooli paitsi väkivallan tunnistamisessa myös koko työyhteisön osaamisen vahvistamisessa.

– Kun väkivaltailmiötä pidetään näkyvillä ja siihen liittyvää osaamista vahvistetaan, lisääntyy tieto ja uskallus puuttua tilanteisiin siellä, missä asiakkaita kohdataan, Ollila kertoo.

Lisää osaamista ja selkeämpiä toimintamalleja

Koulutuksen myötä väkivalta ilmiönä on tullut tutummaksi Lapin hyvinvointialueen työntekijöille. Samalla tieto väkivaltaerityisistä palveluista on lisääntynyt, ja useissa kunnissa on tehty mallinnuksia ja ohjeistuksia väkivaltatilanteisiin puuttumisesta.

Avainhenkilöillä on myös valmiudet ohjata asiakkaita suoraan oikeiden palvelujen piiriin.

– Asiakasohjaus ei vaadi aina sosiaalityöntekijää, vaan esimerkiksi terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä voi ohjata asiakkaan suoraan lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalveluihin, Ollila kuvaa.

Yhteistyö vahvistuu järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä

Avainhenkilökoulutus on tiivistänyt yhteistyötä Lapin ensi- ja turvakodin ja Lapin hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä tehdään sekä koulutusten järjestämisessä että Avainhenkilöverkostossa toimimisessa. Lisäksi Lapin ensi- ja turvakoti ry on ollut mukana toteuttamassa väkivallan puheeksiottokoulutuksia hyvinvointialueelle.

Katse tulevaan

Jatkossa koulutusta toivotaan voitavan tarjota entistä laajemmin eri sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoille, mukaan lukien järjestöt ja yksityinen sektori. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa Avainhenkilöille osallistuminen kouluttajakoulutuksiin.

– Toivon, että haastavasta tilanteesta huolimatta työntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää osaamistaan, Ollila sanoo.

Kiinnostuitko avainhenkilökoulutuksesta?

Kevään avainhenkilökoulutukseen voi hakea mukaan keskustelemalla asiasta oman lähiesihenkilön kanssa ja sen jälkeen olemalla yhteydessä kouluttajiin sähköpostitse. Voit osallistua koulutukseen myös, vaikket olisi vakituisessa työsuhteessa tai olet esimerkiksi sote-alan tai varhaiskasvatuksen opiskelija. 

Työaikaa koulutukseen on hyvä varata noin 20 tuntia. 

Koulutukset järjestetään teamsilla seuraavina ajankohtina: 

• 12.3.2026 klo 12-15.00 
• 1.4.2026 klo 8.30-12.00 
• 28.4.2026 klo 12-15.30 
• 21.5.2026 klo 8.30-12.00 

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 14.2.2026

Kouluttajien yhteystiedot: 

Nina Kemilä, terveyden edistämisen koordinaattori
nina.kemila@lapha.fi
040 571 7671

Sanna Ollila, väkivaltatyön asiantuntija
Lapin ensi-ja turvakoti
sanna.ollila@lapinentu.fi

Lue lisää kokemuksia avainhenkilökoulutuksen käyneiltä: Perhetyöntekijänä avainhenkilökoulutuksessa - Lapin hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Punkkirokotukset kuntoon ennen kevättä ja kesää – Kemissä rokotetaan hiihtolomaviikolla

Kemin neuvolassa toteutetaan viisi punkkirokotuspäivää hiihtolomaviikolla 2.–6.3.2026 välisenä aikana.

Maksuttomaan punkkirokotteeseen ovat oikeutettuja Kemissä näillä postinumeroalueilla asuvat: 94700, 94720, 94800, 94830 ja 94900.

Maksuton rokotusohjelma kattaa kolme rokoteannosta (perussarja). Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi. Kaksi ensimmäistä annosta annetaan pääsääntöisesti 1–3 kuukauden välein, kolmas annos sitten ensi keväänä.

Rokotusten perussarjan jälkeen tarvittavat tehosteannokset on maksettava itse. Tehosteannosten reseptin voi pyytää omalta terveysasemalta ja varata sitten pistosajan terveydenhoitajalle rokotusnumerosta tai sähköisestä ajanvarauskalenterista. Huomioithan, että omakustanteinen rokote tulee olla mukana ajanvaraukselle tullessa. 

Rokotusajan voi varata Kemin sähköisestä ajanvarauksesta https://rokotuskemi.kehollesi.fi/ tai puhelimitse numerosta 016 860 4123 (teille soitetaan takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.)

Punkkirokotuspäiviä järjestetään lisää pitkin kevättä, jos näille rokotuspäiville ei vielä pääse osallistumaan. Rokotusaikoja on varattavissa puhelimitse rokotusnumerossa maanantai- ja perjantaipäiville. Seuraavat massarokotuspäivät keväälle on sovittu: 29.4 & 19.5 Kemin neuvolaan.

Takaisin edelliselle sivulle

DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia saamen kielillä kansallispäivänä 6.2.2026

Lapin hyvinvointialueen DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia Suomessa puhuttavilla saamen kielillä saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2026. DigiLapha on Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaalinen asiointipalvelu, jonka tuottaa Lapin hyvinvointialueelle Terveystalo.

DigiLaphassa voi muun muassa

• keskustella chatissa ammattilaisen kanssa
• hoitaa kiireettömiä asioita
• saada viestejä ammattilaiselta
• tehdä yhteydenottopyynnön ja täyttää muita lomakkeita
• osallistua etävastaanottoon ja -tapaamiseen
• asioida toisen henkilön puolesta

Suunnittelun lähtökohtana saamen kielillä asiointi

DigiLapha on Suomen ensimmäinen viranomaisen digipalvelu, joka on suunniteltu alusta asti toimimaan myös saamen kielillä. Palvelun kehittämisessä on pidetty tärkeänä, että kaikki Lapin hyvinvointialueen asukkaat voivat käyttää digipalveluja omalla kielellään. Tämä koskee sekä suomen kieltä että kaikkia kolmea saamen kieltä, joilla hyvinvointialue järjestää palveluja. Tavoitteena on, että saamenkieliset ja suomenkieliset palvelut kehittyvät samassa tahdissa ja että digitaalinen asiointi on yhdenvertaista kaikille käyttäjille.

-Meille on ollut alusta asti selvää, että digitaalisten palvelujen on toimittava suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Näin varmistamme, että palvelut kehittyvät yhdenvertaisesti ja palvelevat kaikkia asukkaita, Lapin hyvinvointialueen digipalvelujen erityisasiantuntija Piia Hirvonen kertoo.

DigiLaphan toteutuksesta vastaa Terveystalo. Yhdessä asiakkaan kanssa kehittäminen on olennainen osa Terveystalon digialustan toimintatapaa.

-Teemme aina tiivistä yhteistyötä asiakkaana olevan hyvinvointialueen kanssa, ja haluamme huomioida kunkin alueen erityispiirteet. Lapissa tämä tarkoittaa sitä, että alustan tulee toimia myös kolmella saamen kielellä. Kun kyse on elämän herkimpiin asioihin liittyvästä avun tarpeesta, asiointi omalla äidinkielellä on turvallisen kohtaamisen ja saavutettavuuden perusta. Olemme todella iloisia ja ylpeitä siitä, että saimme toteuttaa digialustan saamen kielillä, Terveystalon kehityspäällikkö Hanna Manelius kertoo.

Digipolku vie auttavan ihmisen luo

DigiLapha parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Yksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmista haasteista on saada saamenkieliset sote-ammattilaiset kohtaamaan saamenkielistä palvelua tarvitsevat asiakkaat pitkien välimatkojen Lapissa.

-DigiLapha tuo saamenkielisen palvelun asiakkaan luokse siellä, missä asiakas palvelua tarvitsee: saamenkielisten sairaanhoitajien tiimiin voi nyt ottaa yhteyttä vaikka porotöiden lomassa tunturissa, saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuuyksikköjohtaja Tuuli Miettunen kertoo.

DigiLaphaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tabletille ja älypuhelimelle voi myös ladata mobiilisovelluksen. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen, jonka voi tehdä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

***

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá Suomas hállon sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026. DigiLapha lea Lappi buresveadjinguovllu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid digitála áššiiddikšunbálvalus, man buvttada Lappi buresveadjinguvlui Terveystalo.

DigiLaphas sáhttá earret eará:

• ságastallat chatas ámmátolbmuin
• dikšut akuhta áššiid
• oažžut dieđáhusaid ámmátolbmos
• dahkat oktavuođaváldinbivdaga ja deavdit eará skoviid
• oassálastit gáiddusvuostáiváldimii ja -deaivvadeapmái
• dikšut ášši nuppi olbmo bealis

Plánema vuolggasadjin sámegielaide áššiiddikšun

DigiLapha lea Suoma vuosttaš eiseválddi digibálvalus, mii lea plánejuvvon álggu rájes doaibmat maiddái sámegielaide. Bálvalusa gárgedeamis lea adnon dehálažžan, ahte buot Lappi buresveadjinguovllu ássit sáhttet geavahit digibálvalusaid iežaset gillii. Dát guoská maiddái sihke suomagillii ja buot golbma sámegillii, main buresveadjinguovlu lágida bálvalusaid. Mihttomearrin lea, ahte suomagielat ja sámegielat bálvalusat ovdánit seammá áigge ja ahte digitála áššiiddikšun lea ovttaveardásaš buot geavaheaddjiide.

-Midjiide lea leamaš álggu rájes čielggas, ahte digitála bálvalusat galget doaibmat suomagillii ja golmma sámegillii. Ná mii sihkkarastit, ahte bálvalusat ovdánit ovttaveardásaččat ja bálvalit buot ássiid, Lappi buresveadjinguovllu digibálvalusaid sierraáššedovdi Piia Hirvonen muitala.

DigiLapha ollašuhttimis vástida Terveystalo. Ovttas áššehasain gárgedeapmi lea mihtilmas oassi Terveystalo digivuođu doaibmanvuogi.

-Mii bargat álohii lahkalas ovttasbarggu áššehasa buresveadjinguovlluin, ja háliidit váldit vuhtii guđege guovllu sierraiešvuođaid. Lappis dat máksá dan, ahte digivuođđu galgá doaibmat maiddái golmma sámegillii. Go jearaldat lea eallima hearkkimus áššiide laktáseaddji veahki dárbbus, áššiiddikšun iežas eatnigillii lea oadjebas deaivvadeami ja olahahttivuođa vuođđu. Mii duođaid illudit ja čevllohallat, ahte beasaimet ollašuhttit digivuođu sámegielaide, Terveystalo ovddidanhoavda Hanna Manelius muitala.

Digibálggis doalvu veahkeheaddji olbmo lusa

DigiLapha buorida sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid olahahttivuođa. Okta sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid stuorámus hástalusain lea oažžut sode-ámmátolbmuid deaivat sámegielat bálvalusa dárbbašeaddji áššehasaid Lappis, gos leat guhkes gaskkat.

-DigiLapha buktá sámegielat bálvalusa áššehasa lusa dohko, gos áššehas bálvalusa dárbbaša: sámegielat buohccedivššáriid teamii sáhttá dál váldit oktavuođa vaikko boazobargguid gaskkas duoddaris, sámegielat ja kulturvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid vástoovttadatjođiheaddji Tuuli Miettunen muitala.

DigiLapha sáhttá geavahit dihtoris, tableahtas dahje fihttotelefovnnas. Tablehttii ja fihttotelefovdnii lea maiddái viežžamis mobiilaáppa. Bálvalussii sisačáliheapmi gáibida nana identifiserema, man sáhttá dahkat persovnnalaš báŋkodovddaldagaiguin dahje mobiilanannemiin.

***

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát Suomâst sarnum sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026. DigiLapha lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi digitaallâš ášástâllâmpalvâlus, mon Terveystalo puovtâd Laapi pyereestvaijeemkuávlun.

DigiLaphast puáhtá eereeb iärrás

• savâstâllâđ chatist áámmátlijn
• hoittáđ huáputtes aašijd
• finniđ viestâid áámmátliist
• toohâđ ohtâvuođâväldimtáttum já tevdiđ eres luámáttuvâid
• uásálistiđ káidusvuástáväldimân já -teivâdmân
• ášástâllâđ nube ulmuu peeleest

Sundáttâllâm vuolgâsaijeen ášástâllâm sämikieláid

DigiLapha lii Suomâ vuosmuš virgeomâhái digipalvâlus, mii lii sundáttâllum aalgâ rääjist toimâđ meid sämikieláid. Palvâlus oovdedmist láá annaam tehálâžžân, ete puoh Laapi pyereestvaijeemkuávlu ässeeh pyehtih kevttiđ digipalvâlusâid jieijâs kielân. Taat kuáská sehe suomâkielân já puoh kuulmâ sämikielân, moigijn pyereestvaijeemkuávlu uárnee palvâlusâid. Ulmen lii, ete sämikielâliih já suomâkielâliih palvâlusah ovdáneh oovtfááru já ete digitaallâš ášástâllâm lii oovtviärdásâš puoh kevtteid.

-Mijjân lii lamaš aalgâ rääjist čielgâs, ete digitaalliih palvâlusah kalgeh toimâđ suomâkielân já kuulmâ sämikielân. Návt mij visásmittep, ete palvâlusah ovdáneh oovtviärdásávt já palvâleh puoh ässeid, Laapi pyereestvaijeemkuávlu digipalvâlusâi spesiaaläššitobdee Piia Hirvonen muštâl.

DigiLapha olášutmist västid Terveystalo. Ovdedem oovtâst äššigâssáin lii merhâšittee uási Terveystalo digivuáđu toimâmvyevi.

-Mij porgâp ain aldaaš ohtsâšpargo äššigâssân leijee pyereestvaijeemkuávloin, já halijdep väldiđ huámášumán jieškote-uv kuávlu eromâš jiešvuovijd. Laapist taat meerhâš tom, ete vuáđu ferttee toimâđ meid kuulmâ sämikielân. Ko koččâmuš lii iše táárbust mii lohtâs eellim herkimus aašijd, te ášástâllâm jieijâs eenikielân lii torvolii teivâdem já juksâmvuođâ vuáđudâs. Mij lep hirmâd iloliih já räämist tast, ete uážžup olášuttiđ digivuáđu sämikieláid, Terveystalo ovdedemhovdâ Hanna Manelius muštâl.

Digipäälgis tuálvu išedeijee ulmuu luus

DigiLapha pyereed sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuođâ. Ohtâ sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi stuárráámuin hástusijn lii finniđ sämikielâlijd soti-áámmátlijd kuáhtáđ sämikielâlijd palvâlusâid tarbâšeijee äššigâsâid kuhes kooskâi Laapist.

-DigiLapha puáhtá sämikielâlii palvâlus äššigâs luus tohon, kost äššigâs taarbâš palvâlus: sämikielâlij pyecceitipšoi tiimin puáhtá väldiđ tääl ohtâvuođâ veik puásuipargoi kooskâst tuoddârist, sämikielâlij já kultuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdâsvástádâsohtâdâhjođetteijee Tuuli Miettunen muštâl.

DigiLapha puáhtá kevttiđ tiäturijn, tabletijn tâi fiättupuhelimáin. Tabletân já fiättupuhelimân puáhtá meid luođiđ moobiilheiviittâs. Palvâlusân čáládâttâm váátá noonâ tubdâttâttâm, mon puáhtá porgâđ persovnlijn paŋkkitubdâlduvâigijn tâi moobiilnanodâssáin.

***

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026. DigiLapha lij Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi digitaalʼlaž äʹššeemkääzzkõs, koon puuʹtat Lappi pueʹrrvââjjamvoudda Terveystalo.

DigiLaphast vuäitt ouddmiârkkân

• saǥstõõllâd chaatâst ämmatniiʹǩǩin
• hoiʹddjed ǩirrsâʹttem aaʹššid
• vuäǯǯad saaǥǥid ämmatneeʹǩǩest
• tuejjeed õhttvuõttväʹlddemraukkmõõžž da tieuʹdded jeeʹres lomaakkid
• vuässõõttâd ougglõsvuâsttavälddmõʹšše da -kaaunõõttmõʹšše
• äʹššeed nuuʹbb oummu peäʹlest

Plaanummuž vuâlggsââʹjjen sääʹmǩiõlin äʹššummuš

DigiLapha lij Lääʹddjânnam vuõssmõs veʹrǧǧneeʹǩǩ digikääzzkõs, koon leät aalǥ rääʹjest plaanääm toiʹmmjed sääʹmǩiõlin še. Kääzzkõõzz ooudâsviikkmõõžžâst leät vuäinnam, što lij vääžnai, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd aazzi vueiʹtte ââʹnned digikääzzkõõzzid jiiʹjjez ǩiõʹlle. Tät kuâskk kuhttuid lääʹddǩiõl di pukid kooum sääʹmǩiõl, koivuiʹm pueʹrrvââjjamvuʹvdd reäšš kääzzkõõzzid. Täävtõs lij, što sääʹmǩiõllsaž da lääʹddǩiõllsaž kääzzkõõzz ouʹddne seämma pââʹjest da što digitaalʼlaž äʹššummuš lij õõutverddsaž pukid õõʹnnjid.

-Miʹjjid lij leämmaž aalǥ rääʹjest čiõlǥâs, što digitaalʼlaž kääzzkõõzz âʹlǧǧe toiʹmmjed lääddas da kooum sääʹmǩiõʹlle. Nääiʹt ainsmâʹttep, što kääzzkõõzz ouddne õõutverddsânji da kääzzkâʹstte pukid aazzjid, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd digikääzzkõõzzi spesiaaläʹšštobddi Piia Hirvonen mušttal.

DigiLapha čõõđtummšest vaʹsttad Terveystalo. Õõutsââʹjest äʹššniiʹǩǩin oouʹdummuš lij kõskksaž vueʹss Terveystalo digivuâla toiʹmmjemnääʹl.

-Mij tuejjeep pâi nâânn õhttsažtuâj äʹššneʹǩǩen åårrai pueʹrrvââjjamvuuʹdin, da haaʹleep väʹldded lokku juõʹǩǩ vuuʹd jiiʹjjesnallšemvuõđid. Lappist tät miârkkšââvv tõn, što vuâlaž âlgg toiʹmmjed kooum sääʹmǩiõʹlle še. Ko kõõččmõõžžâst lij vieʹǩǩ tarbb, mii kuâskk jieʹllmest jeänmõssân tobddjid counni aaʹššid, äʹššummuš jiiʹjjes jieʹnnǩiõʹlle lij vuâđđ staani kaaunõõttmõʹšše da vuällamvuõʹtte. Mij leäp tuõđi räämmast da kuärǥast tõʹst, što vuäǯǯaim čõõđted digivuâla sääʹmǩiõlid, Terveystalo oouʹdeemšurr Hanna Manelius mušttal.

Digipääʹljes veekk vieʹǩǩteei oummu luzz

DigiLapha pueʹrad sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžž. Õhtt sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi šuurmõs vaʹǯǯtõõzzin lij puʹhtted sääʹmǩiõllsaž soti-ämmatniiʹǩǩid da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz taarbšeei äʹššniiʹǩǩid õʹhtte kuʹǩes kõõski Lappist.

-DigiLapha pohtt sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz äʹššneeʹǩǩ årra toʹben, koʹst äʹššneǩ taarbaš kääzzkõõzz: sääʹmǩiõllsaž puõccihoiʹddjeeji ärttla vuäitt ââʹn väʹldded õhttvuõđ håʹt puäʒʒtuâjai pââʹjest tuõddrest, sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vaʹsttõsjuâǥǥasjååʹđteei Tuuli Miettunen mušttal.

DigiLapha vuäitt ââʹnned teâttmašinain, tableeʹttin leʹbe jeäʹrmmteʹlfoonin. Tabletta da jeäʹrmmteʹlfooʹne vuäitt laaddâd mobiilsuåvldõõzz še. Kääzzkõʹsse ǩeeʹrjtõõvvmõš õõlǥat raʹvves tobddummuž, koon vuäitt tuejjeed persoonlaž baŋkktiõttivuiʹm leʹbe mobiilstaanõõǥǥin.

Takaisin edelliselle sivulle

Vuodeosastoverkkoa tiivistettäisiin vaiheittain – Ivalossa olisi lääkärivalmius jatkossakin

Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta perustason sote-palvelujen palveluverkkoa.

Jatkossa Lapissa olisi vuodeosasto yhdeksällä paikkakunnalla. Ivalossa jatkuisi ympärivuorokautinen lääkärivalmius. Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta perustason sote-palvelujen palveluverkkoa. Aluehallituksen ja viranhaltijajohdon työkokouksessa keskiviikkona 4.2. saatiin poliittisia linjauksia asian valmistelulle.

Vuoden 2028 lopussa vuodeosastoja olisi Lapissa yhdeksällä paikkakunnalla: Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa ja Ranualla.

Sairaansijat vähenisivät nykyisestä 14 vuodeosaston 345 paikasta 287 paikkaan. Vuodeosastojen käyttöaste olisi noin 90 prosenttia.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialue etsii säästöjä sekä vähentämällä hoitopäiviä että kirimällä yksittäisen hoitovuorokauden hintaa pienemmäksi. Säästötavoitteessa on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan ja ikääntyneiden hoivaan sekä ensihoitopalvelun kustannuspaine.

Nykyään Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Tarve on kuitenkin vähenemässä, kun vuodeosastoja ei enää tarvita hoivapaikan jonottamiseen ja kotiin vietävää hoitoa vahvistetaan. Lisäksi hoitojaksoja pyritään lyhentämään keskimäärin alle kahdeksaan vuorokauteen esimerkiksi kotiutumisprosesseja tehostamalla.

Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on jo nyt osalla osastoista haasteellista. Lisäksi pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Muoniossa, Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.

Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto

Aluehallitukselle esitetään, että ympärivuorokautinen lääkärivalmius jatkuisi Ivalossa. Sen toteuttamiseen haetaan kuitenkin tähänastista kustannustehokkaampia toimintamalleja. Ilta- ja yöaikaisen toiminnan seurantaa ja raportointia kehitetään tukemaan ratkaisuvaihtoehtojen arviointia.

Kiireellistä hoidon tarpeen arviointia virka-ajan ulkopuolella vahvistetaan koko Lapissa muun muassa päivystysapu 116 117-palvelun, kotisairaalan, kotihoidon ja ammattilaisten konsultaatiokäytänteiden parantamisen avulla. Lääkärien kasvokkaista paikallista kiirevastaanottoa korvattaisiin osittain etälääkärillä, joka palvelisi koko aluetta.

Pienet palvelupisteet

Karesuvannon terveysaseman terveydenhoitajan säännöllinen vastaanotto, laboratorionäytteenotto ja lääkärin käynnit esitetään lakkautettavaksi. Terveysaseman toiminta korvattaisiin palveluilla Hetan terveysasemalla, etä- ja digipalveluilla sekä kouluterveydenhuollon ja kotihoidon yhteydessä tarjottavilla palveluilla kaikille asukkaille. Kouluterveydenhuolto ja kotihoito säilyisivät Karesuvannossa.

Pelkosenniemen ja Savukosken perustason avopalvelujen aukioloaikoja esitetään lyhennettäväksi osaviikkoiseksi niin, että avopalvelut olisivat vain toisella paikkakunnalla avoinna kerrallaan.

Muurolan ja Sinetän hammashoitolat esitetään suljettavaksi. Korvaavat palvelut järjestetään Rovaniemen keskustan hammashoitoloissa ja koululaisten suun tarkastukset tehtäisiin kouluilla liikkuvana palveluna.

Lisätietoja:
toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

PALVELUVERKKOMUUTOKSEN TAUSTAT

Taustalla arviointiryhmän vaatimukset

Valtion asettama arviointiryhmä vaatii, että aluevaltuusto tekee palveluverkkopäätökset helmikuussa ja hyväksyy vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman säästöohjelmineen viimeistään toukokuussa. Arviointiryhmä kritisoi Lappia, että palveluverkko pohjautuu edelleen vanhaan kuntamalliin, vaikka välimatkat eivät kaikkialla sitä edellytä.

Mielipiteiden kuuleminen

Hyvinvointialue julkaisi lokakuussa ensimmäisen luonnoksen palveluverkosta palautteen keräämistä varten. Nyt esitettävissä muutoksissa on huomioitu työntekijöiden, asukkaiden, kuntien, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden antamia mielipiteitä.

Palveluverkkopäätösten aikataulu

Perustason sote-palvelujen palveluverkkoa aluehallitus käsittelee seuraavan kerran maanantaina 9. helmikuuta.

Koko palveluverkkoesitys, eli sekä perustason palveluverkko että Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon palvelutaso, on aluehallituksen käsittelyssä maanantaina 16. helmikuuta.

Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkokokonaisuutta maanantaina 23. helmikuuta.

Uhkat, jos säästöt eivät ole riittäviä

Aluevaltuuston palveluverkko- ja taloussuunnitelmapäätösten jälkeen arviointiryhmä arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä, vai esittääkö ryhmä aluejakoselvittäjän asettamista Lapin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia vain, jos se esittää valtiolle riittävän kattavan ja realistisen säästöohjelman. Ilman lainanottovaltuuksia hyvinvointialue ei voi hankkia pelastustoimen tarvitsemaa kalustoa eikä toteuttaa rakennus- ja tietojärjestelmäinvestointeja.

Tarvittavat säästöt

Tiukimmat säästöt pitäisi toteuttaa vuoteen 2028 mennessä. Vuosien 2027–2028 säästötavoitteet tarkoittaisivat laskennallisesti yhteensä yli 800 henkilötyövuotta. Luku on kuitenkin vain laskennallinen, sillä säästöjä etsitään laajasti kaikista hyvinvointialueen kustannuksista kuten tiloista, ostopalveluista, järjestelmistä jne.

Alijäämien kattamistavoite

Hyvinvointialueelle on kertynyt tähän mennessä lähes 200 miljoonan euron alijäämät. Asukaskohtaista alijäämää on Lappia enemmän vain Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa jo tänä vuonna, mutta hyvinvointialueen tavoite on, että alijäämät olisivat katettuina vuoteen 2031 mennessä.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

eReseptien uusimispyynnöissä lyhyt katko Kolarissa helmikuussa

Lapin hyvinvointialueella tehdään perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän muutoksia, jotka vaikuttavat reseptien uusimiseen 12.–16.2.2026 Kolarissa.

Tänä aikana reseptien uusimispyyntöjä ei voi lähettää Omakannan tai apteekin kautta. Toimenpiteen tarkoituksena on varmistaa, että nykyiset uusimispyynnöt ehditään käsitellä ennen järjestelmäpäivitystä.

Vaikutukset asiakkaille

• OmaKannassa osa terveysasemista ei näy tilapäisesti.

• Tilanne palautuu normaaliksi 17.2.2026.

• Kiireelliset reseptien uusimispyynnöt kannattaa hoitaa mahdollisimman pian.

Terveyskeskuksessa reseptit käsitellään normaalisti, mutta ulkopuolisia uusimispyyntöjä ei voida vastaanottaa, eli myöskään apteekit eivät voi laittaa reseptejä uusittaviksi Kolariin kyseisenä aikana.

Pahoittelemme tilapäistä häiriötä ja kiitämme ymmärryksestä.

Takaisin edelliselle sivulle

Kemijärvellä muutoksia potilastoimiston ja vastaanoton toimintaan

Kemijärven potilastoimiston palveluajat muuttuvat 2.2.2026 alkaen. Potilastoimisto palvelee asiakkaita arkisin maanantaista perjantaihin klo 9–11.

Aukioloaikana voit kysyä neuvoja erityisesti Kemijärven avoterveydenhuollon laskuihin liittyvistä asioista. Jos kysymyksesi koskee itse laskun maksamista, ota yhteyttä laskulla olevaan asiakaspalvelun puhelinnumeroon.

Jatkossa avovastaanotolle tullessasi ei tarvitse ilmoittautua potilastoimistossa. Jos sinulla on vastaanottoaika, voit siirtyä suoraan odotusaulaan odottamaan.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella on otettu käyttöön maksullinen hoitopuhelu

Lapin hyvinvointialueen päivitetyt asiakasmaksut tulivat voimaan tammikuun alussa. Asiakasmaksujen päivityksessä osa erikoissairaanhoidon puheluista muuttui maksullisiksi. Suuri osa hyvinvointialueen puheluista on kuitenkin edelleen asiakkaalle lisämaksuttomia ja niistä maksetaan vain normaali puhelumaksu.

Hoitopuhelu erikoissairaanhoidossa on terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välinen puhelu, joka korvaa fyysisen vastaanoton tai etätapaamisen. Puhelussa käsitellään potilaan erikoissairaanhoidon tarvetta, annetaan hoito-ohjeita tai käydään läpi tutkimustuloksia ja jatkohoitoa. Hoitopuhelusta tehdään merkintä potilaskertomukseen, ja sen hinta on 20 euroa, josta potilasta informoidaan etukäteen. Tyypillisiä hoitopuheluja ovat esimerkiksi pitkäaikaissairauksien kontrollit, lääkeannosten tai hoitosuunnitelmien muutoksiin liittyvät keskustelut sekä hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuranta.  

Hyvinvointialue ei laskuta asiakkaita muun muassa ajanvaraus- ja vaihtopuheluista, Päivystysapuun 116117 tai synnytyspäivystykseen soitetuista puheluista tai sosiaali- ja terveysasemille soitetuista puheluista. Hoitopuhelu on maksuton myös esimerkiksi alle 18-vuotiaille, varusmiehille ja monille erityisryhmille. Näitä ovat muun muassa kehitysvammahuollon ja psykiatrisen avohoidon puhelut, yleisvaarallisten tartuntatautien hoitopuhelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen puhelut.  

Maksullisen hoitopuhelun ajankohta sovitaan hoitavan yksikön kanssa ja potilaalta ei peritä sakkomaksua vastaamattomasta puhelusta. Hoitopuhelut kerryttävät maksukattoa.

Jos sinulla on kysymyksiä asiakasmaksuista, palvelemme puhelimitse arkisin maanantaista torstaihin kello 9-11.

Lapin hyvinvointialueen perusterveydenhuollon, hammashuollon ja sosiaalipalvelujen asiakasmaksut:
Asiakaspalvelunumero: 040 589 9257
Sähköposti: asiakasmaksut@lapha.fi

Lapin keskussairaala, asiakasmaksut:
Asiakaspalvelunumero: 040764 1972
Sähköposti: lapinhva.laskut@lapha.fi

Lapin keskussairaala, maksukattoasiat:
Asiakaspalvelunumero (avoinna arkisin ma-to klo 8-12) 016 328 2902
Sähköposti: asiakaspalvelukeskus.lshp@lapha.fi

Länsi-Pohjan sairaala:
Asiakaspalvelunumerot: 040 149 1151, 040 149 1152 ja 040 149 1153
Sähköposti: potilastoimisto.lpshp@lapha.fi

Lisää tietoa asiakasmaksuista löydät verkkosivuiltamme lapha.fi/asiakasmaksut

Takaisin edelliselle sivulle

Liikkuva terveysneuvonta – Pilotti huumeita käyttäville ihmisille Meri-Lapissa

“Tämä uutinen ei ole huumeista. Tämä on ihmisistä.”

Meri-Lapissa on käynnistymässä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen pilotti, jossa tarjotaan liikkuvaa terveysneuvontaa. Terveysneuvontatoiminnan tavoite on vähentää huumausaineiden pistokäyttöön liittyviä riskejä, ehkäistä ja vähentää tartuntatauteja, antaa ohjeita haitattomampiin käyttötapoihin sekä ohjata asiakkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (THL 2026). Liikkuvassa terveysneuvonnassa voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Palvelu on kävijöille maksutonta. Pilotin on tarkoitus käynnistyä kevättalvella 2026 ja kokeilu kestää noin 8–9 kuukautta.

Pilotin pääkohderyhmänä ovat nuoret, alle 25-vuotiaat huumeita käyttävät ja niitä kokeilleet henkilöt, palvelua kuitenkin tarjotaan kaikenikäisille. Pilotti toteutetaan Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön ELOSSA -Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa.

“Kun yhteiskunta kääntää katseensa, liikkuva terveysneuvonta kohtaa.”

Lapin AMK:n ONNI-auto tunnetaan matalan kynnyksen terveyspalveluiden tuomisesta lähelle ihmistä Kemi-Tornio alueella. Uuden liikkuvan terveysneuvonnan myötä Onni-auton toiminta monipuolistuu ja laajenee kaikkiin Meri-Lapin kuntiin. ONNI-auto liikkuu Pohjoisen turvaverkko - hankkeen toiminnan puitteissa jatkossa vuoroviikoin maanantaisin Ylitorniolla ja Tervolassa ja vuoroviikoin tiistaisin Torniossa ja Keminmaalla sekä Simossa ja Kemissä.

Lapin AMK:ssa tehdään liikkuvan terveysneuvontapisteen pilotista julkaisu, jota Lapin hyvinvointialue hyödyntää tulevaisuudessa huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvonnan kehittämisessä. Terveysneuvonta on lakisääteinen palvelu, joka on hyvinvointialueen vastuulla tuottaa. Terveyskeskuksissa toimivat terveysneuvontapisteet jatkavat toimintaansa normaalisti pilotin ajan.

Tarkemmat aikataulut, pysäkit ja somekanava julkaistaan piakkoin.

Yhteyshenkilöt:

Lapin Ammattikorkeakoulu Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi p. 040 632 5777
Lapin hyvinvointialue asiantuntija Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi p. 040 849 6297

Tiedä ja Toimi-kortti: Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta